Lue keskustelun säännöt.
Tunnetteko huonoista oloista olevia jotka pärjäävät elämässä keskivertoa paremmin?
22.10.2022 |
Useimmiten hyvä- tai huono-osaisuus periytyy, mutta joskus lapsi voi elää tasapainoisen elämän korkeasti koulutettuna, vaikka lähtökohta olisi duunarisuku sekä henkinen, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Minä.
sama. Olen köyhästä perheestä, mt- ongelmainen ja alkohoisoitunut isä, paljon sisaruksia, kolmivuorotyötä tekevä uupunut äiti. Ihan omin voimin olen opiskellut maisteritason tutkinnon ja edennyt työelämässä suurehkon yhdistyksen toimariksi, vuosipalkka kuusinumeroinen.
Arvelen että kaltaisiani on Suomessa kumminkin aika paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ylipäätään tunne huonoista oloista olevia. Sekä sukulaiset että ystävät että ystävien puolisot ovat sivistyneitä ja korkeasti koulutettuja kuten vanhempansakin.
Korkeasti koulutetuilla on ihan samoja päihdeongelmia, väkivaltaa ym. kuin matalasti koulutetuillakin. Erottava tekijä on varmaan se että kulissit pidetään tarmokkaammin pystyssä ja sarvikuonot ja elefantit oman perheen olohuoneessa, kertomatta kenellekkään.
Erottava tekijä on varmaan se, kumpi jaksaa opetella suunnittelemaan älylaitteen ja kumpi ei jaksa edes lukee sen käyttöohjeita.
Niin? Miten tuo liittyy aloituskysymykseen? Se älylaitteen suunnittelija voi mennä illalla kotiin, tintata hienoa viskiä pullollisen, tai vaikka kokaiinia, hakata muijansa ja käyttää lapsiaan hyväksi. Se älylaitteen suunnittelu ei kerro mitään siitä millaisia asioita henkilön perheessä tapahtuu. Ymmärsitkö edes kysymystä kun puhut niin asian vierestä?
Mulla duunarivanhemmmat. Kotona ollut alkonkäyttöä ja väkivaltaa. Melko vaatimattomat olot taloudellisesti. Olen lapsista (4) ainoa, joka on opiskellut ylemmän korkeakoulututkinnon ja edennyt urallani johtotehtäviin.
Tämä tietysti vaatinut duunia, kurinalaisuutta ja nöyryyttä. Pahimmat sekoilut olen jättänyt välistä ja pyrkinyt olemaan hyvä tyyppi kaikenlaisille kohtaamilleni ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Minä.
sama. Olen köyhästä perheestä, mt- ongelmainen ja alkohoisoitunut isä, paljon sisaruksia, kolmivuorotyötä tekevä uupunut äiti. Ihan omin voimin olen opiskellut maisteritason tutkinnon ja edennyt työelämässä suurehkon yhdistyksen toimariksi, vuosipalkka kuusinumeroinen.
Arvelen että kaltaisiani on Suomessa kumminkin aika paljon.
Kuinka voisi olla, kun mediaanipalkka on 3200€?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen. Minä.
sama. Olen köyhästä perheestä, mt- ongelmainen ja alkohoisoitunut isä, paljon sisaruksia, kolmivuorotyötä tekevä uupunut äiti. Ihan omin voimin olen opiskellut maisteritason tutkinnon ja edennyt työelämässä suurehkon yhdistyksen toimariksi, vuosipalkka kuusinumeroinen.
Arvelen että kaltaisiani on Suomessa kumminkin aika paljon.
Plus se hyvä tuuri ettei ole sairastunut esim niihin mt ongelmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla duunarivanhemmmat. Kotona ollut alkonkäyttöä ja väkivaltaa. Melko vaatimattomat olot taloudellisesti. Olen lapsista (4) ainoa, joka on opiskellut ylemmän korkeakoulututkinnon ja edennyt urallani johtotehtäviin.
Tämä tietysti vaatinut duunia, kurinalaisuutta ja nöyryyttä. Pahimmat sekoilut olen jättänyt välistä ja pyrkinyt olemaan hyvä tyyppi kaikenlaisille kohtaamilleni ihmisille.
Plus sen ettei ole sairastunut kokemuksistaan kuten voi käydä vaikka olisi miten nöyrä ja kurinalainen.
Tunnen. Esim itseni ja sisarukseni. Tausta vanhemmat duunariammateissa, kumpikin ajoittain työttömänä, isällä alkoholiongelmaa, johon kuoli. Minä taas korkeastikoulutettu, palkka reilusti ylimmässä palkkadesiilissä, osakesalkku noin 60 x suurempi kuin sijoittajen mediaanisalkku, alkoholia käytän kohtuudella, enkä koskaan humalaan asti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ylipäätään tunne huonoista oloista olevia. Sekä sukulaiset että ystävät että ystävien puolisot ovat sivistyneitä ja korkeasti koulutettuja kuten vanhempansakin.
Kannattaa tutustua erilaisiin, erilaisissa kultuureissa varttuneisiin, erilaisen poliittisen näkemyksen omaaviin ja erilaisen sosiaalis-ekonomiseen taustan omaaviin ihmisiin. Avartaa maailmankuvaa. Älä lokeroidu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, mutta tunnen matalasti koulutettuja joiden matalasti koulutetut vanhemmat kiusasivat heitä matalasta koulutuksestaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos pärjäävät niin vanhemmat ottavat kunnian hyvästä kasvatuksesta.
Lasten menestyminen on aina vanhempien ansiota, menestymättömyys taas lasten omaa viallisuutta 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä nyt sitten on keskivertoa paremmin? Itsellä lapsuus väkivaltainen, todella köyhä (sekä rahallisesti, että tunnetasolla) isän alkoholismin värittämä, vanhempien työttömyyttä, lopulta molemmat vanhemmat kuolleet.
Nyt tällä hetkellä minulla ihana oma perhe, velaton uutena ostettu auto, puolen miljoonan koti pk-seudulla, työskentelen johtotehtävissä, amk- koulutus. Voidaan ostella isompiakian ostoksia sen enempää tiliä katsomatta, tehdä ulkomaanmatkoja ja nauttia silloin tällöin hotelliviikonlopuista. En kuitenkaan ole vapaa lapsuuteni taakoista, ahdistun helposti ja olen stressiherkkä ja miellyttämisen ja hyväksytyksi tulemisen tarve on valtava.
Taloudellisin mittarein olen elämääni varsin tyytyväinen. En ikinä olisi voinut uskoa, että näin pitkälle pääsen. Olen kuitenkin joutunut tekemään paljon töitä, etten antanut lapsuuteni vaikuttaa liikaa. Monta kohtaa elämässä ollut, että olisin voinut valita toisin ja elämäni näyttäisi aivan toiselta.
Omista lähtökohdista katsottuna ajattelen pärjänneeni keskuvertoa paremmin, jos vertaan samankaltaisesessa sosioekonomisesssa lapsuudenperheessä kasvaneisiin. Mutta jos vertaan ns. tavallisissa tai ns. paremmissa perheissä kasvaneisiin, niin melko tavallista keskituloisen elämää taidetaan elää.
Itseni, koska aloin lapsuudessa säästäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tulee maanviljelöiden jälkeläisistä? Yhteiskunnan alinta luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen.
Sanna Marin.
Tunnen, itseni!
Surkea rupusakki lapsuuskoti, väkivaltaiset lapsenhakkaajavanhemmat, toinen julma narsisti heistä, alisti, nujersi, piti pelossa ja kauhudsa koko lapsuuden.
Päätin jo 5v ikäisenä että isona lähden ja jätän paskasakin taakseni.
Niin tein. Mutta se vaati aivan yki-inhimilliset ponnistelut enkä tajua näin jälkikäteen miten kestin ja jaksoin. Vanhemmat kiusasi kaikin tavoin vaikka olin jo muuttanut muualle enkä vastannut puheluihin.
Nyt: ikää 40+, 2 akateemista tutkintoa, ylintä johtoa (SVP), hyvätuloinen, perheellinen.
En ole MISSÄÄN TEKEMISISSÄ vanhempieni kanssa. En aio auttaa mitenkään heitä. Pilasivat puolet elämästäni, enää en anna heidän pilata.
Kaksi, molemmat miehiä. Köyhistä perheistä, joissa ongelmia, nyt todella kovapalkkaisia miljonäärejä, joilla elämä kunnossa.
Johtuu korkeasta älykkyysosamäärästä. Toinen ainakin on ns. nero.
No jos huonot olot on ap:n mielestä esim. se että vanhemmat on duunareita, niin tunnen montakin. Mukaan lukien itseni ja siskoni.
Mutta minun kotini oli ihan normaali ja hyvin toimeentuleva. Duunarivanhemmat tienasivat ihan hyvin.
Mutta yhdellä ystävälläni vanhemmat olivat alkoholisteja ja hän vanhimpana lapsena teki ruokaa ja huolehti pienemmistä sisarista. Hänellä on yliopistotasoinen koulutus ja on hyvässä työssä. Ja muutaman muunkin lukioaikaisen tuttavan tiedän, jotka ovat lähtöisin duunariperheestä, mutta ovat itse sitten opiskelleet yliopistossa. Aika yleistä nykyisin kun Suomessa on ihmisellä itsellään mahdollisuus valita koulutus. Sitten taas tiedän monia akateemisia perheitä, joissa lapset menevät ammattikouluun.
Vierailija kirjoitti:
Ja muutaman muunkin lukioaikaisen tuttavan tiedän, jotka ovat lähtöisin duunariperheestä, mutta ovat itse sitten opiskelleet yliopistossa. Aika yleistä nykyisin kun Suomessa on ihmisellä itsellään mahdollisuus valita koulutus. Sitten taas tiedän monia akateemisia perheitä, joissa lapset menevät ammattikouluun.
Entä tunnetko akateemisia perheitä joissa lapset ovat menneet yliopistoon tai duunariperheitä joissa ovat menneet amikseen?
No mikä on pointtisi? Entä jos huonoista oloista oleva pystyy?