Kaaoksen kesyttäjät SUOMI

fhjyukl kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan todella tehtyä ohjelmaa,ei tuollaista ole todellakaan.Miksi tämmöistä pitää tehdä keksimällä ,lavastamalla.Typerää

Vain kommenttisi on typerä, ihmiset on nykyään ihan vit.n laiskoja ja saamattomia, jos pas.a tippuu per.eestä niin se jää siihen.

Pikemminkin ehkä niin, että tavaraa on nykyään niin helposti saatavilla tosi edullisesti tai ilmaiseksikin. On nettikirpparit, sitten ihan fyysiset kirpparit, tavaratalot, roskalavat yms. Jos on vähänkään taipumusta helpottaa vaikka vaikeasta elämäntilannetta tullutta pahaa oloa ostelemalla tavaroita tai niitä kertyy muista syistä (kuten tulipaloperhe), niin siitä se kaaos voi alkaa kehittymään. Toinen juttu on se, kun pitäisi miettiä vielä, mitä niille tavaroille tekee. Tässä ohjelmassa on myös se hyvä juttu, että tuotanto ilmeisesti myös huolehtii jatkokäsittelystä. Olen muuttojen myötä joutunut käymään tavaroitani läpi (vaikka mulla ei siis ole tuollaisia kaaoksia kuin ohjelmassa) eikä se itsessään ole niin paha juttu, vaan se jatkokäsittelyn miettiminen on mun mielestä kaikista rasittavinta. Päädyinkin yhdessä muutossa antamaan paljon tavaraa ilmaiseksi, koska en vain jaksanut miettiä, mitä niille teen. Olisi niistä jostain ehkä rahaa saanut, mutta helpompi vaan antaa eteenpäin.

Mutta sanoisin, että tämä aika, jolloin kaikkea on saatavilla paljon ja kun siihen yhdistää vielä haastavan elämäntilanteen, mahdollistaa tuollaisten kaaosten syntymisen. Toki on sitten vielä niitä himohamstraajia.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni äiti ja autistinen tyttö jakso oli ensimmäinen, jossa tuli olo, että tästä konseptista oli aidosti hyötyä. Lopputuloksena saatiin kiva toiminnallinen koti, johon molemmat olivat tyytyväisiä. Kovimmat autisti-huutelijat eivät välttämättä tiedä, että Suomessa on aika monella autismikirjo diagnosoimatta. Lisäksi ohjelma toi kivasti esiin, että autistinen lapsi voi olla myös reipas ja toimelias( ja varmaan sen vastakohtakin) vastapainoksi monen peruskäsitykselle hiljaa heijaavasta tyypistä, joka tuijottaa tyhjyyteen.

Ihana äiti ja tytär. Ja koira. Jos tämä ohjelma vielä jatkuu uusilla kausilla toivoisin, että osallistujat valittaisiin niin, että he todella tarvitsevat apua.

Ei sellaisia hamsteriperheitä, joilla on varaa ostaa sitä ja tätä ja tuota monin kappalein. Heillä on varaa myös ammattijärjestelijään.

Toivottavasti muutos tässä viimeisessä jaksossa tuotti iloa tytölle ja äidille. Ja ennenkaikkea helpotusta kuormittavaan arkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tuollainen tavaranpaljous kehittyy huusholliin, niin itse siivoamalla vaikka huoneen kerrallaan on vaikea muistaa, oliko tuollekin sukalle pari jossain. Aika pitkään joutuu silloin perusteellista tavaran poistoa tekemään ja keräämään johonkin ne kaikki jatkojohdot ym, joita on tullut hankkineeksi, vaikka entsiisäkin olisi ollut "jossain".

Olen itse tänä kesänä tehnyt tavaranvähennysoperaation, eikä meillä pienehkössä asunnossa ollut mitään vaateröykkiöitä, mutta komerot ja kaapit olivat täynnä siististi pakattuja laatikoita ja pussukoita, joista joissakin ei sitten oikeasti ollut mitään säilyttämisen arvoista.

Aika kauan meni aikaa, mutta järjestys on nyt säilynyt. Ihan hymyilyttää, kun lähtee kauppaan ja miettii, että pitäisiko ostaa pesuainetta, niin on helppo mennä komeroon pesuainehyllylle ja katsoa sieltä, että on tai että pitäisi ostaa. Aikaisemmin niitä oli monessa paikassa, siivouskomerossa, keittiössä, kylppärissä jne.

Itse käytän parittomia sukkia kotona ja laitan ne omaan pesupussiinsa käytön jälkeen. Sitten pesen välillä parittomia kotisukkia. En näe mieltä hävittää toimivia sukkia.

Samoin. Mulla on sukkalaatikko ja siellä on paljon sukkia. Otan 2 kpl ja laitan jalkoihin.

Ostan uusia, kun tulee joku hyvä tarjous vastaan.

Vierailija kirjoitti:

fhjyukl kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan todella tehtyä ohjelmaa,ei tuollaista ole todellakaan.Miksi tämmöistä pitää tehdä keksimällä ,lavastamalla.Typerää

Vain kommenttisi on typerä, ihmiset on nykyään ihan vit.n laiskoja ja saamattomia, jos pas.a tippuu per.eestä niin se jää siihen.

Pikemminkin ehkä niin, että tavaraa on nykyään niin helposti saatavilla tosi edullisesti tai ilmaiseksikin. On nettikirpparit, sitten ihan fyysiset kirpparit, tavaratalot, roskalavat yms. Jos on vähänkään taipumusta helpottaa vaikka vaikeasta elämäntilannetta tullutta pahaa oloa ostelemalla tavaroita tai niitä kertyy muista syistä (kuten tulipaloperhe), niin siitä se kaaos voi alkaa kehittymään. Toinen juttu on se, kun pitäisi miettiä vielä, mitä niille tavaroille tekee. Tässä ohjelmassa on myös se hyvä juttu, että tuotanto ilmeisesti myös huolehtii jatkokäsittelystä. Olen muuttojen myötä joutunut käymään tavaroitani läpi (vaikka mulla ei siis ole tuollaisia kaaoksia kuin ohjelmassa) eikä se itsessään ole niin paha juttu, vaan se jatkokäsittelyn miettiminen on mun mielestä kaikista rasittavinta. Päädyinkin yhdessä muutossa antamaan paljon tavaraa ilmaiseksi, koska en vain jaksanut miettiä, mitä niille teen. Olisi niistä jostain ehkä rahaa saanut, mutta helpompi vaan antaa eteenpäin.

Mutta sanoisin, että tämä aika, jolloin kaikkea on saatavilla paljon ja kun siihen yhdistää vielä haastavan elämäntilanteen, mahdollistaa tuollaisten kaaosten syntymisen. Toki on sitten vielä niitä himohamstraajia.

Me edellisessä muutossa muutettiin yli kk.

Ensiksi saatiin täyttää kellarikomero ja käytettiin se aivan täyteen.

Pakattiin kotoa kaikkea, mitä ei tarvita muutamaan kuukauteen.

Tämän jälkeen saatiin yhtenä påivänä tuoda yhteen huoneeseen tavaraa. Vietiin valtaosa huonekaluista ja jonkin verran irtaimistoa.

Muuttopäivä olikin helppo.

Olen uudessa asunnossa karsinut kiitettävästi.

Teen paljon, jotta olemassa oleva tavara löytää käyttäjän ja itse käytän käyttötavarat loppuun.

Kotona kaikilla on oma paikkansa.

Läpikäyminen on jatkuva prosessi.

Kaamea kiroileva weetee-akka! Korvani punoittivat myötähäpeästä.

Mikä on wt (weetee)?

Näin oli autistinen tyttö kyllä tomera pitää äitinkin mukana kodin siistinä,,äitin elämän hallinta vaan ollut hukassa ei tytön  sairaus tai vamma olis edellyttänytn kodin hoidon jättämistä.Joskus vai mennää sen taakse ,eikä enään ole niin vahvaa ennakkoluuloa vammaisuutta kohtaan No ite vammaisen siskon kanssa kasvannut ollut kykynsä mukaan kaikessa mukana enemmän se on ollut näkyvä hoitokodin kautta mukana hyvän henkilökunnan ja ohjaajien ansiosta .Ei jos omat vanhemmat olis kasvattanut aikuisena.Lähestymme olemme yli 70v jo.

Kylläpä oli Aida tyttö onnellinen kodin uudesta ilmeestä. Ja reippaasti tyttö myös lahjoitti tavaroitaan eteenpäin. Äitikin sai seesteisen siistin makuuhuoneen. Tsemppiä heille elämässä eteenpäin. Ja Apollo-koira oli aivan ihana.

Mikä siinä on, ettei tuo Suomen versio raivausohjelmista eli Kaaoksen kesyttäjät -ohjelma jaksa kiinnostaa, vaikka olen kiinnostunut ohjelman aihepiiristä ja niistä vastaavista ohjelmista, joita muissa maissa on tehty?

Olen nähnyt vasta pari jaksoa tästä, sinänsä kiva ohjelma mutta en ymmärrä tuota tavaran määrää ihmisillä. Jotenkin järkkyä jos jotkut oikeasti elävät noin, vissiin aika lailla jaksamisen puute jos koti on kuin kaatopaikka. Eihän noista löytäisi mitään, ei voi olla siistiä kun kaikki täynnä tavaraa, vaaraksi jopa jos ei kulkemaan mahdu ja prätkä olkkarissa. Pisteet näille ihmisille, minua hävettäisi esitellä telkkarissa omaa saamattomuutta ja kämppää joka on noin hirvitys. Vaikka varmaan ihan kivoja osallistujia kyllä muutoin.

Kun ne muut elämän ongelmat vievät ajan ja voimat niin tavarat voivat tuntua sivuseikalta. Koskaan ei tule sitä hetkeä, että olisi aikaa ja voimia raivata tavaroita. Siinä, että vie tavarat kierrätykseen tai että alkaa myydä menee myös voimavaroja.

Vierailija kirjoitti:

Kun ne muut elämän ongelmat vievät ajan ja voimat niin tavarat voivat tuntua sivuseikalta. Koskaan ei tule sitä hetkeä, että olisi aikaa ja voimia raivata tavaroita. Siinä, että vie tavarat kierrätykseen tai että alkaa myydä menee myös voimavaroja.

Se on ymmärrettävää, mutta ei niitä voimavaroja muillekaan taikaseinästä tule. Joskus on vaan otettava itseä niskasta kiinni ja tehtävä. Toki on ymmärrettävää, että voi tulla kausi kun ei jaksa. Mutta jos se kausi kestää vaikka puoli vuotta, siinäkö ajassa kämppä on täynnä tavaraa yhtäkkiä 20 hlö edestä? Elämänhallinta-asioita nuo on vaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt vasta pari jaksoa tästä, sinänsä kiva ohjelma mutta en ymmärrä tuota tavaran määrää ihmisillä. Jotenkin järkkyä jos jotkut oikeasti elävät noin, vissiin aika lailla jaksamisen puute jos koti on kuin kaatopaikka. Eihän noista löytäisi mitään, ei voi olla siistiä kun kaikki täynnä tavaraa, vaaraksi jopa jos ei kulkemaan mahdu ja prätkä olkkarissa. Pisteet näille ihmisille, minua hävettäisi esitellä telkkarissa omaa saamattomuutta ja kämppää joka on noin hirvitys. Vaikka varmaan ihan kivoja osallistujia kyllä muutoin.

Kaikkeen tottuu ja ihmisillä on erilaiset mieltymykset ja tavat tavaran määrän suhteen. Eipä tässä ohjelmassa paljon järkeä olisi, jos siinä mentäisiin jonkin minimalistin luo, jolla on yhteensä sata tavaraa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt vasta pari jaksoa tästä, sinänsä kiva ohjelma mutta en ymmärrä tuota tavaran määrää ihmisillä. Jotenkin järkkyä jos jotkut oikeasti elävät noin, vissiin aika lailla jaksamisen puute jos koti on kuin kaatopaikka. Eihän noista löytäisi mitään, ei voi olla siistiä kun kaikki täynnä tavaraa, vaaraksi jopa jos ei kulkemaan mahdu ja prätkä olkkarissa. Pisteet näille ihmisille, minua hävettäisi esitellä telkkarissa omaa saamattomuutta ja kämppää joka on noin hirvitys. Vaikka varmaan ihan kivoja osallistujia kyllä muutoin.

Kaikkeen tottuu ja ihmisillä on erilaiset mieltymykset ja tavat tavaran määrän suhteen. Eipä tässä ohjelmassa paljon järkeä olisi, jos siinä mentäisiin jonkin minimalistin luo, jolla on yhteensä sata tavaraa. 

Totta, enpä minä pahalla mutta kielii vaan jotenkin jostain välinpitämättömyydestä kotia ja itseä kohtaan.. tekisi mieli itse mennä nuo raivaamaan ja siivoamaan :D Lähinnä että eikö noita ihmisiä suuri lian ja pölyn määrä häiritse, ei voi olla hyvä huoneilma noissa. Oletin silti että ei ihan himohamstraajista olisi ollut kyse tässä ohjelmassa. Mutta toki mieltymyksensä kaikilla.. ehkä normi-ihminen ei kuitenkaan tarvitse 120 lamppua ja 150 paria kenkiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nähnyt vasta pari jaksoa tästä, sinänsä kiva ohjelma mutta en ymmärrä tuota tavaran määrää ihmisillä. Jotenkin järkkyä jos jotkut oikeasti elävät noin, vissiin aika lailla jaksamisen puute jos koti on kuin kaatopaikka. Eihän noista löytäisi mitään, ei voi olla siistiä kun kaikki täynnä tavaraa, vaaraksi jopa jos ei kulkemaan mahdu ja prätkä olkkarissa. Pisteet näille ihmisille, minua hävettäisi esitellä telkkarissa omaa saamattomuutta ja kämppää joka on noin hirvitys. Vaikka varmaan ihan kivoja osallistujia kyllä muutoin.

Kaikkeen tottuu ja ihmisillä on erilaiset mieltymykset ja tavat tavaran määrän suhteen. Eipä tässä ohjelmassa paljon järkeä olisi, jos siinä mentäisiin jonkin minimalistin luo, jolla on yhteensä sata tavaraa. 

Olisi mielenkiintoinen ohjelmaformaatti tuokin, siis sellainen, että ne konmarittajat, joilla minimalismi on mennyt jo äärimmäisyyksiin, vietäisiin tv-kameroiden kuvatessa kauppoihin ja houkuteltaisiin ostamaan kotiin innokkaimpien konmarittajien mielestä ihan turhiakin tavaroita, esimerkiksi näin joulun alla joululiinoja, -koristeita, -valoja ja kuusenjalan... Tuotantoyhtiö tietysti maksaisi ohjelmassa nähdyt ostokset. 

Kyllä tämä ihmisten tavaramäärä on ihan sairasta, suurin osa tavaroista kokonaan käyttämättömiä, joskus muutaman kerran käytetään. Roina täyttää asunnot ja varastot.

Ihmisillä avaamattomia paketteja ja kahdella henkilöllä yli 70 mukia. Kyllä moni huusholli kaipaisi tällaista puhdistusta. Esimerkkiä voisi ottaa tästä 10 vuotiaasta tytöstä, joka pisti reippaasti tavaraa kiertoon. Mutta mitä tämä kertoo meidän ajasta, miks8 me ostelemme aivan liikaa asioita mitä emme tarvitse tai ehdi ollenkaan käyttämään.

Iso roinamäärä ei välttämättä kerro kuluttamisen määrästä enempää kuin siistikään. Jotkut kierrätävät ostoksiaan pitämällä koko ajan jotain kirpparipöytää että uudet hankinnat mahtuvat taas sekaan. 

Oon niin onnellinen, kun oon minimalisti ja kämpässä vain mulle tärkeitä ja kauniita tavaroita. Kotitöihin menee minimiaika, vaatteiden pesuun ei paljon mitään, ehditään lasten kanssa tehdä kaikkea paljon mukavampaa. Onneksi ovat omaksuneet saman asenteen, kun on vähän, voidaan hankkia viimesen päälle kamat ja just se, mitä halutaan.

Olis kiva nähdä ammattijärjestäjien kodot, sanoi täällä joku. Teen itse ammattijärjestämistä, olen kouluttautunut ja tehnyt työtä oman terveydenhuollon ammatin ohessa monta vuotta. Oman kodin karsintaan meni pari vuotta, monta kertaa piti katsoa uusin silmin asioita. Nykyään omistan tosi vähän tavaroita ja olen todella tyytyväinen siistiin ja helppohoitoiseen kotiin. Rahaa jää reilusti sijoitettavaksi.

:D Lukutaidottomat tölläävät ohjelmaa, josta eivät oikein tajua mitään ja vaikuttaa myös kuullunymmärtäminen olevan aika onnetonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ne muut elämän ongelmat vievät ajan ja voimat niin tavarat voivat tuntua sivuseikalta. Koskaan ei tule sitä hetkeä, että olisi aikaa ja voimia raivata tavaroita. Siinä, että vie tavarat kierrätykseen tai että alkaa myydä menee myös voimavaroja.

Se on ymmärrettävää, mutta ei niitä voimavaroja muillekaan taikaseinästä tule. Joskus on vaan otettava itseä niskasta kiinni ja tehtävä. Toki on ymmärrettävää, että voi tulla kausi kun ei jaksa. Mutta jos se kausi kestää vaikka puoli vuotta, siinäkö ajassa kämppä on täynnä tavaraa yhtäkkiä 20 hlö edestä? Elämänhallinta-asioita nuo on vaan.

no se kausi voi kestää jollakin vaikka useamman vuoden kun kökkö osuu tuulettimeen ja lujaa eli tulee vastoinkäymistä toisensa perään. Jos samalla keskittää vähäiset voimavarat työhönsä + arjen jokseenkin normaalina pitämiseen..voi alkaa tavarapinot elämään ja sitten kun pitäisi raivaa, projekti tuntuu mahdottomalta.