Vauva.fi-sivustolla tehdään järjestelmätestausta tiistaina 9.9. klo 7.00–8.00. Testauksen aikana sivusto toimii normaalisti, mutta keskusteluihin voi lähettää viestejä vain kirjautuneena. Viestejä voi silti lukea ilman kirjautumista. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen helposti ja maksutta. Pahoittelemme tilapäistä muutosta palvelussa.
Lue keskustelun säännöt.
Mitä koirarotua suosittelette
Noin viisikymppisellä 15-vuotiaan lapsen vanhemmalle. Asuntona kolmio kaupungissa. Koiria ollut lapsuudesta asti, omina terreristä rescue-koiran kautta saksanpaimenkoiraan. Kaikki kanssa meni hyvin koko näiden eliniän ajan.
Harkinnassa oli aiemmin bullterrieri, mutta olen luopunut ajatuksesta näiden kaikkien koirahyöykkäysten vuoksi. En halua koiraa, jolla voi napsahtaa, ja tämä tappaa toisen koiran. Koira saa olla suhtaktiivinen, tykkään tehdä pidempiäkin lenkkejä metsässä. Koulutettavuuden ei tarvi olla helpoin mahdollinen, mutta ei turhan haastavakaan. Koko mielellään keskikokoinen, ehkä 15-35kg painoltaan. Turkin hoidettavuudella ei niin väliä. Mieluiten vähähaukkuinen kerrostalossa asumisen vuoksi. Vahtivietillä ei niin väliä. Metsästysviettiä ei saisi olla.
Tiedän, ettei näin koiraa valita, mutta ajattelin jos tätä kautta tulisi uusia ideoita. Edellisen koiran poismenoata on nyt kaksi vuotta, koen että nyt olisi aika uudelle koiralle. Olen vastuuntuntoinen koiranomistaja, ja panostan koiran tapakoulutukseen.
Kommentit (1103)
Jos hieman vaativammat paimenkoirat viehättää, niin miksei Beauceron tai Bouvier, molemmat suht isoja koiria ja ainakin narttuina kohtuu asiallisia kouluttaa sekä kaupunki kelpoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos hieman vaativammat paimenkoirat viehättää, niin miksei Beauceron tai Bouvier, molemmat suht isoja koiria ja ainakin narttuina kohtuu asiallisia kouluttaa sekä kaupunki kelpoisia.
Beauceron on fyysisesti vaikuttavan näköinen, mutta millainen luonne/haukkuherkkyys näillä on? Onko liian suuri koira kerrostaloasuntoon? Bouvier taitaa olla vähän pienempi, ainakin nartut?
En osaa yleisesti sanoa. Ne colliet, jotka tunnen, mukaanlukien oma ovat terveitä ja hyväluonteisia. Oma oli pentuna aika herkkä mutta aikuisena omaa hyvän itsetunnon, ei pelkää turhia. Huomaa helposti asiat ja on tarkkaavainen mutta yleensä vain tarkkailee rauhassa, selvästi pohtii ennen kuin reagoi.
Nykyään ei kovin yleinen, eli ei liene ongelmia samalla tavalla kuin aiemmin. Vaikuttaa,että kasvattajat hyvin tietoisia terveysasioista.
Kun snautseriakin ehdotetaan, niin sitten ehdotan Airedalenterrieriä myös. 13 vuotta tuli eleltyä sellaisen kanssa, aika kovatahtoinen otus oli, mutta koulutuksella siitä sai yllättävänkin tottelevaisen. Turkissa nyt ei ollut ihan tajuttomasti hoitamista, kun vähän opetteli itse trimmaamaan, eikä käynyt näyttelyissä. Tämä yksilö ei ollut kova haukkumaan edes kerrostalossa, jossa asuttiin viimeiset kymmenen vuotta. Ainoa miinus oli välillä esiin tullut riidanhakuisuus muiden samaa sukupuolta olevien kanssa. Sekin oli hyvin vaihtelevaa, mutta täytyy ennakoida tilanteita kyllä.
Jos jollain Amstaffilla ei olisi sitä perimää, mitä on, niin sellainen olisi aika loistava kaupunkikoira myös.
Villi kortti, eli Afgaaninvinttikoira? Ei ole kyllä kokemusta moisesta kerrostalossa, rivitalossa asutaan tuollaisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko pehmeä kukkahattu, vai jämäkkä ja määrätietoinen joka vie asiat loppuun koiran pullikoinnista huolimatta (huom! tuo ei tarkoita väkivaltaa!)?
Vierailija kirjoitti:
Oletko pehmeä kukkahattu, vai jämäkkä ja määrätietoinen joka vie asiat loppuun koiran pullikoinnista huolimatta (huom! tuo ei tarkoita väkivaltaa!)?
Enemmän sinne jämäkkään päin oleva, entisten koirien kanssa tarvinnut olla aika jämäkkä. Varsinkin saksanpaimenkoiran kanssa aikanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akitoilla pitkät historiat taistelukoirana ja ne vietit vain edelleen siellä kulkee. Äärimmäisen typerä rotu, pärjäähän toki omistaja koiransa kanssa mutta harvemmin omistaja pystyy ennakoimaan kaikkea ja tulee ikäviä tilanteita. Tuo rotu käy niin äkkiarvaamatta päälle ettei siinä kerkeä mitään tajuta jos niikseen tulee ja koulutuksella niitä viettejä sieltä ei kitketä vaan pitkällä jalostuksella. Shiba Inuista en tiedä, mutta onhan sellainen fyysisestikin paljon helpommin hallittavissa. Kuten aloittaja sanoi, ei varmaan taistelukoirataustaista kannata ottaa. Joku noutaja/paimenkoiratyyppinen. Ehkä rescuekoirakin, jos tausta on oikeasti tiedossa...?
Millainen rotu on Chesapeakelahdennoutaja? -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiltti husky
Jos ei ole tarkoitus alkaa harrastamaan rekikoirailua, nämä voi unohtaa. Huskyt TARVITSEVAT vetämistä, ne ovat siihen jalostettu ja hihnalenkeillä näitä ei saa pidettyä hyvinvoivina ja tyytyväisinä.
Noin muutoinkin, ottakaa se koira käyttötarkoituksen mukaan, ei ulkonäön ja pelkän terveyden, koska se luonne ratkaisee miten se koira sopeutuu teidän elämään. Ei ole kenenkään etu ottaa työkoiraa sohvaperunaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiltti husky
Jos ei ole tarkoitus alkaa harrastamaan rekikoirailua, nämä voi unohtaa. Huskyt TARVITSEVAT vetämistä, ne ovat siihen jalostettu ja hihnalenkeillä näitä ei saa pidettyä hyvinvoivina ja tyytyväisinä.
Noin muutoinkin, ottakaa se koira käyttötarkoituksen mukaan, ei ulkonäön ja pelkän terveyden, koska se luonne ratkaisee miten se koira sopeutuu teidän elämään. Ei ole kenenkään etu ottaa työkoiraa sohvaperunaksi.
Tämä on niin totta. On olemassa paljon hyviä pieniä, keskikokoisia, tai suurehkoja seurakoiria, joita ei juoksulenkeillä väsyneeksi saa, ja joiden kanssa voi jopa harrastaa kaikenlaista. Työkoirat työkäyttöön. Sitten on erikseen vielä ne "taistelukoirat", joilla ei ikävä kyllä oikein ole paikkaa enää missään. Ovat kuin vanhan maailman sotureita, jotka eivät vaan sovellu yhteiskuntaa, ei enää kun tap*amista ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen miettinyt staffin hankkimista, mutta täälläkin ketjussa on sanottu, että ovat sairaita,ja voivat olla vaarallisia toisille koirille. Onko näin? Kokemusta on parista koirasta, ovat olleet eri rotuisia.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miettinyt staffin hankkimista, mutta täälläkin ketjussa on sanottu, että ovat sairaita,ja voivat olla vaarallisia toisille koirille. Onko näin? Kokemusta on parista koirasta, ovat olleet eri rotuisia.
Näin staffin omistajana olen myös samaa mieltä. Hyvä kasvattaja, hyvät geenit koiralla, niin on mitä mainioin koira ja vielä suht helppohoitoinen. Toki koira-aggressiivisuutta saattaa ilmetä eikä ole mikään ns. koirapuistokoira, mutta en kyllä asettaisi samalle viivalle pitbullien tai muiden suurikokoisten voimakoirien kanssa. Sama juttu esimerkiksi minibullit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miettinyt staffin hankkimista, mutta täälläkin ketjussa on sanottu, että ovat sairaita,ja voivat olla vaarallisia toisille koirille. Onko näin? Kokemusta on parista koirasta, ovat olleet eri rotuisia.
Näin staffin omistajana olen myös samaa mieltä. Hyvä kasvattaja, hyvät geenit koiralla, niin on mitä mainioin koira ja vielä suht helppohoitoinen. Toki koira-aggressiivisuutta saattaa ilmetä eikä ole mikään ns. koirapuistokoira, mutta en kyllä asettaisi samalle viivalle pitbullien tai muiden suurikokoisten voimakoirien kanssa. Sama juttu esimerkiksi minibullit
Agressiviisuus on näille koirille ihan perusominaisuus. Tällaisia koiria ei pitäisi olla yksityishenkilöillä ollenkaan! Aiheuttavat pelkkää haittaa.
Eli hommaa sinäkin ihan joku muu koira. AP:lle suosittelen ehdottamasti labbista, mukava ja vahva lenkkikaveri.
Koiran pitäminen kerrostalossa on kidutusta.
Älä hanki ainakaan mäyräkoiraa. Pienimmät koirat on pahimpia räksyttäjiä.
Vierailija kirjoitti:
Koiran pitäminen kerrostalossa on kidutusta.
Kerropa että kenelle, ja mihin perustat tuon? Ei se koira yleensä ole vapaana omakotitaloissakaan.
Vauva.fi-sivustolla tehdään järjestelmätestausta tiistaina 9.9. klo 7.00–8.00. Testauksen aikana sivusto toimii normaalisti, mutta keskusteluihin voi lähettää viestejä vain kirjautuneena. Viestejä voi silti lukea ilman kirjautumista. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit luoda sen helposti ja maksutta. Pahoittelemme tilapäistä muutosta palvelussa.
Mites, onko jalostuksessa päästy eroon arkuudesta ja hermoheikkoudesta? Rotu oli tosi ihana 70-luvulla ja 80-luvun alussa, mutta sitten sen suosio kasvoi ja jostain syytä tuli näitä tosi hermoheikkoja tapauksia paljon. Lisäksi muilla kuin soopeleilla on sitten terveysongelmia, blue merlellä niitä on liikaakin (nätti kyllä, mutta esimerkiksi epilepsiaa oli aika paljon - onko tilanne parantunut?)