Mikä sinun kokemasi kipu on ollut pahin?
Päivällä joku kommentoi noidannuolen olevan pahin mahdollinen kipu. Itse olen synnyttänyt, pari kertaa migreenissä toivonut kuolemaa helpottamaan oloa ja kokenut noidannuolen, mutta virtsatiekivikohtaus menee heittäen ohi muista. Kivunkokemus on tietysti yksilöllistä, mutta mitä et haluaisi uudelleen.
Kommentit (556)
Reumaattinen olkapäiden tulehdus, oli eripäivinä. Tuskan hiki vain valui. Olisin kyllä kestänyt enemmänkin kipua.
Elämäni ensi rakkaus petti ensimmäisen kerran.
Ja olen synnyttänyt 3 lasta, viimeisimmän "luomusti"
En kuitenkaan onnekseni tälle ensimmäiselle.
Me ei oltu missään "alakoulussa" vaan ala-asteella.
T: toinen M 47v[/quote]
Tästä pisteet palstan tosisaivartelijalle😉
Synnytyskipuhan se. On ollut myös kovaa kipua, kun hammas tulehtui ja umpilisäkkeen tulehduksessa ja yhdessä onnettomuudessa. Nuorena oli myös kovat kuukautiskivut, siis sellaiset, että oksentelin kivusta ja pyörin lattialla. Särkylääkettä sai ottaa vain 3 tablettia päivässä ja yksi tabletti tehosi noin 4 tuntia. Yleensä kuukautisten 2 ekaa päivää tuollaista. Sitten kun menin lukion jälkeen kesätöihin ja ekan kerran jouduin olemaan poissa kuukautisten takia, pääsin päivystyksessä saikkulappua hakiessani kunnon lääkärille, joka antoi kipupiikin ja määräsi kotiin kunnon lääkkeet. Hän sanoi, että ei naisen enää 2000-luvulla tarvitse jäädä pois töistä kuukautisten takia.
Koska ne kuukautiskivut oli nuorena tyttönä ennen kunnon lääkkeitä niin hirveät, luulin, ettei synnytys tunnu oikein miltään. Kyllä se tuntui. Aivan järkyttävä kokemus. Sain jossain vaiheessa ilokaasua, jonka takia oksensin. Varmaan puoli tuntia vaan oksentelin vähän väliä. Vai liekö se oksentelu kivusta ollut myös. Mutta ilokaasu sen laukaisi. Minulla meni kivusta maha sekaisin, esim. Ripulit roiskui vessan kynnykselle, kun en supistusten takia pystynyt kävelemään tarpeeksi nopeasti vessaan. Olin sanonut, etten huuda, otan rennosti synnytyksessä. Lopulta kuitenkin itkin ja vaikeroin hyvinkin kovaa. En saanut mitään puudutteita enkä varmaan ymmärtänyt niitä pyytää. Ei kåtilökään mitään muuta tarjonnut kuin niitä lämpötyynyjä, vesiallasta, lämmintä suihkua ja ilokaasua. Jumppapallolla liikkumista suositteli. Anteeksi vaan, mutta miten se synnytyskipuun auttaa? Miehelleni antoi ohjeita, miten voi hieroa alaselkää. Ponnistuksessa tuli kunnon repeämät. Ponnistusvaihe nimittäin kesti liian pitkään ja kätilöt kehotti ponnistamaan lujempaa. Itse tunsin, ettei niin lujaa pitäisi. Sitten kun tein niin kuin käskettiin, tuli kauheat repeämät.
Se kun tulehtunut isovarpaan kynsi revittiin irti, eikä varvas puutunut millään vaikka siihen laitettiin monta puudutuspiikkiä. (Tulehduksen takia kai? Ilmeisesti tulehtuneet kudokset eivät aina puudu kunnolla) Puudutusyrityksistä huolimatta sattui niin paljon, että piti ihan itkeä ja ulista kun lääkäri veti irti kynttä, joka kaiken lisäksi vielä hajosi palasiin niin että se piti osittain kaivaa jollain työkaluilla pois.
Sain sellaiset traumat, että enää en uskalla uudestaan tuon kynnen takia mennä lääkäriin. Välillä vaivaa edelleenkin (onneksi ei noin pahaa tulehdusta ole tullut), mutta kotikonstein hoidan.
Vierailija kirjoitti:
Se kun tulehtunut isovarpaan kynsi revittiin irti, eikä varvas puutunut millään vaikka siihen laitettiin monta puudutuspiikkiä. (Tulehduksen takia kai? Ilmeisesti tulehtuneet kudokset eivät aina puudu kunnolla) Puudutusyrityksistä huolimatta sattui niin paljon, että piti ihan itkeä ja ulista kun lääkäri veti irti kynttä, joka kaiken lisäksi vielä hajosi palasiin niin että se piti osittain kaivaa jollain työkaluilla pois.
Sain sellaiset traumat, että enää en uskalla uudestaan tuon kynnen takia mennä lääkäriin. Välillä vaivaa edelleenkin (onneksi ei noin pahaa tulehdusta ole tullut), mutta kotikonstein hoidan.
Aika paha, tuli mieleen kun nuorena joskus 80-90-luvun taitteessa tuli ukkovarpaankynteen kynsivallin tulehdus. Lääkäri leikkasi kynnen reunan pois, ja tosiaan tulehtunut varvas ei puutunut puudutusaineesta huolimatta, joten kipu oli hirvittävä leikkauksen aikana! Lääkäri vaan totesi kun puudutus ei toiminut, että syvimmät osanottoni. Olisikohan ollut viisaampaa hoitaa se tulehdus ensin pois ennenkuin olisi leikattu... muutenkin tuntuu että maksimaalisen kivun aiheuttaminen on pääasia terveydehuoltojärjestelmälle... :/
Sydänleikkauksen jälkeen toiseen keuhkoon tuli nestettä ja se poistettiin sieltä jollain selästä läpi pistettävällä neulalla.
Paikallispuudutus, etukenoon sängyn laidalle ja sitten kylkiluiden välistä työnnettiin neula keuhkoihin.
Sattu niin saatanasti ja kun sitä neulaa painettiin pikku hiljaa sisäänpäin, kun piti saada koko keuhko puhtaaksi, se oli suurin kipu mitä olen koskaan kokenut.
80-luvulla ihmemiehen jakson esittäminen peruuntui. Odotukset korkealla ja kuuluttaja veti maton alta totaalisesti. Tuntui ihan fyysisenä kipuna.
Kiitokset kaikille jotka avautuvat migreenikivusta, se on mielestäni aivojen sairaskohtaus joka on todella tuskallista ja pelottavaakin kipua. Toivottavasti yleinen tietoisuus tästä leviää, ettei kyseessä ole mikään pikku jomotus vaan aivojen verisuonistossa tapahtuvaa vaihtelua joka sattuu helvetisti.
Kiitos vertaistuellisesta kokemusta, se on auttanut oman sairauden kanssa selviämisessä.
Ja voimia ja tsemppiä kaikille kipuiluun. Pikaista paranemista!
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ihmemiehen jakson esittäminen peruuntui. Odotukset korkealla ja kuuluttaja veti maton alta totaalisesti. Tuntui ihan fyysisenä kipuna.
Sattuukohan suhun niin paljon tällä hetkelläkin, ettet pysty edes kertomaan siitä meille...?
Tsemppiä kipuiluun ja pikaista paranemista.
Ps jos tulet näistä huonovointiseksi älä lue näitä kipukuvauksia.
Immenkalvon puhkeaminen teininä.
Vierailija kirjoitti:
Synnytyskipuhan se. On ollut myös kovaa kipua, kun hammas tulehtui ja umpilisäkkeen tulehduksessa ja yhdessä onnettomuudessa. Nuorena oli myös kovat kuukautiskivut, siis sellaiset, että oksentelin kivusta ja pyörin lattialla. Särkylääkettä sai ottaa vain 3 tablettia päivässä ja yksi tabletti tehosi noin 4 tuntia. Yleensä kuukautisten 2 ekaa päivää tuollaista. Sitten kun menin lukion jälkeen kesätöihin ja ekan kerran jouduin olemaan poissa kuukautisten takia, pääsin päivystyksessä saikkulappua hakiessani kunnon lääkärille, joka antoi kipupiikin ja määräsi kotiin kunnon lääkkeet. Hän sanoi, että ei naisen enää 2000-luvulla tarvitse jäädä pois töistä kuukautisten taki
Koska ne kuukautiskivut oli nuorena tyttönä ennen kunnon lääkkeitä niin hirveät, luulin, ettei synnytys tunnu oikein miltään. Kyllä se tuntui. Aivan järkyttävä kokemus. Sain jossain vaiheessa ilokaasua, jonka takia oksensin. Varmaan puoli tuntia vaan oksentelin vähän väliä. Vai liekö se oksentelu kivusta ollut myös. Mutta ilokaasu sen laukaisi. Minulla meni kivusta maha sekaisin, esim. Ripulit roiskui vessan kynnykselle, kun en supistusten takia pystynyt kävelemään tarpeeksi nopeasti vessaan. Olin sanonut, etten huuda, otan rennosti synnytyksessä. Lopulta kuitenkin itkin ja vaikeroin hyvinkin kovaa. En saanut mitään puudutteita enkä varmaan ymmärtänyt niitä pyytää. Ei kåtilökään mitään muuta tarjonnut kuin niitä lämpötyynyjä, vesiallasta, lämmintä suihkua ja ilokaasua. Jumppapallolla liikkumista suositteli. Anteeksi vaan, mutta miten se synnytyskipuun auttaa? Miehelleni antoi ohjeita, miten voi hieroa alaselkää. Ponnistuksessa tuli kunnon repeämät. Ponnistusvaihe nimittäin kesti liian pitkään ja kätilöt kehotti ponnistamaan lujempaa. Itse tunsin, ettei niin lujaa pitäisi. Sitten kun tein niin kuin käskettiin, tuli kauheat repeämät.
Eivät laiskuuttaan kehtaa antaa synnyttäjille kunnon kipulääkkeitä. Ennemmin rääkättään synnyttäjä henkihieveriin ja kipushokkiin.. Samanlainen kokemus minullakin
Kuukautiskivut pahimmillaam, en voinut kuin maata paikallaan ja oksennella. Ja puristava kipu jatkui tunteja. Synnytyssupistukset olivat voimakkaampia, mutta kestivät vain lyhyen aikaa kerrallaan, mitä oli helpompi sietää. Vain synnytyksen lopussa oli yhtenäistä kipua jonkin aikaa. Toisen lapsen synnytin luomusti, kun yllätyin ekan kohdalla, etteivät supistukset sen pahempia olleetkaan. Lasten saannin myötä loppuivat myös kuukautiskivut, ihanaa!
Lohjenneen poskihampaan hermosärky. Sille jää toiseksi niin luomusynnytys kuin noidannuoli.
Kokonaiset 19 sivua ruikutusta siitä mikä kipu on ollut pahinta. Hyvä naiset!!! 🤣
Te akat olette todella sairaita. Siis TODELLA!
Sappikivet tai hampaan juurihoitoa seurannut ilta.