Lue keskustelun säännöt.
Miksi kertaalleen keitettyä vettä ei saa keittää uudelleen?
21.10.2022 |
Monessa paikassa tähän törmännyt, mutta mistä se johtuu?
Kommentit (62)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maustahan sen jo huomaa että kerran keitetty ja jäähtynyt vesi ei ole hyvän makuista vaan mennyt pilalle koska kaikki luonnollinen on keitettäessä kuollut siihen veteen ja pilaantunut.
Aina vedessä on jotakin erittäin pieniä olentoja silloin kun se on keittämätöntä. Siksi ei.
Vierailija kirjoitti:
Hapeton vesi maistuu pahalle?
Vesi on H2 O: ta jossa O on happi. Mikäli se poistuu vedestä niin jäljelle jää pelkkää vetyä joka eibpysy vedenkeittimessä, pannussa, eikä kattilassa. Aika huonosti missään vapaassa tilassa muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä noissa ohjeissa on ajateltu vanhan ajan tinattuja kuparikattiloita, joista irtoaa metallia. Nykyiset kattilat ja keittimet pitäisi olla siinä suhteessa turvallisia.
Mietin kanssa sitä, että jos saman veden keittää useaan kertaan, niin kuinka paljon happea siitä sitten häviää?
Esim. tislattu vesihän ei ole turvallista juotavaksi. Voisiko siinä olla joku samankaltainen syy?
Liuennut happi haihtuu vedestä ekalla keittokerralla. Sillä ei ole mitään merkitystä, koska ihminen ei voi hengittää vettä. Miksi hapen haihtuminen olisi ongelma?
Huoltoaseman tislattua vettä ei ole pakattu elintarvikkeeksi. Siksi siinä lukee, ettei se ole juotavaksi.
Koulussa aikoinaan kyllä opetettiin, että siihen on joku muukin syy kuin huoltoaseman hygienia. En vaan nyt muista mikä.
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/onko_vaarallista_juoda_tislattua_ve…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hapeton vesi maistuu pahalle?
Vesi on H2 O: ta jossa O on happi. Mikäli se poistuu vedestä niin jäljelle jää pelkkää vetyä joka eibpysy vedenkeittimessä, pannussa, eikä kattilassa. Aika huonosti missään vapaassa tilassa muutenkin.
Eli jos onnistuisit jotenkin vangitsemaan sen vedyn vedenkeittimeen, olisi mahdollista tehdä vetypommi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maustahan sen jo huomaa että kerran keitetty ja jäähtynyt vesi ei ole hyvän makuista vaan mennyt pilalle koska kaikki luonnollinen on keitettäessä kuollut siihen veteen ja pilaantunut.
Aina vedessä on jotakin erittäin pieniä olentoja silloin kun se on keittämätöntä. Siksi ei.
Kaikki luonnolliset kloorit ja fosforit ja vesiputkien raskasmetallit ja mitä näitä nyt on :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hapeton vesi maistuu pahalle?
Vesi on H2 O: ta jossa O on happi. Mikäli se poistuu vedestä niin jäljelle jää pelkkää vetyä joka eibpysy vedenkeittimessä, pannussa, eikä kattilassa. Aika huonosti missään vapaassa tilassa muutenkin.
Mä oonkin miettinyt että miksi se mun kahteen kertaan keitetty teevesi on niin pahaa mutta mähän olen yrittänyt tehdä teetä vedystä! :D
Jos vedestä poistuu kahteen kertaan keittämällä happi niin tuleeko sitä pakastaessa takaisin? Pakastimessahan kiertää kylmä ilma niin sehän voisi siihen vetyyn vaikka tarrautuakin. Kylmäkin kun on niin lämmittäisivät ne atomit toisiaan siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tee ei kyllä ole koskaan maistunut pilaantuneelta vaikka keittäisinkin veden uudelleen tai olisin tehnyt teen kiehuvasta vedestä. Ehkä mun makuaisti on jo pilalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hapeton vesi maistuu pahalle?
Vesi on H2 O: ta jossa O on happi. Mikäli se poistuu vedestä niin jäljelle jää pelkkää vetyä joka eibpysy vedenkeittimessä, pannussa, eikä kattilassa. Aika huonosti missään vapaassa tilassa muutenkin.
H2O-sidoksen purkamiseen tarvitaan vähän enemmän tekniikkaa kuin vedenkeitin.
Veteen liukenee ilmasta happea, joka haihtuu pois alle 100°C. Tässä on puhuttu liuenneen hapen haihtumisesta, ei H2O:n purkamisesta.
Viime aikoina on kirjoiteltu vetytaloudesta, jossa "ylimääräisellä" sähköenergialla purettaisiin vettä vedyksi ja hapeksi. Vetyä käytettäisiin sitten polttoaineena autoissa ja lentokoneissa, joissa se yhtyisi ilman hapen kanssa taas vedeksi. Näin ei syntyisi hiilidioksidia lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hapeton vesi maistuu pahalle?
Vesi on H2 O: ta jossa O on happi. Mikäli se poistuu vedestä niin jäljelle jää pelkkää vetyä joka eibpysy vedenkeittimessä, pannussa, eikä kattilassa. Aika huonosti missään vapaassa tilassa muutenkin.
Eli jos onnistuisit jotenkin vangitsemaan sen vedyn vedenkeittimeen, olisi mahdollista tehdä vetypommi?
Hui saat...na. Hyvä kun kerroit niin tiedän pysyä tuosta hommasta kaukana.
Jostain luin että kolme kertaa saa max keittää ja sitten se jotenkin muuttuu myrkylliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hapeton vesi maistuu pahalle?
Vesi on H2 O: ta jossa O on happi. Mikäli se poistuu vedestä niin jäljelle jää pelkkää vetyä joka eibpysy vedenkeittimessä, pannussa, eikä kattilassa. Aika huonosti missään vapaassa tilassa muutenkin.
Eli jos onnistuisit jotenkin vangitsemaan sen vedyn vedenkeittimeen, olisi mahdollista tehdä vetypommi?
Hui saat...na. Hyvä kun kerroit niin tiedän pysyä tuosta hommasta kaukana.
Tästä syystä monissa kulttuureissa teen keittäminen sallitaan vain teemestareille. Se on vaarallista puuhaa amatöörin käsissä.
En oo moista kieltoa kuullutkaan. Kai se sit jotenkin vaikuttaa sen rakenteeseen tai bakteerikantaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hapeton vesi maistuu pahalle?
Vesi on H2 O: ta jossa O on happi. Mikäli se poistuu vedestä niin jäljelle jää pelkkää vetyä joka eibpysy vedenkeittimessä, pannussa, eikä kattilassa. Aika huonosti missään vapaassa tilassa muutenkin.
H2O-sidoksen purkamiseen tarvitaan vähän enemmän tekniikkaa kuin vedenkeitin.
Veteen liukenee ilmasta happea, joka haihtuu pois alle 100°C. Tässä on puhuttu liuenneen hapen haihtumisesta, ei H2O:n purkamisesta.
Viime aikoina on kirjoiteltu vetytaloudesta, jossa "ylimääräisellä" sähköenergialla purettaisiin vettä vedyksi ja hapeksi. Vetyä käytettäisiin sitten polttoaineena autoissa ja lentokoneissa, joissa se yhtyisi ilman hapen kanssa taas vedeksi. Näin ei syntyisi hiilidioksidia lainkaan.
Alkas pikkuhiljaa toivomaan ettei vetykäyttönen lentokone lentäs päivittäin yli kun diitä seuraisi aina vesisade. Lentokentän läheisyys olisi kamalaa.
Vierailija kirjoitti:
Jostain luin että kolme kertaa saa max keittää ja sitten se jotenkin muuttuu myrkylliseksi.
Aa no jos jostain luit niin sitten oot kyllä ihan oikeassa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hapeton vesi maistuu pahalle?
Vesi on H2 O: ta jossa O on happi. Mikäli se poistuu vedestä niin jäljelle jää pelkkää vetyä joka eibpysy vedenkeittimessä, pannussa, eikä kattilassa. Aika huonosti missään vapaassa tilassa muutenkin.
Eli jos onnistuisit jotenkin vangitsemaan sen vedyn vedenkeittimeen, olisi mahdollista tehdä vetypommi?
No pitää sen vedenkeittimen kannen kiinni tietty, niin se pysyy siellä!
Vierailija kirjoitti:
Mun tee ei kyllä ole koskaan maistunut pilaantuneelta vaikka keittäisinkin veden uudelleen tai olisin tehnyt teen kiehuvasta vedestä. Ehkä mun makuaisti on jo pilalla.
Vety pilaa makuaistin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä noissa ohjeissa on ajateltu vanhan ajan tinattuja kuparikattiloita, joista irtoaa metallia. Nykyiset kattilat ja keittimet pitäisi olla siinä suhteessa turvallisia.
Mietin kanssa sitä, että jos saman veden keittää useaan kertaan, niin kuinka paljon happea siitä sitten häviää?
Esim. tislattu vesihän ei ole turvallista juotavaksi. Voisiko siinä olla joku samankaltainen syy?
Liuennut happi haihtuu vedestä ekalla keittokerralla. Sillä ei ole mitään merkitystä, koska ihminen ei voi hengittää vettä. Miksi hapen haihtuminen olisi ongelma?
Huoltoaseman tislattua vettä ei ole pakattu elintarvikkeeksi. Siksi siinä lukee, ettei se ole juotavaksi.
Koulussa aikoinaan kyllä opetettiin, että siihen on joku muukin syy kuin huoltoaseman hygienia. En vaan nyt muista mikä.
Tislatussa vedessä ei ole elimistön toiminnalle välttämättömiä suoloja, eli se laimentaa elimistön suolopitoisuuksia ja pitemmän päälle se on keholle erittäin haitallista ja tislatusta vedestä voi saada vesimyrkytyksen huomattavasti pienemmästä määrästä kuin perus kraanavedestä. Yksi lasillinen silloin tällöin ei aiheuta ihmiselle mitään haittaa, mutta ei siitä hyötyäkään ole, niin turha sitä on juoda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä noissa ohjeissa on ajateltu vanhan ajan tinattuja kuparikattiloita, joista irtoaa metallia. Nykyiset kattilat ja keittimet pitäisi olla siinä suhteessa turvallisia.
Mietin kanssa sitä, että jos saman veden keittää useaan kertaan, niin kuinka paljon happea siitä sitten häviää?
Esim. tislattu vesihän ei ole turvallista juotavaksi. Voisiko siinä olla joku samankaltainen syy?
Liuennut happi haihtuu vedestä ekalla keittokerralla. Sillä ei ole mitään merkitystä, koska ihminen ei voi hengittää vettä. Miksi hapen haihtuminen olisi ongelma?
Huoltoaseman tislattua vettä ei ole pakattu elintarvikkeeksi. Siksi siinä lukee, ettei se ole juotavaksi.
Koulussa aikoinaan kyllä opetettiin, että siihen on joku muukin syy kuin huoltoaseman hygienia. En vaan nyt muista mikä.
Tislatussa vedessä ei ole elimistön toiminnalle välttämättömiä suoloja, eli se laimentaa elimistön suolopitoisuuksia ja pitemmän päälle se on keholle erittäin haitallista ja tislatusta vedestä voi saada vesimyrkytyksen huomattavasti pienemmästä määrästä kuin perus kraanavedestä. Yksi lasillinen silloin tällöin ei aiheuta ihmiselle mitään haittaa, mutta ei siitä hyötyäkään ole, niin turha sitä on juoda.
Eli jos tulee hätätilanne ja joutuu juomaan tilattua vettä niin kannattaa varata tequilapaukkuja siihen rinnalle niin saa myös suolaa ja sitruunasta elektrolyyttejä.
Koulussa aikoinaan kyllä opetettiin, että siihen on joku muukin syy kuin huoltoaseman hygienia. En vaan nyt muista mikä.