Mitä koirarotua suosittelette
Noin viisikymppisellä 15-vuotiaan lapsen vanhemmalle. Asuntona kolmio kaupungissa. Koiria ollut lapsuudesta asti, omina terreristä rescue-koiran kautta saksanpaimenkoiraan. Kaikki kanssa meni hyvin koko näiden eliniän ajan.
Harkinnassa oli aiemmin bullterrieri, mutta olen luopunut ajatuksesta näiden kaikkien koirahyöykkäysten vuoksi. En halua koiraa, jolla voi napsahtaa, ja tämä tappaa toisen koiran. Koira saa olla suhtaktiivinen, tykkään tehdä pidempiäkin lenkkejä metsässä. Koulutettavuuden ei tarvi olla helpoin mahdollinen, mutta ei turhan haastavakaan. Koko mielellään keskikokoinen, ehkä 15-35kg painoltaan. Turkin hoidettavuudella ei niin väliä. Mieluiten vähähaukkuinen kerrostalossa asumisen vuoksi. Vahtivietillä ei niin väliä. Metsästysviettiä ei saisi olla.
Tiedän, ettei näin koiraa valita, mutta ajattelin jos tätä kautta tulisi uusia ideoita. Edellisen koiran poismenoata on nyt kaksi vuotta, koen että nyt olisi aika uudelle koiralle. Olen vastuuntuntoinen koiranomistaja, ja panostan koiran tapakoulutukseen.
Kommentit (1103)
Laulava tirolilainen matikkakoira.
Vierailija kirjoitti:
Welsh Corgi pemuja oli meillä kaksi. Aivan terveitä olivat. Täytyy katsoa, että kasvattaja on vastuullinen ja huolehtii jalostuslinjasta. Koiran papereista ainakin meidän pystyi tarkistamaan, jos halusi vaikka käydä katsomassa, mistä vanhemmat ja isovanhemmat olivat peräisin. Tämä hänelle, joka oli huolissaan corgien terveystilanteesta. Hyvä kommentti tärkeästä aiheesta. Tämä seikka tosiaan kannatta huomioida, kun koiraa hankkii oli mikä tahansa rotu.
Kaikissa roduissa toivoisi mentävän näin, että terveys olisi tärkein asia edistää kun pentuja tehdään.
Kävin katsomassa corgien tietoja Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä. Corgien lonkkaterveys on todella huono, pemuissa alle 25% voidaan laskea terveeksi (A tai B-lonkat) ja cardeissa noin 10%. Toki huonommillakin lonkilla voi pärjätä, mutta muissa roduissa ei jalostukseen näitä käytettäisi.
Corgeissa pentuja näemmä tehdään D-lonkkaisilla vanhemmilla, vaikka hyvin nähtävissä, että D-lonkkaisesta vanhemmasta ei tule lonkiltaan terveitä koiria kuin ihan sattumalta. Eli kyllä molempien corgirotujen terveys on huono. Huonon lonkkaterveyden päälle huonot selkäterveystulokset. Jos ollenkaan.
Valitettavan paljon, siis käytännössä kaikki, corgipentueet tehty niin, että vanhempien selkäterveyttä ei ole tutkittu. Et se niistä sukuselvityksistä. Ja sukusiitosprosentit monissa pentueissa korkeat, uroksilla teetetty runsain määrin pentueita, vaikka ei tiedossa minkälaista terveyttä uros periyttää. Onko tämä vastuullista?
One night in the city. Joku allergian takia kotia vaihtava kiltti koira? Ei mitään machokoiraa
Staffi. Mainettaan parempi rotu. Ei koirapuistokoira, mutta muuten ihana.
Valkoinenpaimenkoira
"Valkoinenpaimenkoira on monipuoliseen harrastamiseen sopiva koira, yleensä lapsiystävällinen perhe- ja seurakoira. Sen käyttöominaisuudet eivät ehkä yksilöpoikkeuksia lukuun ottamatta ole yhtä vaativaan työskentelyyn sopivia kuin kantarotu saksanpaimenkoiralla.
Eloisa ja tasapainoinen luonne, tarkkaavainen ja helposti koulutettava, palvelualtis. Ystävällinen ja vaatimaton. Isäntäänsä kiintynyt ja sosiaalinen, minkä ansiosta sopeutuu erinomaisesti erilaisiin tilanteisiin. Ei koskaan pelokas eikä aiheettomasti vihainen. Iloinen ja oppivainen työ- ja harrastuskoira, joka soveltuu koulutettavaksi erilaisiin tehtäviin."
En laittaisi koiraa laisinkaan , eikä kerrostaloon varsinkaan.
Pikku hifi kammotus kirjoitti:
En laittaisi koiraa laisinkaan , eikä kerrostaloon varsinkaan.
Kuinka monta kertaa tuo täytyy jonkun tampion kirjoittaa tähän ketjuun?
Valkkari kirjoitti:
Valkoinenpaimenkoira
"Valkoinenpaimenkoira on monipuoliseen harrastamiseen sopiva koira, yleensä lapsiystävällinen perhe- ja seurakoira. Sen käyttöominaisuudet eivät ehkä yksilöpoikkeuksia lukuun ottamatta ole yhtä vaativaan työskentelyyn sopivia kuin kantarotu saksanpaimenkoiralla.
Eloisa ja tasapainoinen luonne, tarkkaavainen ja helposti koulutettava, palvelualtis. Ystävällinen ja vaatimaton. Isäntäänsä kiintynyt ja sosiaalinen, minkä ansiosta sopeutuu erinomaisesti erilaisiin tilanteisiin. Ei koskaan pelokas eikä aiheettomasti vihainen. Iloinen ja oppivainen työ- ja harrastuskoira, joka soveltuu koulutettavaksi erilaisiin tehtäviin."
Hienoja koiria, mutta eivätkö nämä ole haukkuherkkiä?
Vierailija kirjoitti:
Valkkari kirjoitti:
Valkoinenpaimenkoira
"Valkoinenpaimenkoira on monipuoliseen harrastamiseen sopiva koira, yleensä lapsiystävällinen perhe- ja seurakoira. Sen käyttöominaisuudet eivät ehkä yksilöpoikkeuksia lukuun ottamatta ole yhtä vaativaan työskentelyyn sopivia kuin kantarotu saksanpaimenkoiralla.
Eloisa ja tasapainoinen luonne, tarkkaavainen ja helposti koulutettava, palvelualtis. Ystävällinen ja vaatimaton. Isäntäänsä kiintynyt ja sosiaalinen, minkä ansiosta sopeutuu erinomaisesti erilaisiin tilanteisiin. Ei koskaan pelokas eikä aiheettomasti vihainen. Iloinen ja oppivainen työ- ja harrastuskoira, joka soveltuu koulutettavaksi erilaisiin tehtäviin."
Hienoja koiria, mutta eivätkö nämä ole haukkuherkkiä?
Riippuu yksilöstä, mutta eivät yleensä
Mun mielestä ihmisten ei kannata hankkia kaupunkiin juuri nyt mitään koiraa. Ei ennen kuin päästään eroon pitbulleista ja muista tihrusilmistä. Liian iso vaara omalle koiralle kuola tällaisen hampaissa.
Eiköhän Napolin mastiffi olisi tuohon huoneistoon sopiva lemmikki.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän Napolin mastiffi olisi tuohon huoneistoon sopiva lemmikki.
Napolinmastiffi on muuten hyvä koira, mutta maalle. Meillä oli 90-luvulla sellainen, menehtyi samana vuonna kun täytin 18. Rauhallinen jätti.
Pitbulleista en pidä, joten mikå vaan rotu, paitsi ei se. Mitään bull-pohjaista muutenkaan. No staffi tai todella hyväluonteinen bullterrieri(varauksella) on ehkä siinä ja siinä. Ehkä.
Miksiköhän sä tätä kautta kyselet? Jokainen kehuu omaa rotuaan ja osa haukkuu muita.
Jos sä kerta koiraihminen olet, niin kaipa tiedät että noita rotukuvauksia eri kielillä on netti täynnä.
Jos kerta yksin hoidat (teinit ei koskaan hoida) niin hanki joku seurakoirarotu joka ei vaadi kauheesti liikuntaa ja aktiviteettia jolle pääasia on perheen kanssa oleminen.
Kasvattajiakin sitten on saman rodun sisällä erilaisia, toiset kasvattaa aktiivisia harrastuskoiria ja toiset sohvaperunoita tarkotuksella. Kun rotu alkaa kirkastua niin sitten selvittelemään kasvattajia.
Vaikka sekarotuiset ovat väittämän mukaan terveempiä, ja niistä voi saada kelpo koiria, ja itselläkin aikanaan oli, niin silti suosittelen ottamaan jonkun rotuisen koiran, jotta pentujen teettäminen olisi jotenkin vastuullista.
Se on sitten eri juttu, jos päädyt antamaan kodin jollekin eläinsuojeluyhdistyksen pelastamalle koiralle, sitten se on vaan se joku jokabtuntuu siltä.
Älä tuo maahan "rescuekoiraa", niitä myös tehtaillaan siellä. Ja saattavat tuoda maahan ties mitä uusia eläintauteja, koska välttämättä niihin toimittaviin tahoihin ja niiden selvityksiin ja lupauksiin lääkityksistä ei voi luottaa. Jos on hinkua pelastaa, niin kotimaassakin on paljon kotia kaipaavia eri ikäisiä koiria.
Kai sitä ap kysellä saa, siksihän nämä keskustelupalstat on olemassa. Eikä näissä kaikki kehu omaansa.
Mutta joo, kannattaa kysellä ihan tutuilta ihmisiltä, ja lukea rodusta paljon. Miksei muuten teinit hoida koiria? Meillä kaikki kolme lasta hoitivat onnistuneesti kahta koiraamme aikanaan(sakemanni ja kultainen noutaja). Toki vasta 14-vuotiaista asti, mutta kuitenkin.
Itse suosittelen jotain suosittua rotua, kuten kultainen noutaja, labbis ym. Sitten niistä pitbullien ja muiden hyökkäyksistå. Ei tämä mikään Kalifornia ole, ei niitä tapahdu kovin usein, ja aika huono lottovoitto saa olla, jos tällaisen kohteeksi joutuu.
Mulla kokemusta saksanpaimenkoirista ja shetlanninlammaskoirasta. Kerrostaloon sheltti parempi, vaatimaton, helppohoitoinen, fiksu eli helppo opettaa mitä vaan. Vähän arka vieraita ihmisiä kohtaan, sosiaalistamiseen pitää kiinnittää huomiota pentuaikana.
Mulla on kiharakarvainen noutaja, helppo turkki, todella miellyttävä luonne ja osaa olla omapäinen ja itsenäinen, hyvin älykäs koira. Osaa ja tietää kaiken ihmistään paremmin :D Nartut menee tuohon sun kokotoiveeseen, omat urokset on olleet kaikki noin 40kg, yksi jätti jopa yli 50kg mutta nartut huomattavasti pienempiä. Noilla on tosi hyvä tunteiden vaistoamistaju, oppivat nopeasti ja rakastavat ulkoilmaelämää. Kaikki omani ovat voineet olla irti, mutta on myös joitain riistaintoisia, uskon että linjat vaikuttaa, vaikkei tää rotu olekaan jakautunut.
Vähän pienempiä olisi sitten esim kelpie, tosi kiva rotu, ja hollaninpaimenkoira. Bullterrierit ovat lähtökohtaisesti OK toisten koirien kanssa, en ole koskaan tavannut oikeasti koirille rähjäävää bullia, mutta ne tuntuvat viihtyvän paremmin omissa oloissa, eli ei mikään "koirapuistokoira" sinänsä. Muuten en jättäisi rotua valitsematta tuon takia, koska terveistä ja kivaluonteisista vanhemmista saatat saada todella mainion bullin. Nuo uutisten hyökkäykset ovat usein staffien ja amstaffien (tai täysin muiden rotujen) juttuja, en muista lukeneeni että englanninbullterrieri olisi hyökkinyt?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kiharakarvainen noutaja, helppo turkki, todella miellyttävä luonne ja osaa olla omapäinen ja itsenäinen, hyvin älykäs koira. Osaa ja tietää kaiken ihmistään paremmin :D Nartut menee tuohon sun kokotoiveeseen, omat urokset on olleet kaikki noin 40kg, yksi jätti jopa yli 50kg mutta nartut huomattavasti pienempiä. Noilla on tosi hyvä tunteiden vaistoamistaju, oppivat nopeasti ja rakastavat ulkoilmaelämää. Kaikki omani ovat voineet olla irti, mutta on myös joitain riistaintoisia, uskon että linjat vaikuttaa, vaikkei tää rotu olekaan jakautunut.
Vähän pienempiä olisi sitten esim kelpie, tosi kiva rotu, ja hollaninpaimenkoira. Bullterrierit ovat lähtökohtaisesti OK toisten koirien kanssa, en ole koskaan tavannut oikeasti koirille rähjäävää bullia, mutta ne tuntuvat viihtyvän paremmin omissa oloissa, eli ei mikään "koirapuistokoira" sinänsä. Muuten en jättäisi rotua valitsematta tuon takia, koska terveistä ja kivaluonteisista vanhemmista saatat saada todella mainion bullin. Nuo uutisten hyökkäykset ovat usein staffien ja amstaffien (tai täysin muiden rotujen) juttuja, en muista lukeneeni että englanninbullterrieri olisi hyökkinyt?
Niin ja kiharat tosi hiljaisia koiria, tunnen joitain jotka oikeasti eivät hauku ikinä. Sopivat myös kerrostaloon jos liikkunasta huolehditaan.
Welsh Corgi pemuja oli meillä kaksi. Aivan terveitä olivat. Täytyy katsoa, että kasvattaja on vastuullinen ja huolehtii jalostuslinjasta. Koiran papereista ainakin meidän pystyi tarkistamaan, jos halusi vaikka käydä katsomassa, mistä vanhemmat ja isovanhemmat olivat peräisin. Tämä hänelle, joka oli huolissaan corgien terveystilanteesta. Hyvä kommentti tärkeästä aiheesta. Tämä seikka tosiaan kannatta huomioida, kun koiraa hankkii oli mikä tahansa rotu.