Firmojen pikkujoulukausi lähestyy. Mikä on syy, että jätät taas väliin?
Koska jokaisessa työpaikassa on ne samat naamat, jotka eivät osallistu näihin. Vuodesta toiseen. Mikä on syy?
Kommentit (120)
Kymmenisen vuotta ollut samassa firmassa ja en ole kertaakaan osallistunut pikkujouluihin. Joka vuosi yritetään patistella mukaan milloin milläkin porkkanalla.
Olen firmani toimitusjohtaja ja ainoa työntekijä. En viitsi ryypätä ja tapella itseni kanssa.
Meillä ei pikkujouluja järjestetä. Edelliset oli vuonna 2007 ja nekin kustansi firman yhteistyökumppanit.
En jaksa miettiä,mitä laittaisin päälleni, enkä jaksa olla sosiaalinen.
Viina pilaa kaikki juhlat!
En halua nähdä, mitä kaikkea noloa ja irvokasta työkaverit kännissä voivat tehdä, koska heitä joutuu sietämään sitten selvinpäin työpaikalla joka päivä. Fiksuna pitämäni ihminen voi osoittautua todella tolloksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan pitää välit työkavereihin neutraaleina. Työelämä ja vapaa-aika on kaksi eri asiaa, jotka pidän tiukasti erillään.
Tuolla asenteella jäät työyhteisön ulkopuolelle. Tämä on tuttua. Teen töitä pienessä toimistossa ja täällä jokainen lähtee mukaan.
Kuka pakottaa? Sinäkö?
Miksei pienessä toimistossa voisi olla ihan perustyöpäivän aikana esillä pienet tarjottavat tyyliin glögiä lisukkeineen (mantelilastut & rusinat), pipareita, joulutorttuja yms., ja töiden jälkeen baanalle lähtisivät sitten ne, jotka oikeasti haluavat? Kyllä jouluiseen tunnelmaan pääsee ihan pienelläkin investoinnilla. Ei ketään pidä pakottaa juhlimaan, etenkään työsyrjinnän uhalla. Pakkobiletys on muutenkin syvältä hanurista, tiedä se. Kukaan ei tykkää sellaisesta.
Ennenvanhaan pikkujoulut olivatkin vuoden kohokohta. Keräännyttiin ison pöydän ääreen juomaan, syömään, nauramaan ja sitten yhdes tanssimaan. Aamuyöllä kotiin ja krapulaa voi kärsiä tyytyväisenä, kun oli taas elämäni ilta.
Porukka on vaihtunut kovasti ja uudet työntekijät eivät oikein osaa olla porukalla, kun pitää olla omassa pikku kuppikunnassa. Ei ole enää kivaa juhlia kun pari työkaveria seurustelee vain pikkupomojen kanssa, pari on "pariskuntana": bestikset jotka supattelee nurkassa omia insidejuttujaan. Kuppikuntalaisilla oli omat etkot, he tulevat myöhässä, syövät ruuan pari muodollisuutta sanoen ja häipyvät vaivihkaa ikiomaan jatkopaikkaansa, näin ovat sopineet. Jäljelle jää pari orpoa, jotka ei kuulu mihinkään ja pitää muutenkin lähteä ajamaan kotiin, kun aamulla on menoa.
En osallistu vapaaehtoisesti mihinkään tylsään.
Vierailija kirjoitti:
Olen firmani toimitusjohtaja ja ainoa työntekijä. En viitsi ryypätä ja tapella itseni kanssa.
Entä jos pakottaisit itsesi joulujuhlailemaan itsesi kanssa sen uhalla, että olet muuten täysin ulkona työyhteisöstäsi? 🤔
Ensimmäistä kertaa en osallistu, koska meillä julkisen sektorin työpaikalla pikkujoulut ovat omakustanteiset. Niin ne ovat olleet aina ennekin , ja omalla osastolla on hyvä henki ja voisin heidän kanssaan lähteäkin, mutta kyseessä on koko laitoksen yhteiset pikkujoulut, eli on paljon ihmisiä joita en edes tunne, ja minimikustannus on 50 euroa ruokailuun, plus se mitä käyttää juomiin ravintolahinnoilla.
Edelleen ei kiinnosta viettää vapaa-aikaa tai olla siviilissä muutenkaan tekemisissä työkavereiden kanssa.
Tekohauskaa ryyppäystä. En viihdy. Hyvä ruokailu plussaa, jonka jälkeen voi karata paikalta 😌
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan pikkujoulut olivatkin vuoden kohokohta. Keräännyttiin ison pöydän ääreen juomaan, syömään, nauramaan ja sitten yhdes tanssimaan. Aamuyöllä kotiin ja krapulaa voi kärsiä tyytyväisenä, kun oli taas elämäni ilta.
Porukka on vaihtunut kovasti ja uudet työntekijät eivät oikein osaa olla porukalla, kun pitää olla omassa pikku kuppikunnassa. Ei ole enää kivaa juhlia kun pari työkaveria seurustelee vain pikkupomojen kanssa, pari on "pariskuntana": bestikset jotka supattelee nurkassa omia insidejuttujaan. Kuppikuntalaisilla oli omat etkot, he tulevat myöhässä, syövät ruuan pari muodollisuutta sanoen ja häipyvät vaivihkaa ikiomaan jatkopaikkaansa, näin ovat sopineet. Jäljelle jää pari orpoa, jotka ei kuulu mihinkään ja pitää muutenkin lähteä ajamaan kotiin, kun aamulla on menoa.
En osallistu vapaaehtoisesti mihinkään tylsään.
Tuotahan se yleensä on.. Toki osittain omaa vikaa, pitäisi vaan mennä siihen viereiseen pöytään höpöttämään.
Oman työpaikan iltamissa tuota samaa, että tuttujen joukossa höpötetään ja harva koittaa oikeasti tutustua niihin vähemmän tuttuihin naamoihin.
Olen ollut vasta vähän aikaa nykyisessä työpaikassani, joten pikkujoulut eivät ainakaan tässä vaiheessa kiinnosta. Tuntisin varmaan oloni aika ulkopuoliseksi. Ehkä ensi vuonna sitten.
Meillä on puolison kanssa sama firma työpaikkana. Yhtiön pikkujoulubileet ovat avec. Sitten pitää valita viettääkö kumpikin illan yksin oman työporukan kanssa, jossa työkavereilla kuitenkin avecit mukana. Vai yhdessä, mutta kenen työtiimin kanssa. Mies on tiiminsä esimies.
Vai mennäänkö yhdessä kavereiden kanssa, jotka ovat myös saman yrityksen palveluksessa, mutta ei kummankaan tiimeissä.
Usein ei jakseta mennä tai käydään vain syömässä.
Vierailija kirjoitti:
Olen firmani toimitusjohtaja ja ainoa työntekijä. En viitsi ryypätä ja tapella itseni kanssa.
😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen firmani toimitusjohtaja ja ainoa työntekijä. En viitsi ryypätä ja tapella itseni kanssa.
Entä jos pakottaisit itsesi joulujuhlailemaan itsesi kanssa sen uhalla, että olet muuten täysin ulkona työyhteisöstäsi? 🤔
Olen auttamatta ulkona joka tapauksessa. Työyhteisössämme on vähän huono henki.
Työ on minulle vain muiden asioiden mahdollistaja. Työpaikan pikkujoulut eivät kuulu tähän..
Lapsi on vakavasti sairastunut ja sosiaalinen elämä on viimeisimpänä mielessä just nyt. Ei tee mieli juhlia.
Nää on ekat pikkujoulut mitkä järjestetään kun tuolla oon. Juuri kun aloitin niin pikkujoulut oli ollut edellisenä viikonloppuna, sitten tuli korona ja niitä ei järjestetty.
Nyt en ole vielä päättänyt meenkö, mutta tuskin menen. Ihan vaan sen takia että ei huvita. Ja eipä meillä kukaan kyttää kuka osallistuu ja kuka ei, ilmoittautua saa jos haluaa, ja olla tulematta ihan minkä syyn takia vaan.