Oon antanu 14 vuotta elämästäni lapsille, perheelle

Pahan mielen aloitus. Olen pahoillani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään noista asioista ei kuvannut sitä, minkälainen olet lasten KANSSA ja miten lapset sinut näkevät. Pelkät arkisuoritteet eivät tee vanhemmasta "parempaa" lasten silmissä.

Niin siinä on perheen isä hylännyt ap:n yksin tekemään kaiken. Silloin työmäärä nousee niin suureksi että ei jää enää kapasiteettia olla rento ja hauska, koska rennot ja hauskat ihmiset teettää kaiken työn muilla. Siksi niillä on aikaa ja mielessä tilaa olla läsnä, koska joku muu hoitaa joka ikisen muun asian mikä pitää ihmiset hengissä ja tarjoaa sen elämän mikä on. Ap joutui suorittamaan paljon koska hän oli yksinhuoltajana parisuhteessa ja näköjään teki vielä henkisen työn pitäessään mustasukkaista miestä rauhallisena. Hän on ollut henkisesti täysin ylikuormittunut varmaan jo yli vuosikymmenen.

Aikuinen nainen on lapsen tasolle typistetty viaton uhri? Joku tahdoton olento vailla vastuuta omista valinnoistaan ja päätöksistään omassa elämässään?

Vierailija kirjoitti:

Miksi teinit haluavat isälleen? Me jäimme aikoinaan asumaan isän kanssa, koska hän omisti kotimme. Äiti oli jotenkin kuvitellut, että erossa omaisuus menee puoliksi, mutta jaettiinkin omaisuuden arvo. Hän sai rahaa, isä piti talon ja tietty me halusimme asua edelleen samassa tutussa kodissa, käydä koulua ja olla kavereiden kanssa kuin ennenkin. Äiti oli maksanut harrastukset ja vaatteet jne., isä taloa, mutta se oli ollut äidin oma valinta.

Tuo on miehillä yleinen tapa harjoittaa taloudellista väkivaltaa. Nainen maksaa ruuat, vaatteet, lasten lääkärit, lääkkeet, harrastukset ym. perheen juoksevat kulut ja mies maksaa kiinteää omaisuutta. Eron hetkellä naisella ei ole mitään ja miehellä on talo, autot, veneet, mökki jne. Eikä se ole yhdellekään äidille valinta laittaa lapsiaan kärsimään puutetta. Kyllä se on ihan pakko maksaa lasten kulut. Lapsille sitten selitetään mitä selitetään että hyvä suhde isään säilyy koska se on lasten etu tuntea olevansa isälle rakas vaikka eivät ole muuta kuin manipuloinnin väline.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teinit haluavat isälleen? Me jäimme aikoinaan asumaan isän kanssa, koska hän omisti kotimme. Äiti oli jotenkin kuvitellut, että erossa omaisuus menee puoliksi, mutta jaettiinkin omaisuuden arvo. Hän sai rahaa, isä piti talon ja tietty me halusimme asua edelleen samassa tutussa kodissa, käydä koulua ja olla kavereiden kanssa kuin ennenkin. Äiti oli maksanut harrastukset ja vaatteet jne., isä taloa, mutta se oli ollut äidin oma valinta.

Tuo on miehillä yleinen tapa harjoittaa taloudellista väkivaltaa. Nainen maksaa ruuat, vaatteet, lasten lääkärit, lääkkeet, harrastukset ym. perheen juoksevat kulut ja mies maksaa kiinteää omaisuutta. Eron hetkellä naisella ei ole mitään ja miehellä on talo, autot, veneet, mökki jne. Eikä se ole yhdellekään äidille valinta laittaa lapsiaan kärsimään puutetta. Kyllä se on ihan pakko maksaa lasten kulut. Lapsille sitten selitetään mitä selitetään että hyvä suhde isään säilyy koska se on lasten etu tuntea olevansa isälle rakas vaikka eivät ole muuta kuin manipuloinnin väline.

Mies on yksin parisuhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään noista asioista ei kuvannut sitä, minkälainen olet lasten KANSSA ja miten lapset sinut näkevät. Pelkät arkisuoritteet eivät tee vanhemmasta "parempaa" lasten silmissä.

Niin siinä on perheen isä hylännyt ap:n yksin tekemään kaiken. Silloin työmäärä nousee niin suureksi että ei jää enää kapasiteettia olla rento ja hauska, koska rennot ja hauskat ihmiset teettää kaiken työn muilla. Siksi niillä on aikaa ja mielessä tilaa olla läsnä, koska joku muu hoitaa joka ikisen muun asian mikä pitää ihmiset hengissä ja tarjoaa sen elämän mikä on. Ap joutui suorittamaan paljon koska hän oli yksinhuoltajana parisuhteessa ja näköjään teki vielä henkisen työn pitäessään mustasukkaista miestä rauhallisena. Hän on ollut henkisesti täysin ylikuormittunut varmaan jo yli vuosikymmenen.

Aikuinen nainen on lapsen tasolle typistetty viaton uhri? Joku tahdoton olento vailla vastuuta omista valinnoistaan ja päätöksistään omassa elämässään?

Olisi ap voinut hylätä lapsensakin, mutta hän tosiaan teki valinnan tarjota heille hyvän elämän. Hän nimenomaan teki hyvän päätöksen lasten kannalta ja huonon itsensä kannalta, mutta lapsethan on avuttomia ja tulevat aina ensin. Ap teki aivan oikein.

Laiskat töitään luettelee.

Hyvänen aika. Olen ollut äiti jo 21 vuotta ja vielä yksi huollettava on kotona. Mulle perhe ja lapset on olleet ihan vaan elämää, en todellakaan ole uhrannut yhtään mitään tämän takia.

Jos sä oot se sama joka jonkun aikaa sitten avautui isä lahjoo lapset asumaan luokseen -tyyppi, niin tämä vahvistaa jo silloin tulleen ajatuksen. Että kaikessa onkin kyse sinusta, sinun uhrautumisesta, sinun lapsista, sinusta, sinusta, kerroinko jo, sinusta.

Tiedän kokemuksesta että eroaminen on raskasta, minun lasteni isä ei ole alun pitäenkään pystynyt minkäänlaiseen vanhemmuuteen ja ajoittain on ollut suru siitä, että lapsilla on toki biologinen siittäjä ja kyllä hän on myös isä, mutta huoltajuus, se olen aina ollut minun vastuulla (todella olisin halunnut jakaa taakkaa).

Niin vaikka se nyt onkin rankkaa, niin sun todella täytyy nyt lopettaa oman navan ympärillä pyöriminen ja ajatella lapsia. Tässä hieman apua ja työkaluja

https://ensijaturvakotienliitto.fi/tukea-ammattilaiselle/ero-lapsiperhe…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teinit haluavat isälleen? Me jäimme aikoinaan asumaan isän kanssa, koska hän omisti kotimme. Äiti oli jotenkin kuvitellut, että erossa omaisuus menee puoliksi, mutta jaettiinkin omaisuuden arvo. Hän sai rahaa, isä piti talon ja tietty me halusimme asua edelleen samassa tutussa kodissa, käydä koulua ja olla kavereiden kanssa kuin ennenkin. Äiti oli maksanut harrastukset ja vaatteet jne., isä taloa, mutta se oli ollut äidin oma valinta.

Tuo on miehillä yleinen tapa harjoittaa taloudellista väkivaltaa. Nainen maksaa ruuat, vaatteet, lasten lääkärit, lääkkeet, harrastukset ym. perheen juoksevat kulut ja mies maksaa kiinteää omaisuutta. Eron hetkellä naisella ei ole mitään ja miehellä on talo, autot, veneet, mökki jne. Eikä se ole yhdellekään äidille valinta laittaa lapsiaan kärsimään puutetta. Kyllä se on ihan pakko maksaa lasten kulut. Lapsille sitten selitetään mitä selitetään että hyvä suhde isään säilyy koska se on lasten etu tuntea olevansa isälle rakas vaikka eivät ole muuta kuin manipuloinnin väline.

Mies on yksin parisuhteessa?

Mies ei ole parisuhteessa. Hänellä on kulujen maksaja perheen varjolla jolloin hän elää ilmaiseksi ja kartuttaa omaisuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teinit haluavat isälleen? Me jäimme aikoinaan asumaan isän kanssa, koska hän omisti kotimme. Äiti oli jotenkin kuvitellut, että erossa omaisuus menee puoliksi, mutta jaettiinkin omaisuuden arvo. Hän sai rahaa, isä piti talon ja tietty me halusimme asua edelleen samassa tutussa kodissa, käydä koulua ja olla kavereiden kanssa kuin ennenkin. Äiti oli maksanut harrastukset ja vaatteet jne., isä taloa, mutta se oli ollut äidin oma valinta.

Tuo on miehillä yleinen tapa harjoittaa taloudellista väkivaltaa. Nainen maksaa ruuat, vaatteet, lasten lääkärit, lääkkeet, harrastukset ym. perheen juoksevat kulut ja mies maksaa kiinteää omaisuutta. Eron hetkellä naisella ei ole mitään ja miehellä on talo, autot, veneet, mökki jne. Eikä se ole yhdellekään äidille valinta laittaa lapsiaan kärsimään puutetta. Kyllä se on ihan pakko maksaa lasten kulut. Lapsille sitten selitetään mitä selitetään että hyvä suhde isään säilyy koska se on lasten etu tuntea olevansa isälle rakas vaikka eivät ole muuta kuin manipuloinnin väline.

Et taida ymmärtää, että jos ei ole avioehtoa eikä nainen omista mitään, niin erossa miehen omaisuuden arvoa jaetaan kahtia ja se lasten menot maksanut nainen saa puolet. Mutta jos talo on yksin miehen omistama, niin nainen ei voi vaatia taloa itselleen, ainoastaan puolet sen arvosta. Ei siis ole mitään taloudellista väkivaltaa ottaa lainaa yksin ja maksaa sitä yksin, jos nainen ei uskalla tai halua samaa tehdä ja maksaa omaa osaansa kodista. Silti nainen loppupelissä saa puolet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teinit haluavat isälleen? Me jäimme aikoinaan asumaan isän kanssa, koska hän omisti kotimme. Äiti oli jotenkin kuvitellut, että erossa omaisuus menee puoliksi, mutta jaettiinkin omaisuuden arvo. Hän sai rahaa, isä piti talon ja tietty me halusimme asua edelleen samassa tutussa kodissa, käydä koulua ja olla kavereiden kanssa kuin ennenkin. Äiti oli maksanut harrastukset ja vaatteet jne., isä taloa, mutta se oli ollut äidin oma valinta.

Tuo on miehillä yleinen tapa harjoittaa taloudellista väkivaltaa. Nainen maksaa ruuat, vaatteet, lasten lääkärit, lääkkeet, harrastukset ym. perheen juoksevat kulut ja mies maksaa kiinteää omaisuutta. Eron hetkellä naisella ei ole mitään ja miehellä on talo, autot, veneet, mökki jne. Eikä se ole yhdellekään äidille valinta laittaa lapsiaan kärsimään puutetta. Kyllä se on ihan pakko maksaa lasten kulut. Lapsille sitten selitetään mitä selitetään että hyvä suhde isään säilyy koska se on lasten etu tuntea olevansa isälle rakas vaikka eivät ole muuta kuin manipuloinnin väline.

Ja taas naista kuvataan lapsen tasolle typistettynä viattomana uhrina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teinit haluavat isälleen? Me jäimme aikoinaan asumaan isän kanssa, koska hän omisti kotimme. Äiti oli jotenkin kuvitellut, että erossa omaisuus menee puoliksi, mutta jaettiinkin omaisuuden arvo. Hän sai rahaa, isä piti talon ja tietty me halusimme asua edelleen samassa tutussa kodissa, käydä koulua ja olla kavereiden kanssa kuin ennenkin. Äiti oli maksanut harrastukset ja vaatteet jne., isä taloa, mutta se oli ollut äidin oma valinta.

Tuo on miehillä yleinen tapa harjoittaa taloudellista väkivaltaa. Nainen maksaa ruuat, vaatteet, lasten lääkärit, lääkkeet, harrastukset ym. perheen juoksevat kulut ja mies maksaa kiinteää omaisuutta. Eron hetkellä naisella ei ole mitään ja miehellä on talo, autot, veneet, mökki jne. Eikä se ole yhdellekään äidille valinta laittaa lapsiaan kärsimään puutetta. Kyllä se on ihan pakko maksaa lasten kulut. Lapsille sitten selitetään mitä selitetään että hyvä suhde isään säilyy koska se on lasten etu tuntea olevansa isälle rakas vaikka eivät ole muuta kuin manipuloinnin väline.

Ja taas naista kuvataan lapsen tasolle typistettynä viattomana uhrina.

Traumatisoituneet ihmiset typistyy lapsen tasolle avuttomaksi. Ei se hänen vikansa ole. Hänet on opetettu kuten kaikki muutkin naiset uhraamaan itsensä perheen eteen. Hyvin harva siitä kaavasta poikkeaa ja ne leimataan lastensa hylkääjiksi jotka niin tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teinit haluavat isälleen? Me jäimme aikoinaan asumaan isän kanssa, koska hän omisti kotimme. Äiti oli jotenkin kuvitellut, että erossa omaisuus menee puoliksi, mutta jaettiinkin omaisuuden arvo. Hän sai rahaa, isä piti talon ja tietty me halusimme asua edelleen samassa tutussa kodissa, käydä koulua ja olla kavereiden kanssa kuin ennenkin. Äiti oli maksanut harrastukset ja vaatteet jne., isä taloa, mutta se oli ollut äidin oma valinta.

Tuo on miehillä yleinen tapa harjoittaa taloudellista väkivaltaa. Nainen maksaa ruuat, vaatteet, lasten lääkärit, lääkkeet, harrastukset ym. perheen juoksevat kulut ja mies maksaa kiinteää omaisuutta. Eron hetkellä naisella ei ole mitään ja miehellä on talo, autot, veneet, mökki jne. Eikä se ole yhdellekään äidille valinta laittaa lapsiaan kärsimään puutetta. Kyllä se on ihan pakko maksaa lasten kulut. Lapsille sitten selitetään mitä selitetään että hyvä suhde isään säilyy koska se on lasten etu tuntea olevansa isälle rakas vaikka eivät ole muuta kuin manipuloinnin väline.

Et taida ymmärtää, että jos ei ole avioehtoa eikä nainen omista mitään, niin erossa miehen omaisuuden arvoa jaetaan kahtia ja se lasten menot maksanut nainen saa puolet. Mutta jos talo on yksin miehen omistama, niin nainen ei voi vaatia taloa itselleen, ainoastaan puolet sen arvosta. Ei siis ole mitään taloudellista väkivaltaa ottaa lainaa yksin ja maksaa sitä yksin, jos nainen ei uskalla tai halua samaa tehdä ja maksaa omaa osaansa kodista. Silti nainen loppupelissä saa puolet.

Suomessa nämä on tosiaan suhteellisen hyvin katsottu ja ositus pätee myös avoliitossa jos suhde on yli 5 vuotta ja siinä on lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teinit haluavat isälleen? Me jäimme aikoinaan asumaan isän kanssa, koska hän omisti kotimme. Äiti oli jotenkin kuvitellut, että erossa omaisuus menee puoliksi, mutta jaettiinkin omaisuuden arvo. Hän sai rahaa, isä piti talon ja tietty me halusimme asua edelleen samassa tutussa kodissa, käydä koulua ja olla kavereiden kanssa kuin ennenkin. Äiti oli maksanut harrastukset ja vaatteet jne., isä taloa, mutta se oli ollut äidin oma valinta.

Tuo on miehillä yleinen tapa harjoittaa taloudellista väkivaltaa. Nainen maksaa ruuat, vaatteet, lasten lääkärit, lääkkeet, harrastukset ym. perheen juoksevat kulut ja mies maksaa kiinteää omaisuutta. Eron hetkellä naisella ei ole mitään ja miehellä on talo, autot, veneet, mökki jne. Eikä se ole yhdellekään äidille valinta laittaa lapsiaan kärsimään puutetta. Kyllä se on ihan pakko maksaa lasten kulut. Lapsille sitten selitetään mitä selitetään että hyvä suhde isään säilyy koska se on lasten etu tuntea olevansa isälle rakas vaikka eivät ole muuta kuin manipuloinnin väline.

Ja taas naista kuvataan lapsen tasolle typistettynä viattomana uhrina.

Traumatisoituneet ihmiset typistyy lapsen tasolle avuttomaksi. Ei se hänen vikansa ole. Hänet on opetettu kuten kaikki muutkin naiset uhraamaan itsensä perheen eteen. Hyvin harva siitä kaavasta poikkeaa ja ne leimataan lastensa hylkääjiksi jotka niin tekee.

Tuulahdus suoraan 60-luvulta. Naisille on taisteltu se irrallisuus miehistä, mutta edelleen naista kuvataan kuin hän olisi nyrkin ja hellan välissä kotiarestissa rajoittavassa vankilassa, jota yhteiskunnan ja miehen sorto, alistaminen ja epätasa-arvo aitaa.

todella harvoin suomessa lapset menevät miehelle. naisessa pitää olla kaikki pahasti vialla, jos näin käy

Just oli jossain lehdessä  joku julkkisnainen jolle "ero tule täysin yllätyksenä" ja nyt tämä ketju.

Eikös tuo ole se mistä nauratte aina miehille?

Vierailija kirjoitti:

todella harvoin suomessa lapset menevät miehelle. naisessa pitää olla kaikki pahasti vialla, jos näin käy

Pikkulapset määrätään. Tuon ikäiset saa jo itse päättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teinit haluavat isälleen? Me jäimme aikoinaan asumaan isän kanssa, koska hän omisti kotimme. Äiti oli jotenkin kuvitellut, että erossa omaisuus menee puoliksi, mutta jaettiinkin omaisuuden arvo. Hän sai rahaa, isä piti talon ja tietty me halusimme asua edelleen samassa tutussa kodissa, käydä koulua ja olla kavereiden kanssa kuin ennenkin. Äiti oli maksanut harrastukset ja vaatteet jne., isä taloa, mutta se oli ollut äidin oma valinta.

Tuo on miehillä yleinen tapa harjoittaa taloudellista väkivaltaa. Nainen maksaa ruuat, vaatteet, lasten lääkärit, lääkkeet, harrastukset ym. perheen juoksevat kulut ja mies maksaa kiinteää omaisuutta. Eron hetkellä naisella ei ole mitään ja miehellä on talo, autot, veneet, mökki jne. Eikä se ole yhdellekään äidille valinta laittaa lapsiaan kärsimään puutetta. Kyllä se on ihan pakko maksaa lasten kulut. Lapsille sitten selitetään mitä selitetään että hyvä suhde isään säilyy koska se on lasten etu tuntea olevansa isälle rakas vaikka eivät ole muuta kuin manipuloinnin väline.

Ja taas naista kuvataan lapsen tasolle typistettynä viattomana uhrina.

Traumatisoituneet ihmiset typistyy lapsen tasolle avuttomaksi. Ei se hänen vikansa ole. Hänet on opetettu kuten kaikki muutkin naiset uhraamaan itsensä perheen eteen. Hyvin harva siitä kaavasta poikkeaa ja ne leimataan lastensa hylkääjiksi jotka niin tekee.

 Olen 70-luvulla syntynyt, 80-luvun lapsi ja 90-luvun nuori, joka en ole koskaan edes ajatellut, etteikö nainen olisi pätevä tekemään mitä tahansa. Milloinkaan omassa nuoruudessani en muista, että olisimme (ikäpolveni siis) koskaan ikinä ajatelleet, ettei nainen voi käyttäytyä noin, että tuo on miehen työ ja tämä on naisen paikka. Minun sukupolveni on aina ajatellut, että kaikki, jokainen ihminen voi tehdä mitä haluaa.

Siksipä tuntuu kovasti kummalliselta, että tähän valmiiseen maailmaan, katettuun pöytään tullut sukupolvi olisi jotenkin niin traumatisoitunut, että ei pysty olemaan omassa elämässään toimiva subjekti. 

Petitkö isää? 🤔

Vierailija kirjoitti:

todella harvoin suomessa lapset menevät miehelle. naisessa pitää olla kaikki pahasti vialla, jos näin käy

Niin, tämä on se yleinen käsitys. 30% lapsista asuu vuoroviikon kummallakin vanhemmallaan ja 18% lapsista asuu isällään. Hyvä meidän miehet!

Taas joku mies asia mies ketjussa trol laamassa