Millainen on joulusi tänä vuonna?

Aion pitää lomapäiviä ennen joulua, käydä rauhassa ruokaostoksilla. Helppoa, hyväksitodettua ja maistuvaa jouluruokaa. Omat ja appivanhemmat kutsuttu aatonviettoon, joulupukki täytyy bookata. Lumiukko, joulurauhan julistus ja leppoisaa tunnelmaa, syömistä rauhassa ja lahjoja.

Ellei muuteta ulkomaille ennen sitä, sekin on nyt vaihtoehtona, joten hieman vielä epävarma tuo joulusuunnitelma. Siinä tapauksessa vaan lahjoja lapsille 😅

En tiedä. Käyn töissä ja minulla on 2 viikkoa lomaa. Haluaisin lähteä kouluikäisten lasteni kanssa ulkomaille lämpimään viikoksi. Ei taida toteutua, koska autan paljon lähisukua olevaa vanhusta. Siis käyn kaupassa, laitan ruokatarvikkeet jääkaappiin, haen lääkkeet apteekista, jaan dosettiin, käyn pesemässä pyykit, tyhjennän vanhat ruuat kaapista pois. Yleensä laitan vaatteet valmiiksi suihkun jälkeen. Lähiomainen peseytyy pääsääntöisesti itse, mutta pelkää pyörtymistä/ kaatumista, minkä takia talutin hänet suihkutuoliin ja pois. Kotihoito käy aamuisin noin 10-20 min., auttavat alapesuissa ja laittavat silmätipat, katsovat että lääkkeet on otettu ja usein keittävät puuron, vievät roskapussin ulos ja muuta pientä. Kun pyysin lisää apua loman ajaksi, sain vastauksen, ettei onnistu.

Samanlainen kuin kaikki muutkin yksinäiset päivät, ei mitään eroa.

Joulu, mikä se on?

Perinteinen kuusi ja ruokaa, tuhdisti lahjoja

Parempi. Uskoisin niin. Oikein tunnelmallinen, lahjoja olen jo ostellut paljon.

Aikalailla valmistautunut. Ihanaa aikaa. Nauttikaa ihmiset rauhasta ja joulun sanomasta.

Taidan olla vaihteeksi välipäivät töissä. Varmaan lähden jouluviikonloppuna maalle vanhempien luokse, joiden kanssa perinteinen joulu, koristellaan kuusi, kuunnellaan joululauluja, katsellaan televisiota ja syödään hyvää ruokaa.

Mieheni on töissä koko joulun, vapaalla aatonaattona 23.12. ja seuraavan kerran 29.12. Luultavasti siis pyöritän kotia. Laitan jouluruokaa, pukki käy ehkä, käydään hautausmaalla.

Niin ja nukun paljon. Olen kroonisesti väsynyt, työaamuina pitää herätä kuudelta. En koskaan saa unta ennen yhtätoista illalla. Luontaisesti heräisin vasta kahdeksalta. Lasten kuljettaminen, siivous, pyykki, ruuanlaitto, kaikki arkitouhut väsyttävät työn lisäksi.

Erilainen. Aattona lentokentålle ja siitä 19 h matka vaihtoineen kohteeseen. Joulupäivänä perillä Etelä-Afrikassa.

Joulu mennee kotia laittaessa. Nykyisestä joudutaan muuttamaan pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vietän joulun ensimmäistä kertaa yksin. Ei tunnu pahalta

Sama.

Ainakin nyt voin sanoa, ettei tunnu pahalta. En tiedä, miltä sitten jouluna tuntuu, kun en ole koskaan ollut yksin.

Olin muutaman vuoden yksin. Täytyy suunnitella jo etukäteen, miten viettää. Voi esim nauttia siitä, että on vapaalla, on rauhallista, voi rauhassa lukea, kuunnella musiikkia, soittaa tuubaa, jos naapureilta voi, kirjoittaa kirjaa tai edes novellin tai runokokoelman, puuhata jotain mieleistä, vaikka nyplätä tai lakata kanteleen, mitä kukin haluaa tehdä, mutta koskaan vaan ei ole aikaa tai tilaisuutta. Sen jälkeen, kun lapsuusvuodet olivat ohi, ei minulla ainakaan ole ollut mitään ongelmia saada aika kulumaan, pikemminkin päinvastoin.

Hyvää joulua, rauhallista ja mukavaa, kaikille, olittepa yksin, kaksin, kolmin, neljin...

Voi olla että tänä vuonna joulu on erilainen.

Yleensä tulee sukua meille viettämään joulua, tänä vuonna joudutaan katsomaan tilanne lapsen voinnin mukaan. Voi olla että olen lasten kanssa vain kotona. Joulu laitetaan kyllä niinkuin ennenkin.

Rahatilanne on ollut huono, sain onnekseni juuri kuulla että saan marraskuun lopussa takautuvasti erästä maksua pari tuhatta, se pelastaa joulun ja alkuvuodenkin.

Syön suklaata pyjamassa. Lapsi saa lahjoja. Ulkoillaan, katson Yksin kotona 1&2 leffat (ne muut ovat kuraa), hemmottelen itseäni illalla kasvonaamiolla ja manikyyrillä.

Varmasti aika samanlainen kuin ennenkin. Tykkäämme viettää perinteistä joulua perheen kesken. Siihen kuuluu leipomiser ja jouluvalmistelut yhdessä, kuuset, kirkot, hautuumaat, ruuat, leipomiset ja joulupäivinä vierailut isovanhemmilla. Nämä varmasti ovat tänäkin vuonna ohjelmassa. Rahatilanne on vähän huonompi, joten ehkä keskitytään enemmän yhdessäoloon ja vähemmän materiaan. Töissä myös hektistä juuri joulukuussa, joten ehkä otetaan rennosti eikä ihan niin paljon hössötetä. Lapsetkin jo aika isoja, joten lahjojen määrä varmaan vähenee senkin vuoksi.

Jurrissa

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Käyn töissä ja minulla on 2 viikkoa lomaa. Haluaisin lähteä kouluikäisten lasteni kanssa ulkomaille lämpimään viikoksi. Ei taida toteutua, koska autan paljon lähisukua olevaa vanhusta. Siis käyn kaupassa, laitan ruokatarvikkeet jääkaappiin, haen lääkkeet apteekista, jaan dosettiin, käyn pesemässä pyykit, tyhjennän vanhat ruuat kaapista pois. Yleensä laitan vaatteet valmiiksi suihkun jälkeen. Lähiomainen peseytyy pääsääntöisesti itse, mutta pelkää pyörtymistä/ kaatumista, minkä takia talutin hänet suihkutuoliin ja pois. Kotihoito käy aamuisin noin 10-20 min., auttavat alapesuissa ja laittavat silmätipat, katsovat että lääkkeet on otettu ja usein keittävät puuron, vievät roskapussin ulos ja muuta pientä. Kun pyysin lisää apua loman ajaksi, sain vastauksen, ettei onnistu.

Tuota se on nykyaika. Mummoni on myös kotona. Ei ole muistisairautta, vaikka aivoissa on todettu ikääntymismuutoksia. Toinen silmä sokea, toisessa lääkärin mukaan 25% näköä jäljellä. En ymmärrä, miten se on mahdollista, koska hänellä on todella huono näkö, sumea silmänpohjarappeuman ja kauhun takia. Jos hän pudottaa lattialle jotain, ei näe sitä. Jääkaapista katsoo ruokia taskulampun avulla, vaikka jääkaapissa ihan normaali valo. Aivojen ikääntymismuutokset aiheuttavat esim. sitä, ettei yöllä herätessään tiedä, onko yö vai päivä. Välillä hän on kahdelta yöllä keittänyt päiväkahvia ja viideltä aamulla lämmittänyt mikrossa päivällistä, puoli yhdeksältä aamulla mennyt nukkumaan ja kun kotihoito oli tullut antamaan aamulääkkeet hetkeä myöhemmin, mummo oli vain sanonut, että hän on jo yöunilla. Kun kotihoidosta tuli suihkuttaja yhtenä tiistaina, mummo oli ollut taas yöunilla, luullut, että on yö. Hän ei voi lähteä kotiovesta minnekään yksin, koska ei näe rappusia rappukäytävässä. Tuollainen ihminen pakotetaan asumaan kotona. Ei saa hoitopaikkaa, kun ei ole muistisairautta. Meitä omaisia pakotetaan hoitamaan asioita! Minä vein viimeksi lääkäriin, koska peräpukamat oli niin tulehtuneet. Kotihoidon sairaanhoitaja soitti, että heillä ei ole ketään saattajaa lääkäriin, omaisten täytyy viedä tai aika perutaan. Siis se aika lääkärille oli saatu monta viikkoa aiemmin. Asun eri paikkakunnalla ja jouduin ottamaan palkatonta vapaata puoli päivää, että mummo pääsi lääkäriin. Samoin muistitutkimus: ei löytynyt saattajaa kotihoidosta ja taas sanottiin, että omaiset. Viime joulu oli katastrofi. Mummon piti olla äitini luona maalla aatto ja joulupäivä, mutta kotihoidosta ilmoitettiin, että hoitajia ei ole tarpeeksi työvuorossa tapaninpäivänä ja on koronaa, niin poissa porukkaa. Eihän siinä muu auttanut kuin äidin hoitaa mummoa myös Tapaninpäivä ja seuraavakin päivä. Sellainen huomio, että äidilläni on krooninen syöpä, minkä takia se hänen omakin jaksaminen on koetuksella.

En tiedä, meneekö tuleva joulukin samalla tavalla. Hoitopaikkaa on haettu mummolle joulun pyhiksi, mutta mitään päätöksiä ei ole tullut. Hoitopaikasta sanottiin, että vain omaishoidettavat pääsee, kun on niin paljon vapaapäiviä hoitajilla eikä saada korvaajia, niin vajaalla paikkaluvulla menevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Käyn töissä ja minulla on 2 viikkoa lomaa. Haluaisin lähteä kouluikäisten lasteni kanssa ulkomaille lämpimään viikoksi. Ei taida toteutua, koska autan paljon lähisukua olevaa vanhusta. Siis käyn kaupassa, laitan ruokatarvikkeet jääkaappiin, haen lääkkeet apteekista, jaan dosettiin, käyn pesemässä pyykit, tyhjennän vanhat ruuat kaapista pois. Yleensä laitan vaatteet valmiiksi suihkun jälkeen. Lähiomainen peseytyy pääsääntöisesti itse, mutta pelkää pyörtymistä/ kaatumista, minkä takia talutin hänet suihkutuoliin ja pois. Kotihoito käy aamuisin noin 10-20 min., auttavat alapesuissa ja laittavat silmätipat, katsovat että lääkkeet on otettu ja usein keittävät puuron, vievät roskapussin ulos ja muuta pientä. Kun pyysin lisää apua loman ajaksi, sain vastauksen, ettei onnistu.

Tuota se on nykyaika. Mummoni on myös kotona. Ei ole muistisairautta, vaikka aivoissa on todettu ikääntymismuutoksia. Toinen silmä sokea, toisessa lääkärin mukaan 25% näköä jäljellä. En ymmärrä, miten se on mahdollista, koska hänellä on todella huono näkö, sumea silmänpohjarappeuman ja kauhun takia. Jos hän pudottaa lattialle jotain, ei näe sitä. Jääkaapista katsoo ruokia taskulampun avulla, vaikka jääkaapissa ihan normaali valo. Aivojen ikääntymismuutokset aiheuttavat esim. sitä, ettei yöllä herätessään tiedä, onko yö vai päivä. Välillä hän on kahdelta yöllä keittänyt päiväkahvia ja viideltä aamulla lämmittänyt mikrossa päivällistä, puoli yhdeksältä aamulla mennyt nukkumaan ja kun kotihoito oli tullut antamaan aamulääkkeet hetkeä myöhemmin, mummo oli vain sanonut, että hän on jo yöunilla. Kun kotihoidosta tuli suihkuttaja yhtenä tiistaina, mummo oli ollut taas yöunilla, luullut, että on yö. Hän ei voi lähteä kotiovesta minnekään yksin, koska ei näe rappusia rappukäytävässä. Tuollainen ihminen pakotetaan asumaan kotona. Ei saa hoitopaikkaa, kun ei ole muistisairautta. Meitä omaisia pakotetaan hoitamaan asioita! Minä vein viimeksi lääkäriin, koska peräpukamat oli niin tulehtuneet. Kotihoidon sairaanhoitaja soitti, että heillä ei ole ketään saattajaa lääkäriin, omaisten täytyy viedä tai aika perutaan. Siis se aika lääkärille oli saatu monta viikkoa aiemmin. Asun eri paikkakunnalla ja jouduin ottamaan palkatonta vapaata puoli päivää, että mummo pääsi lääkäriin. Samoin muistitutkimus: ei löytynyt saattajaa kotihoidosta ja taas sanottiin, että omaiset. Viime joulu oli katastrofi. Mummon piti olla äitini luona maalla aatto ja joulupäivä, mutta kotihoidosta ilmoitettiin, että hoitajia ei ole tarpeeksi työvuorossa tapaninpäivänä ja on koronaa, niin poissa porukkaa. Eihän siinä muu auttanut kuin äidin hoitaa mummoa myös Tapaninpäivä ja seuraavakin päivä. Sellainen huomio, että äidilläni on krooninen syöpä, minkä takia se hänen omakin jaksaminen on koetuksella.

En tiedä, meneekö tuleva joulukin samalla tavalla. Hoitopaikkaa on haettu mummolle joulun pyhiksi, mutta mitään päätöksiä ei ole tullut. Hoitopaikasta sanottiin, että vain omaishoidettavat pääsee, kun on niin paljon vapaapäiviä hoitajilla eikä saada korvaajia, niin vajaalla paikkaluvulla menevät.

Tämähän on se suuri tragedia hoitajamitoituksen kanssa.

Toki on erittäin tärkeää että saataisiin aidosti riittäviä huolehtijoita hoitokoteihin mutta jos tällaiset mummot joutuvat pärjäämään kotona samalla kun maassa on yli 3000 tyhjää vanhusten hoitokotipaikkaa, koska niitä hoitajamitoitus-työpaikkoja ei saada täytettyä niin onhan se ongelma tosi iso! Ja epäinhimillinen mummolle sekä laajemmin tarkasteltuna epäkannattava yhteiskunnalle: sinun työpanoksesi vähenee, äitisi ei jaksa pitää itsestään huolta vaan oman sairautensa vuoksi tulee nopeammin tarvitseman yhteiskunnan lisätukea - ja jälleen sinun, mikä on sun työstä pois jne.

Omat isovanhemmat on jo hoidettu mutta nyt äitini rupeaa lähestymään samaa tilaa ja mietin tosi paljon miten itsekäs sitä voi/pitää olla, koska juurikin, kun yhtkunta näkee että pakkopaikan edessä minä sitten kaiken vapaa-aikani käyn hoitamassa niin he kyllä pesevät kätensä avusta. Ja mielelläni autan äitiäni, mutta omakin terveys sekä lapset ja lapsenlapset (joita kanssa yhtkunta edellyttää mummojen hoitavan lomilla ja kun on pkodissa jotain suunnittelu/tyly- tiesmitä päiviä) tarvitsevat myös minua.

Vietän joulun perheeni (mies ja yksi lapsi) uudessa vastavalmistuneessa talossamme puolentoista vuoden rakennusurakan jälkeen. Otetaan varmaan ihan levon kannalta, lapselle tietysti pitää lahjoja laittaa ja koristella kotia jouluisaksi mutta en jaksa hössöttää, muuttorumbassa on jo aivan nokko hommaa. 

Juhlitaanhan nyt ensin halloween, pyhäinpäivä, isänpäivä ja itsenäisyyspäivä alta pois. Sitten siirrytään joulua ajattelemaan.

Meidän porukka lähtee jouluksi pois. En jaksa enkä halua enää järjestää joulua. Päätettiin mennä laivalle ja Viru hotelliin. Jos sieltä saisi sitten jouluruokaakin...