Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oon antanu 14 vuotta elämästäni lapsille, perheelle
20.10.2022 |
Kuskannut harrastuksiin, maksanut ne, mahdollistanut ne, ruokkinut, vaatettanut, huolehtinut KAIKKI juoksevat asiat, neuvolat, hammaslääkärit, terveystarkastukset, koulujutut, pyörittänyt arjen pitkälti yksin. Tinkinyt kaikesta omasta, ettei mies olisi mustasukkainen ja kiukuttelisi, säästääkseni rahaa jotta olisi lapsilla mahdollisuus harrastaa.
Mikä on tulos? Avioero ja lapset haluaa muuttaa isälleen.
Kannattiko? Ei.
Miten tästä eteenpäin??? No en todellakaan tiedä!! Mun elämässä EI OLE MITÄÄN enää jatkossa. Olen niin epäonnistunut kun ihminen ikinä olla voi.
Kommentit (88)
Kyllähän lapsi voi harrastaa monenlaista ihan ilman kyydityksiä ja maksuja.
Ei se aikuisillakaan niin mene, että heille pitää taata mikä vaan harrastus.
Lapsi ei mene rikki siitä jos joutuu vaikkapa itsekseen hiihtelemään laduilla ilman, että on ketään palkattua valmentajaa mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset haluavat isälleen? Luitko tämän ketjun jo? Tai lukivatko lapsesi?
https://www.vauva.fi/keskustelu/4853952/oliko-vanhempasi-traumatisoiva-…
En todellakaan halua enää ikinä yhtään miestä elämääni.
Tämä jos joku on pohja. Enkä tiedä miten täältä noustaan.
Niin kun sä et ole se kiva vanhempi joka laiskuuttaan antaa elää kuin pellossa eikä välitä mistään. Mutta ei hätää. Anna lasten mennä isänsä mukana. Saa isäkin vihdoin tehdä jotain ja jos ongelmia tulee niin lasu voi käydä siellä vahtimassa. Äijä itkee uupumusta hetken päästä, mutta älä luovuta. Se on hänen vuoro nyt. Niin ja viimeistään nyt kannattaa oppia se että kukaan ei arvosta mitään mitä teet joten sen voi jättää tekemättäkin. Varaa joku kiva pikkuloma, käy kasvohoidossa, hierojalla, kyllä se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankala asia, mutta olet antanut kaikkesi muille, ja nyt on isän vuoro. Sinä saat elää itsellesi suurimman osan ajasta. Ole lapsille se mukava etääiti. Kyllä lapset tulevat luoksesi. Kokemukäksesta tiedän ettei tuollainen ei-osallistuva isä pärjää eikä jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mene kauaa kun vinguvat paskat housuissa. Ei ukkos osaa hoitaa ensimmäistäkään asiaa. Nauti siihen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hankala asia, mutta olet antanut kaikkesi muille, ja nyt on isän vuoro. Sinä saat elää itsellesi suurimman osan ajasta. Ole lapsille se mukava etääiti. Kyllä lapset tulevat luoksesi. Kokemukäksesta tiedän ettei tuollainen ei-osallistuva isä pärjää eikä jaksa.
Tiedän minäkin kokemuksesta että ei jaksa. Jossain vaiheessa ne haluaa takaisin sinne missä niistä huolehditaan ja elämässä on jokin järki.
Vierailija kirjoitti:
Oma valintasi oli saada lapsia. Mitä sä täällä valitat?
Yksinkö se valitsi ja ennusti 14v päähän. Vit miten tyhmiä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma valintasi oli saada lapsia. Mitä sä täällä valitat?
Yksinkö se valitsi ja ennusti 14v päähän. Vit miten tyhmiä ihmisiä.
Se pitäisi tietää etukäteen kuinka rankkaa vanhemmuus on, mahdollinen ero, lasten kulut..
Tottakai sä nouset. Mä aina kiitän Luojaani,että asuin nuorena yksin vuosia ilman miestä tai lasta. Se kasvatti. Jos nyt tulisi ero ja teinin isä haluaisi ainokaisemme,niin siitä vaan. Osaan olla yksinkin.
Sulla on ap lapset. Ehkä ne on viikon pois mutta onhan ne joskus edes viikonloput sun luona Muun ajan käyt töissä, pidät hauskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt saat vähän aikaa levähtää. Kyllä ne lapset jossain kohtaa totuuden näkee. Tsemppiä, sinä urhea nainen!
Marttyyri. Katso peiliin. Olet antanut alistaa itsesi, eikä sellainen asema ole koskaan hyvä. Ei se takaa loppuelämän onnellista parisuhdetta tai kenenkään rakkautta. Sellainen on alisteinen ja epätasa-arvoinen suhde, antaa väärän kuvan lapsille, tekee väärin sekä sinulle, miehellesi että lapsillesi. Toivottavasti kasvat.
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksen toivossa ei huolehdita muista, vain rakkaudesta.
Tämä on se syy, miksi lapset haluavat isälleen ja miksi se onkin aivan oikein.
Niin, rakkaudesta ja omasta tahdostani olen kaiken perheeni eteen tehnyt. Eikä se riittänyt. Ei sillä ollut mitään merkitystä.
Ehkä ne joskus palaavatkin. Ehkä eivät. Teinithän jo pärjää keskenään, ja tykkäävät vapaammasta menosta.
Ei minulla ole yhtään mitään omaa elämää. Ei edes ystäviä.
En tiedä. Leikin lasten edessä että ei tunnu missään. Tietysti saatte päättää itse. Tekisi mieli haistattaa kaikille paskat ja häipyä. Mitä en tietenkään tee. Mutta just nyt tuntuu sille, että se olisi paras vaihtoehto.
Kuka niitä lapsia alunperin halusikaan ja millaisilla odotusarvoilla?
Alue: Aihe vapaa
Otan osaa. Varmasti kova paikka.
Uskon että löydät vielä uuden, kovemman miehen. Nyt teet asioita mistä itse tykkäät ja tutustut itseesi. Luulen että lapset lopulta päätyy viikko viikko järjestelyyn.