Miksi dissaat toisen omakotitalohaaveita?
Rehellistä keskustelua anonyyminä. :)
Olen jutellut vanhempieni ja appivanhempien kanssa talon ostosta, joka alkaa olla näköpiirissä kun tarvittavat vakuudet ja taloudellinen tilanne on saavutettu. Kummatkaan eivät osallistu rahallisesti tai mitenkään muutenkaan muuttoon tai talon hankintaan, vaan hoidamme itse kaiken.
Ihmettelen kuitenkin kommentteja kuten: ette te jaksa kuitenkaan hoitaa pihaa (olen puutarhuri ja oma piha unelmien täyttymys), ei teidän kannata sellaista ostaa, et sinä saa mitään puutarhaa vaan asfaltoidun pihan, etkä pysty siinä mitään kasvattamaan, lapsillenne on kärsimys joutua muuttamaan, noinkohan te koskaan mitään taloa saatte.
Osaako joku kertoa, mitä tällaisen ihmisen päässä liikkuu? Jos teet itse tätä "ei sun kannata", niin kerro ihmeessä miksi, helpottaisi omaa oloa.
Kommentit (33)
Tytär osti juuri talon ja toinen on ostamassa. Ei olla dissattu heitä millään tapaa vaan autetaan ja tsempataan mutta kieltämättä maailmantilanne on nyt vähän huolestuttava. Me pidetään mölyt mahassamme ja toivomme parasta. Onhan se niinkin, ettei ilman riskinottoa mitään saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko heillä omakohtaista kokemusta omakotitalossa asumisesta? Kaikuisiko heidän kommenteissaan ne omat huonot kokemukset vai onko niin, ettei omaa kokemusta ole ja suhtautuvat ennakkoluuloisesti koska ei omissa toiveissa ole ollut? Oletteko muuttamassa kauemmaksi heistä? Voisiko se aiheuttaa närää?
Asuvat molemmat okt:ssa, mielestäni jaksavat kyllä hoitaa talojaan ja laittaa pihaakin. Ihan siistiä on aina omien ja appisten luona, teettävät remontit ja hoitavat juoksevat asiat. Huonot kokemuksetkaan tässä eivät vaikuta puhuvan, hyvä huomio kylläkin ja itsekin asiaa miettinyt.
Asumme kaukana molemmista, 200-300 km kilometriä mutta näin on ollut jo kauan. Äiti jossain vaiheessa toivoi, että jäisin hänen lähelleen asumaan ja aikanaan rupeaisin hänen ja isän omaishoitajaksi. Hän ehdotti, että opiskelen lähihoitajaksi, jotta olen sitten valmis heitä hoitaman. Äiti oli silloin noin 50-vuotias ja asia tuntui tosi kaukaiselta. Sanoin nätisti, ettei tämä vastaa omia tulevaisuuden suunnitelmia, ja siitä jäi kyllä jonkinlainen kitka minun ja vanhempieni väliin, mistä ei puhuta.
Liittyisiköhän tuohon, että sinun pitäisi olla olemassa vanhempiasi varten. Omakotitalo on niin iso osoitus kauas jäämisestä, että he säikähtivät. Ja tavallaan aikasyöppökin, et ehdi olla heitä varten kovin usein.
Vanhempasi taitavat ensisijaisesti työstää omaa luopumisen tuskaansa.
Minulla on näennäisen hyvät vanhemmat, mutta kyllä minultakin on yritetty katkoa siipiä monet kerrat. Olisi pitänyt mennä lähäriksi äitiä varten (menin yliopistoon) ja kun heti valmistuttua olin hetken työttömänä, niin isä ehdotti että minun pitäisi jäädä työttömäksi ja muuttaa heille asumaan (sain oman alan töitä alle puolessa vuodessa).
Heille tuo epäileminen ja kyseenalaistaminen on yritys saada minut tottelemaan ja palaamaan kotiin kiltiksi mamman tytöksi, äiti yritti koko lapsuuteni ajan säikytellä minusta pelokasta ja kotona viihtyvää. Pitäisin omien vanhempiesi käytöstä samanlaisena porsaan kotiin ajamiseen tähtäävänä käyttäytymisenä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuntevat teidät paremmin kuin osaatte aavistaakaan ja tietävät, kuinka käy.
Yleensä aika painava syy heillä dissata jotain haavetta ...
Harvemmin kiusallaan tai mieliä pahoittaakseen ...
Niin minunkin isäni kuvittelee tuntevansa minut ja sisareni. Ei yhtään tajua, ettemme ole enää mitään angstaavia teinejä, vaan ihan tavallisia asiansa hoitavia ja töissä käyviä aikuisia ihmisiä.
Se on joillain joku ihme oletus, että ok:ssa saavat asua vain ne joita jumalan sormi on koskettanut ja jotka ovat antiikkientisöinti-, maalari- ja rakennusmestareita, sekä putki-, sähkö- että betonimiehiä 20 v kokemuksella.
Muut ei "osaa" tai "pysty".
Joka kerta kun joku sapenkatkuinen hapannaama kitisee, että: se on semmoinen ja tämmöinen työmaa, niin mietin että hankin vielä isomman.
Pihatyöt teen kuitenkin niin kuin haluan ja on ihan oma asiani teenkö remppaa itse vai maksanko "hirveitä rahasummia" jollekkin muulle. Saan nimittäin omassa kodissani maksaa ulkopuoliselle vaikka siitä että hän vetää vessan puolestani, jos haluan. Ja saan tapiseerata itse niin että kuviot ei mene kohdilleen. Ja saan myös mokata ja istua konkurssissa sortuneessa homeläjässä kurtturuusujen keskellä ja miettiä, että *ituiksi meni. Ei ole muiden ongelma.
Mutta hei, istutaan koko elämä kaupungin vuokrayksiössä vaahtomuovinpalalla syömässä puuroa, ettei vaan tuu liikaa hommia ja rahanmenoa!
Vierailija kirjoitti:
Suutarin lapsella ei ole kenkiä.
Joskus sitä suutaria voi hieman katkeroittaa ja harmittaa, kun lapsi löytääkin matkallansa hyvät kengät kuin mitä suutari itse ei osaisi tehdä ja näin ollen suutari yrittää pilata ne.
Vanhempien on hyvä ymmärtää lasten olevan lainaa. Pitää uskaltaa päästää irti kontrollista ja antaa kokeilla siipiään. Jos puristat nyrkkiin niin vapaaksi päästyään tuskin tulee enää luo.
Varför spendera tid på att fundera över hur misslyckade tänker?
Vierailija kirjoitti:
Tytär osti juuri talon ja toinen on ostamassa. Ei olla dissattu heitä millään tapaa vaan autetaan ja tsempataan mutta kieltämättä maailmantilanne on nyt vähän huolestuttava. Me pidetään mölyt mahassamme ja toivomme parasta. Onhan se niinkin, ettei ilman riskinottoa mitään saa.
Tässä ei kysytty muiden tilannetta, tyypillinen narsisti kääntää kaiken itseensä!
Ap
Meillä on nurtsipläntti, ja sen leikkuu sekä pari kertaa vuodessa trimmeröinti on kaikki "pihan hoito" mitä tarvii tehdä. ja vähän haravoimista (jota rakastan) Lisäksi toki kolaaminen talvella, ja pikku hiekoitus.
Kesällä laitan parit amppelit ja ruukut kukille. pihassa on kolme erimerkkistä puuta, tuossa kaikki.
Meillä äiti olisi koko ajan tuohottamassa mulle kukkapenkkejä riesaksi, sanon ettei yhtään tule tälle tontille. Hänellä itsellään on nätti piha täynnä ihania kasveja. Maalailee aina miten tuohon voisi laittaa sitä ja tätä, ja aidan viereen pitkä kukkapenkki. Olisi varmaan tosi helppo sitten huoltaa sitä aitaa :D
Kun sitten sanon että hän saa laittaa, jos sitten itse käy nyppimässä ja kitkemässä ja poistamassa etanat sun muut, niin alkaa nurina että kyllä pitäisi naisihmisen itse viitsiä pihansa hoitaa eikä muita passuuttaa :D :D Niinhän teenkin, ja siksi pihassa on tasan sen verran kampetta että minä sen jaksan hoitaa-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suutarin lapsella ei ole kenkiä.
Joskus sitä suutaria voi hieman katkeroittaa ja harmittaa, kun lapsi löytääkin matkallansa hyvät kengät kuin mitä suutari itse ei osaisi tehdä
Mitä ihmettä tässä pitäisi lukea?
Oma vanhempani on tällainen, oikeastaan monet muutkin tuntemani vanhemmat ihmiset. Syitä voin vain arvailla. Tyytymättömyys omaan elämään, ei kestä kun muut iloitsevat ja nauttivat elämästä. Jotkut ovat itse niin leipiintyneet okt:n ja pihan töihin, että kuvittelevat sen olevan huono valinta kaikille muillekin.
Joka tapauksessa, ikävää tuollainen lyttääminen ja ilonpilaaminen. Onnea teille kodin etsintään ja aikanaan uuteen kotiin!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen pahoittanut mieleni. Tapaamme vanhempiamme aika harvoin, he eivät halua lähteä kotoaan joten me ollaan sitten aina ajettu heidän luokseen.
Voisiko tässä olla syy kommentteihin.. Ehkä vanhempasi ajattelevat, että tekin jämähdätte jatkossa sinne tulevaan omakotitaloon kuten hekin, ettekä enää tule kovinkaan usein käymään heillä. Ehkä siksi yrittävät kiertoteiden kautta lannistaa intoanne talosta. Eli pelkäävät etteivät enää näkisi teitä jos ostatte talon.
Ehkä äitisi edelleen elättelee toivoa omaishoitajuudestasi ja että muuttaisitte lähemmäs heitä, ja tuo talonne on äitisi haaveelle pysyvä stoppi, eikä siksi hyväksy asiaa. Ei vaan osaa/halua sanoa sitä suoraan.
Ihmisillä on usein mitä ihmeellisimpiä taustamotiiveja ikäville sanomisilleen joita ei aina voi käsittää eikä ymmärtää.
Sanoisin itse äidille että tulette käymään kuten tähänkin asti, siitä ei tarvitse olla huolissaan.
Itsellä toinen vanhempi lopetti täysin puhumisen kun kerroin alkavani rakentaa. Meni vuosi ja talo oli melkein valmis ennen kuin sanoi sanaakaan asiasta. Hänen motiivinsa ei koskaan selvinnyt mutta kyllähän se loukkaa ettei kannusteta sanallakaan.
Vierailija kirjoitti:
Se on joillain joku ihme oletus, että ok:ssa saavat asua vain ne joita jumalan sormi on koskettanut ja jotka ovat antiikkientisöinti-, maalari- ja rakennusmestareita, sekä putki-, sähkö- että betonimiehiä 20 v kokemuksella.
Muut ei "osaa" tai "pysty".
Joka kerta kun joku sapenkatkuinen hapannaama kitisee, että: se on semmoinen ja tämmöinen työmaa, niin mietin että hankin vielä isomman.
Pihatyöt teen kuitenkin niin kuin haluan ja on ihan oma asiani teenkö remppaa itse vai maksanko "hirveitä rahasummia" jollekkin muulle. Saan nimittäin omassa kodissani maksaa ulkopuoliselle vaikka siitä että hän vetää vessan puolestani, jos haluan. Ja saan tapiseerata itse niin että kuviot ei mene kohdilleen. Ja saan myös mokata ja istua konkurssissa sortuneessa homeläjässä kurtturuusujen keskellä ja miettiä, että *ituiksi meni. Ei ole muiden ongelma.
Mutta hei, istutaan koko elämä kaupungin vuokrayksiössä vaahtomuovinpalalla syömässä puuroa, ettei vaan tuu liikaa hommia ja rahanmenoa!
Kyllä meidän talo on helkutinmoinen työmaa :D Ja kerron sen kyllä samantyyppisestä haaveilevalle kaverille :D Ei siinä mitään olekaan, että normi pihahommat tekee, remppailee, ja vaihtelee tiensä päähän tulleita perusjuttuja, mutta kun joka ikinen "pikkuhomma" on aina viikko, ja kolme tonnia, niin kyllä se vaan alkaa syödä. Jos yhtään mitään ajattelee tekevänsä, niin sa kertoa kuudella arvionsa käytettyyn aikaan ja rahaan.
Olen kuullut kyllä niitä ihania tarinoita miten hups sain, tuosta noin ihan käden käänteessä kaikki hommat hoituu pikkuvaivalla ja rahalla, enkä missään nimessä tuota valhetta kyllä syöttäisi tärkeille ihmisille elämässäni. :D
Jokainen ratkaisu talossa on sellainen että niitä ei pysty muuttamaan helposti. Ja kun purkaa jotain joka on tehty jostain käsittämättömästä syystä jotenkin kummallisesti, niin huomaa kyllä jossain vaiheessa miksi nniin on tehty. Muulla tavoin kun se ei olisi ollut mitenkään mahdollista :D
Taitaa tämä toive edelleen siintää dissaamisen taustalla. Kokevat, että talon ostamalla ns. sinetöit asuinpaikkakuntasi.
Mutta minä kannustan ostamaan juuri sellaisen talon kun haluatte ja johon rahkeet riittävät. Nyt juuri on itseasiassa aika hyvä hetki ostaa, sillä suurimmat kuplat ovat jo puhjenneet ja aika rationaalisesti voi tarjontaan tutustua.
Kiinteistöjen ostamisessa olennaisinta on sijainti, sijainti ja sijainti. Nyt kannattaisi erityisesti tsekkailla uudehkoja suorasähkölämmitteisiä taloja, joiden lämmitysmuoto on halutessa helposti muutettavissa. Vallalla on todellakin ostajan markkinat.