Nyt luovutan ja aion antaa nuoren pois, jonnekin
Missä hänen kanssaan pärjätään.
Olemme tavallinen perhe, tai tuon pojan isä on kuollut ennenkuin tämä poika syntyikään ja kärsii adhd:sta.
Olen jo pitkään koittanut pärjätä, mutta tällä nuorella on hirveä halu saada vaan päätään sekasin. Ja kun tässä on hänen sisarpuolensa, hekin joutuvat kuuntelemaan tätä hirveää mesoamista.
Vähän jopa pelkään tätä poikaa, koska hän on välillä hirveän raivon vallassa.
Kävin juuri eilen juttelemassa taas lasutätien kanssa ja heidän olisi ollut tarkoitus tulla käymään torstaina.
Nyt tuntuu, että en tiedä voinko odottaa heidän tuloaan, koska en halua joutua kuuntelemaan sitä raivoamista ja katselemaan tavaroitten hajottamista.
Nuori yrittää saada siis minut antamaan hänelle rahaa, adhd lääkkeitään tai mitä tahansa että saa päätään sekaisin. Ja kun en tietenkään suostu, niin hän sekoaa.
En jaksa enää.
Kommentit (371)
Olisiko joku sukulainen tai tuttava johon lapsi luottaa ja voisi asua siellä vaikka pari pv?
Kuulostaa että tilanne on kriisiytynyt, ja ette pysty keskustelemaan.
Vähän sama kun pentukoirat. Välillä ne on helvetin hankalia, mutta yritä muistaa että se on LAPSI.
Joskus on luovutettava. Koti ei nyt ole oikea paikka.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko joku sukulainen tai tuttava johon lapsi luottaa ja voisi asua siellä vaikka pari pv?
Kuulostaa että tilanne on kriisiytynyt, ja ette pysty keskustelemaan.
Vähän sama kun pentukoirat. Välillä ne on helvetin hankalia, mutta yritä muistaa että se on LAPSI.
Sukulaiset asuu satojen kilometrien päässä. On olemassa isomummo, joka rakasti yli kaiken tämän pojan isää, eli tyttärensä poikaa, hän teki itsemurhan ja se oli hirveä paikka tälle mummolle.
Hän ottaisi varmaan jopa asumaan luokseen, mutta en halua hänelle tätä taakkaa kannettavakseen. On jo niin vanhakin..
Välillä tässä on ollut kivoja päiviä, mutta sitten tulee taas tätä...
Yritin lukea iltasatua nuorimmalle lapselle itkemättä, mutta vaikeaa teki, en halua, että meidän kaikkien elämä on tälläistä...varpaillaan oloa ja pahaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Jos tilanne on noin uhkaava, soita päivystykseen.
Soitinkin kriisipäivystykseen. He eivät kovin helpolla tule hakemaan. Tai siis poliisit tulisivat. Saivat ylipuhuttua että odotan huomiseen.
Tarvii osastohoitoa, lääkityksen, terapiaa.
Kuulostaa aika herkälle ihmiselle.
.nyt toteat vaan lapselle, että voitte huomenna miettiä mitä haluaa tehdä isona ja jutella.
Jos se huomaa että olet heikko, se vahvistaa tuota käytöstä, koska tuntee luultavasti huonoa omaatuntoa ja kokee että on itse vääränlainen tai reagoi olemalla entistä kauheampi.
Voisitko etsiä vaikka jonkun vapaaehtois mies kaverin? Yksi tuttu joskus teki tätä nuorille. Ei olisi niin stigmatisoivaa.
Siis sinä AP kuulostaa herkälle
Mikä on hieno juttu ja arvostettava.
Olen joutunut monesti soittamaan poliisit. Välillä aviomieheni on myös tässä, mutta hänkin joutuu aina asumaan jokatoisen viikon kaulana. Silloin olen yksin lasten kanssa.
Tähän asti olen ollut aina toiveikas, että kyllä se nuoren elämä tästå muuttuu vielä parempaan. Mutta nyt tuli se hetki, kun tajusin, että hän ei edes halua päästä päihteistä eroon. Päinvastoin.
Entä jos se on murrosikä. Entä lääkkeiden haittavaikutukset? Käyttääkö huumeita, alkoholia, tupakkaa tms? Ahdistaako häntä, onko nuorta painostettu liikaa. Onko hänellä käyttörahaa lainkaan muuhun. Provosoitko nuorta vai hyökkäilee itse? Mitä riehuminen on tai miksi huutaa. Älä vastaa minulle, en ehdi takaisin lukemaan, mutta jatkakaa te.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko joku sukulainen tai tuttava johon lapsi luottaa ja voisi asua siellä vaikka pari pv?
Kuulostaa että tilanne on kriisiytynyt, ja ette pysty keskustelemaan.
Vähän sama kun pentukoirat. Välillä ne on helvetin hankalia, mutta yritä muistaa että se on LAPSI.
Sukulaiset asuu satojen kilometrien päässä. On olemassa isomummo, joka rakasti yli kaiken tämän pojan isää, eli tyttärensä poikaa, hän teki itsemurhan ja se oli hirveä paikka tälle mummolle.
Hän ottaisi varmaan jopa asumaan luokseen, mutta en halua hänelle tätä taakkaa kannettavakseen. On jo niin vanhakin..Välillä tässä on ollut kivoja päiviä, mutta sitten tulee taas tätä...
Yritin lukea iltasatua nuorimmalle lapselle itkemättä, mutta vaikeaa teki, en halua, että meidän kaikkien elämä on tälläistä...varpaillaan oloa ja pahaa mieltä.
Jaaha, taas ollaan antamassa nuorta pois uuden onnen tieltä.
Laitokseen. Tapaat siellä häntä. Rauhoita koti. Toivon sinulle voimia ja iloakin elämääsi jatkossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko joku sukulainen tai tuttava johon lapsi luottaa ja voisi asua siellä vaikka pari pv?
Kuulostaa että tilanne on kriisiytynyt, ja ette pysty keskustelemaan.
Vähän sama kun pentukoirat. Välillä ne on helvetin hankalia, mutta yritä muistaa että se on LAPSI.
Sukulaiset asuu satojen kilometrien päässä. On olemassa isomummo, joka rakasti yli kaiken tämän pojan isää, eli tyttärensä poikaa, hän teki itsemurhan ja se oli hirveä paikka tälle mummolle.
Hän ottaisi varmaan jopa asumaan luokseen, mutta en halua hänelle tätä taakkaa kannettavakseen. On jo niin vanhakin..Välillä tässä on ollut kivoja päiviä, mutta sitten tulee taas tätä...
Yritin lukea iltasatua nuorimmalle lapselle itkemättä, mutta vaikeaa teki, en halua, että meidän kaikkien elämä on tälläistä...varpaillaan oloa ja pahaa mieltä.
Jaaha, taas ollaan antamassa nuorta pois uuden onnen tieltä.
Haistappa v.
Älä jää odottamaan, että huumevelkojen vuoksi sinua ja perhettäsi aletaan uhkailemaan.
Älä odota, että kamoissaan tai niiden puutteessa oleva poikasi käyttää väkivaltaa saadakseen haluamansa.
Nisti rakastaa vain kamaa, juoppo viinaa, joten soita poliisit ajoissa paikalle, sillä he ovat ammattilaisia tässä hommassa ja ehkä myös tietävät minne poikasi voidaan sijoittaa putkayönsä jälkeen.
I feel you. Selkeästi täällä ei porukka tiedä, mitä on elämä ADHD lapsen kans.
Ei voi verrata normaaliin murrosikään.
Laittakaa siihen x 10.
Niihin ei tehoa mikään. Ja riippuvuudet on heidän heikkous.
Laita se rauhoittumaan laitokseen. Vaikka kokemuksesta, ei ne sielläkään näille mitään mahda. Saat kuitenkin levätä
Parempii laitostaa vaan. Kaikista ei kertakaikkiaan ole yhteiskuntakelpoisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko joku sukulainen tai tuttava johon lapsi luottaa ja voisi asua siellä vaikka pari pv?
Kuulostaa että tilanne on kriisiytynyt, ja ette pysty keskustelemaan.
Vähän sama kun pentukoirat. Välillä ne on helvetin hankalia, mutta yritä muistaa että se on LAPSI.
Sukulaiset asuu satojen kilometrien päässä. On olemassa isomummo, joka rakasti yli kaiken tämän pojan isää, eli tyttärensä poikaa, hän teki itsemurhan ja se oli hirveä paikka tälle mummolle.
Hän ottaisi varmaan jopa asumaan luokseen, mutta en halua hänelle tätä taakkaa kannettavakseen. On jo niin vanhakin..Välillä tässä on ollut kivoja päiviä, mutta sitten tulee taas tätä...
Yritin lukea iltasatua nuorimmalle lapselle itkemättä, mutta vaikeaa teki, en halua, että meidän kaikkien elämä on tälläistä...varpaillaan oloa ja pahaa mieltä.
Jaaha, taas ollaan antamassa nuorta pois uuden onnen tieltä.
No ei nyt ihan näinkään. Nuorin on myös koululainen. Mutta miten kauan sinä jaksaisit, jos joutuisit olemaan yksin ja sinua isompi alkaisi aina välillä riehumaan ja joutuisit miettimään miten ja mitä uskaltaa vastata, ettei se raivostu lisää?
Olen rakastanut tätä nuorta, vaikka rahaa en voi enää antaa, kun se menisi tupakkaan ja muihin päihteisiin. Tämän olen monesti kertonut, että vaikka haluaisin antaa, niin en voi, koska en halua olla tuhoamassa hänen terveyttään.
Olen kuskannut kouluun silloin kun hänet sinne saan..
Olen pyrkinyt tekemään aamupalan, jotta hänen olisi helpompi herätä.
Olen ehdotellut harrastuksia, mitä voisi kokeilla.
Mitä voin vielä tehdä?
Terapiaa tarvitsee. Etkö voi ottaa yhteyttä hoitavaan tahoon. Tai pyytää siirtoa psykiatriseen.
Joo vaihtoon vaan lapsi jos sattu viallinen kappale tulemaan.
Vierailija kirjoitti:
Lasten 'suojelu* laitokset ovat rahastuslaitoksia. Ne perkeleet.pitäisi tappaa. Perhekodit saavat per lapsi noin 250 euroa jokaisesta päivästä. Miettikää se summa yksinhuoltajalle..
Ainiin, sinä tuomari ja erään kaupungin syyttäjä ja muut, lapseni on kohta täysi-ikäinen ja on aina toivonut kotiin tuloa. Silloin kun hän täyttää 18, me muutamme pois Suomesta ja minä kostan teille. Takaan että teihin sattuu. Eikä kukaan pysty suojelemaan teitä. Kosto elää.
Mutta minne nuoren voisi sitten laittaa, jos kotona ei pysty olemaan? Onko sulla ideoita?
Eikö se pois antaminen saa lapsen vielä enemmän sekaisin. Toki jos jaksaminen yksinkertaisesti loppuu, niin mitä muutakaan voi.
Eiköhän sen laitokseen saa.