Ahdistuneisuushäiriö. Miten pärjäät sen kanssa?

Saan itse välillä aina uskoteltua päässeeni ahdistuksen kanssa sinuiksi. Sitten taas huomaan, että ajatukset lähtevät laukalle.

Työ on tarkkuutta vaativaa ja sen myötä kiinnitän entistä helpommin huomioita kaikkeen sellaiseen, joka ei tunnu olevan ihan reilassa.

Diagnoosien väkinäinen etsiminen itsestä tai muista on jonkin sortin mielenhäiriö yhtälailla.

Mua on ahdistanut vain kerran, eron jälkeen. Se oli fyysinen painon tunne rinnalla. Ei mitään ajatusten pyörimistä. Onko se eri ahdistusta?

Kaikillahan nykyään on ahdistusta. Ennen sitä vain kutsuttiin jännittämiseksi tai masentumiseksi.

Huonosti. Tänään jouduin jäämään pois koulusta, sillä olin itkuinen ja ahdistunut niin, että tuntuu kuin olisi ollut sekoamassa. Nyt parempi olo kyllä.

Kaikki kouluun tai työharjoitteluun liittyvät asiat ahdistaa.

Pääsääntöisesti bentsojen kanssa ok. Nyt ollut kuitenkin vaikeampi kausi, ja ahdistus niin voimakasta, että siihen sekoittuu hajuharhoja. Minulla harvinaista, ja kertoo tilanteen olevan huono.

Vierailija kirjoitti:

Diagnoosien väkinäinen etsiminen itsestä tai muista on jonkin sortin mielenhäiriö yhtälailla.

Eikö se ole keskeinen osa lääkärin työtä? Eihän millään muulla tavalla saa virallista lääketieteellistä diagnoosia.

Minulla on omat keinot rentoutua. Kaikenlainen tekeminen, tai kivojen asioiden ajatteleminen (esim suunnittelen sisustusta). Mutta öisin ahdistusta ei vain tahdo saada hillittyä. Silloin otan unilääkkeen.

Vierailija kirjoitti:

Huonosti. Tänään jouduin jäämään pois koulusta, sillä olin itkuinen ja ahdistunut niin, että tuntuu kuin olisi ollut sekoamassa. Nyt parempi olo kyllä.

Kaikki kouluun tai työharjoitteluun liittyvät asiat ahdistaa.

Voimia sinulle, toivottavasti pian helpottaa.

Vaikea ahdistuneisuushäiriö, treenaan ja liikun paljon. Se helpottaa. 

Suosittelen jättämään kaikki päihteet ja huonon ruokavalion jos meinaa saada helpotusta elämään. 

Vierailija kirjoitti:

Diagnoosien väkinäinen etsiminen itsestä tai muista on jonkin sortin mielenhäiriö yhtälailla.

Miten Sinä pärjäät ahdistuksesi kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Kaikillahan nykyään on ahdistusta. Ennen sitä vain kutsuttiin jännittämiseksi tai masentumiseksi.

Entä kuinka Sinä pärjäät ahdistuksesi kanssa?

Silloin kun on kova ahdistus, ei pärjää mitenkään. Rintaan koskee.  Ahdistus on kuin kova kiputila, jota ei saa pois millään.  Elämänlaatua kyllä huonontaa kovasti.  Masennuslääkitys auttaa vähän.  Pitäisi saada puhua mieltä ahdistavista ajatuksista, mutta ei ole ketään jolle puhua.

Riippuu ahdistuksesta, esim. nolot kokemukset ja paska elämä kun pyörii looppina mielessä ahdistavasti tähän auttaa SSRI. Tosin olo on lääkittynä muuten varsin paska, mikään ei nappaa, ja hyvä että jaksaa Prismassa pyörähtää.

Sosiaaliseen ahdistukseen taas ei auta kuin viina ja rauhottavat.

Olen ääniyliherkkä ja tuntuu että herkkyys pahenee kun olen ahdistuneena. Onko muilla samanlaisia havaintoja?

YHYY MUA AHISTAA IHAN KAMALASTI YHYY😭😩

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun on kova ahdistus, ei pärjää mitenkään. Rintaan koskee.  Ahdistus on kuin kova kiputila, jota ei saa pois millään.  Elämänlaatua kyllä huonontaa kovasti.  Masennuslääkitys auttaa vähän.  Pitäisi saada puhua mieltä ahdistavista ajatuksista, mutta ei ole ketään jolle puhua.

Sama. Ajatukset pyörivät päässä samoja latuja, kun niitä ei saa purettua.

Onhan näihin apukeinoja, mitä voi suorittaa ihan itsekin että saa helpotusta, esim liikunta. 

Jos ihminen potee masennusta/ahdistusta yms, niin alkoholia tai huumeita käyttävänä ja huonoa ruokavaliota noudattavana on turha itkeä... Nämä asiat eivät sinua tule parantamaan. 

Lääke ei itsessään sinua sohvan pohjalta pelasta. 

Minulla on lapsia. Niiidem ajattelu auttaa heti. Tätä te velapaskat ette ikinä koe.