meikkasitko ennenkuin lähdit synnyttämään?

ja laitoin jopa piilolinssit, kun menin suunniteltuun sektioon. Miksi en olisi meikannut. Tosin meikkivoiteen jätin väliin, kun halusin posket puhtaaksi vauvan nuuhkimista varten.

Vierailija:

ettekai te tosissaan ajattele, että kaikki meikkaavat naiset ovat heikkoja itsetunnoltaan.

1. synnytys alkoi klo 03 ja toinen 5.30

Muuten olen aika tarkka ulkonäöstä, korkeintaan lähikaupassa käyn ilman meikkiä.



Mutta synnärille...no, en koittanut tehdä vaikutusta kätilöön, mies on mut nähnyt jo vuosikausia " au naturel" ja lapsenkin on paras siihen tottua eli en meikannut synnytykseen lähdettäessä. Vierailuajoille sitten jo vähän ehostinkin :)

että yksi syy, miksi en tokalla kerralla halunnut pestä meikkiä pois ennen synnytystä, oli se, että supistukset saavat mut oksentamaan ja kun oksennan, naamani tulee täyteen pieniä verenpurkaumia. Turhamainen tai en, niin en halunnut näyttää ekoissa valokuvissa ja osastolle saapuessani punakalta ja turpeanaamaiselta pulimummolta.

kummallakin kerralla olen herännyt yöllä supistuksiin. olo on ollut ihan kohtalaisen hyvä ja kun ei muutakaan tekemistä ole ollut niin olen meikannut niinkuin yleensäkin aamulla. vedenkestävää ripsaria olen laittanut.



miksi jotkut ovat niin kauhistuneita tai muuten paheksuvia kun kuulevat että joku on meikannut ennen synnytystä? jos olo vaan on sellainen että pystyy meikkaamaan ja haluaa meikata niin mitä kauheaa siinä on?

toki saa meikata mut miks tahtois? Lapsi on syntymässä, mitä väliä sillä on miltä äiti näyttää? Lapsen syntymä on tärkein ja meikkaus on siihen nähden niin vähäpätöinen aisa ettei siitä voi puhua edes samana päivänä. Kuten tässä ketjussa kuitenkin tehdään. Siksi.

Kun useimmiten synnytykset kestävät koko päivän, pidin turhana meikkaamista, koska meikki nyt olisi voinut häipyä hikoillessa tms pois joka tapauksessa. En normaalistikaan pakkeloi itseäni yltympäri, vaan laitan vaan kulmat, ripset ja kajalia. Tummilla naisilla on tietty se hyvä puoli, ettei näytä haamulta, vaikka olisi naturelkin. :)

mutta itse en kyllä jaksa vaivautua jatkossakaan, toivottavasti suotte mulle sen.



ja mä muuten näytin synnytyksen jälkeen tasan siltä turvonneelta pulimummolta, silmät punaset ja tukka pystyssä, verta pitkin käsiä ja naama kyynelten liottama. ja tasan kauheelta näytin myös vierailuaikaan, olin niin paskana että mua oli kielletty nostamasta vauvaa yksin, hädin tuskin jaksoin nostaa hammasharjaa. meikkaamista en ois ees kokeillu vaikka ois ollu meikkejä mukana. eikä kyllä ollutkaan.

Ei voi olla totta!

Naurakaa vaan, mutta paljon mukavampi olo oli, kun ei tarvinnut ajatella pitkään aikaan meikkaamista ja siltikin oli siistin näköinen. Ensimmäisinä viikkoinakin ramppasi sukulaisia ja oli kiva kun ei tarvinnut ajatella meikkaamista.

Hiukset laitoin kiinni siten, että pysyvät nätisti vaikka makaan sängyssä.

Ripset ja kulmat olin käynyt laitattamassa jo viikko ennen laskettua aikaa.

Tosin viikkoa enne laskettua aikaa minäkin kävin kampaajalla ja laitatin kulmat ja ripset kuntoon.

Vierailija:

Ekan syntyi yllättäen ja tukka oli rasvainen ja roikkui päätä myöden. Toista odottaessani pidin huolta, että leikkaus on kiva, tukka puhtaana ja nätisti laitettuna. Sairaalaan lähtiessä oli meikkannut.



Syy: valokuvat ekan synnytyksen jälkeen olivat ihan järkkyjä. Halusin kivoja perhekuvia, joissa näytän hehkeältä. Yleensä en paljon meikkaa, enkä ole tarkka ulkonäöstäni.



T: Tukka hyvin, kaikki hyvin.



Ps. Kolmannen kanssa koko odotusaika oli järkky, synnytys oli järkky (sain mm. massiivisen verenvuodon ja verensiirron seurauksena kivoja verenpurkaumia naaman täyteen). Kuvissa näytänkin sitten puolikuolleelta. Lapsetkin aina muistavat kaivaa " sen kuvan äidistä" , jota todellakaan ei viitsi albumiin laittaa. Eka kuva minusta ja tuoreesta vauvasta siis.

(sorry, karkasi viesti käsistä)

tätä ketjua lukiessa tuli mieleen, että pitää yrittää kyllä tähän toiseen synnytykseen vähän meikata, jos nyt ehtii/kykenee. On se aika tylyä katsella niitä fotoja jälkeenpäin...

Mulle tulikin hätäsektio. Ei siinä mitään meikkejä pesty mutta oli varisseet, kun illalla peiliin katsoin. Seuraavana aamuna ei tehnyt mieli meikata, kun oli muuta mielessä. Olis pitänyt päästä vessaan mutta jalat eivät kantaneet. Meikkasin kyllä sitten seuraavana päivänä suihkun jälkeen. Yksi päivä siis jäi välistä :)

Kyl mua naurattaa.. =DDD

mutta henkilökohtaisesti ei tullut meikkaaminen mieleen kolmelta aamuyöllä lähtiessäni synnyttämään.

En todellakaan ole turhamainen enkä kovin tarkka ulkonäöstäni, mutta olen tottunut tekemään sellaisen pikaehostuksen. Ja kun odottelin (klo 16 ip) että lähdetään synnytämään neljättä niin kärsimättömänä kävin suihkussa ja tein meikinkin siihen päälle:)