Ei tuo Ruotsin systeemi ole mitään oikeaa demokratiaa

Vierailija kirjoitti:

Nyt näyttää että Ruotsin 2. suurin puolue on yhtä aikaa hallituksessa ja oppositiossa. Miten äänestäjän kannnalta tuollainen tilanne toimii oikein?

Onko sillä niin väliä kun "perusruotsalaisten" kannalta on kuitenkin aivan optimaalinen järjestely.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt näyttää että Ruotsin 2. suurin puolue on yhtä aikaa hallituksessa ja oppositiossa. Miten äänestäjän kannnalta tuollainen tilanne toimii oikein?

Onko sillä niin väliä kun "perusruotsalaisten" kannalta on kuitenkin aivan optimaalinen järjestely.

Niiden kannalta järjestely on varmasti hyvä, mutta systeemin kannalta vähän kyseenalainen. SD:tä vartenhan on perustettu ihan erikseen joku toimisto, jonka työntekijöille maksetaan Ruotsin valtion taholta palkkaa. Ihan niin kuin niillä olisi jotain piiloministereitä Ruotsin hallituksessa.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin demarit ja kokoomus tietysti hieman osasyyllisiä tilanteeseen johtuen liian voimakkaasta ideologisesta ajattelusta (Suomessa ollaan pragmaattisempia). Ruotsissa nuo kaksi aina vuorottain olleet vallassa, niin eivät osaa millään tehdä yhteistyötä.

Ruotsissa on eri vaalitapa ja ajattelutapakin. Blokit vasemmisto/oikeisto on niin kiveen hakattu, etteivät sossut ja moderaatit voi mennä samaan hallitukseen. Suomessa tätä ei tajuta mutta siellä on pitkät perinteet. Vaalitapa on erilainen eli ns.pitkät listat, jolloin puolueella on paljon vaikutusvaltaa ehdokkaisiin. Niinpä vähemmistöhallitukset on ilmeinen tulos tästä systeemistä. Kepu on siellä minipuolue eikä niin isossa roolissa kuin täällä.

Ruotsin PM Kristersson on niin epävarman oloinen, ettei taatusti hallitus kestä koko vaalikautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi mennä jotenkin niin että hallitus on muodostettava 1-3 eniten ääniä saaneista puolueista ja siinä järjestyksessä. Eniten paikkoja eniten ääniä saaneesta, toiseksi eniten paikkoja toiseksi eniten ääniä saaneista ja kolmanneksi eniten kolmanneksi eniten ääniä saaneista. Jos ei halua ryhtyä yhteistyöhön 2. tai 3. eniten ääniä saaneiden puolueiden kanssa niin ei ole pakko. Voi tehdä hallituksen yksinkin.

Äänestäjien tahto toteutuisi paremmin. Hillotolpat vähemmän tärkeällä sijalla.

Tärkeintä ei ole politiikassa ne paikat, vaan yhteinen ohjelma, suunnitelma siitä mitä tehdään. Kun saadaan suunnitelmaa, siihen pitää löytää toteuttajat ja silloin sovitaan niistä paikoista sen mukaan ketä on halukas sitoutumaan ajamaan yhteistä ohjelmaa. Mitään muita ohjelmia ei voi olla kuin se yhteinen.

Niin, mutta tuollaista hallitusohjelmaa ei koskaan saada aikaiseksi.

Siksi pitää tehdä hallitusta muodostettaessa kompromisseja.

Eli niitä lehmäkauppoja.

Sovitaan, että jos joku puolue hyväksyy tämän meidän haluaman asian hallitiusohjelmaan.

Niin me sitten hyväksymme sen teidän haluaman asian, vaikka se asia olis vastenmielinenkin.

Esimerkiksi Vihreiden annettiin sanella ilmastopolitiikkaa liikaakin, Suomen nykyiseen hallitukseen.

Kenties se oli jopa heidän ehtonsa, että hallitukseen lähtivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin olisi pitänyt tehdä samoin kuin Suomi teki ja otti aikoinaan Persut hallitukseen. Populistipuolueet eivät kestä vastuuta joten se hallitus vierailu jää aina yhteen kauteen. Kun äänestäjät näkevät että niitä helppoja ratkaisuja ei ollutkaan, niin äänestävät seuraavan kerran erilailla. Tuon SD tulee vain jatkamaan kasvamistaan tuolla tavalla. 

Ei persut ole sen populistisempi kuin vaikkapa vihreät. Puolue hajosi koska Soinin hillotolppa-joukot eivät kestäneet sitä että puoluekokous vaihtoi puolueen johdon. Puolue ei siis hajonnut hallitustaipaleeseen tai muuhun ulkopuoliseen syyhyn, vaan Soini hajotti sen vetämällä omat joukkonsa pois. Kannattaa myös huomata se että puolue nosti hyvin nopeasti kannatuksensa entisiin lukemiin vaikka puolet eduskuntaryhmästä lähti.

Itse asiassa Soini veti joukkonsa ulos puolueesta vasta siinä vaiheessa kun oli selvää että hallitus kaatuu mikäli niin ei tapahdu. Koko puoluejohdon vaihtaminen lähti alunperin siitä, että osa puolueen jäsenistä oli huolestunut puolueen hallitustaipaleen aikana laskeneesta kannatuksesta. Halla-ahon kannattajien alkuperäinen suunnitelma oli mutta puolueen linjaa hallitustyöskentelyssä niin, että kannatus lähtee nousuun. Tämä ei tietenkään käynyt Sipilälle ja Orpolle ja loppu on historiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin demarit ja kokoomus tietysti hieman osasyyllisiä tilanteeseen johtuen liian voimakkaasta ideologisesta ajattelusta (Suomessa ollaan pragmaattisempia). Ruotsissa nuo kaksi aina vuorottain olleet vallassa, niin eivät osaa millään tehdä yhteistyötä.

Ruotsissa on eri vaalitapa ja ajattelutapakin. Blokit vasemmisto/oikeisto on niin kiveen hakattu, etteivät sossut ja moderaatit voi mennä samaan hallitukseen. Suomessa tätä ei tajuta mutta siellä on pitkät perinteet. Vaalitapa on erilainen eli ns.pitkät listat, jolloin puolueella on paljon vaikutusvaltaa ehdokkaisiin. Niinpä vähemmistöhallitukset on ilmeinen tulos tästä systeemistä. Kepu on siellä minipuolue eikä niin isossa roolissa kuin täällä.

On totta että "pitkät listat" painottavat enemmän ideologisia eroja kuin Suomen systeemi. Suomessa puolueiden välisten mielipide-erojen lisäksi tulee aika paljon esille yksilöiden väliset näkemyserot myöskin. Näin ei tapahdu Ruotsissa.

Toisekseen Ruotsissa hallitus kaatuu vain jos se saa absoluuttisen enemmistön epäluottamusäänestyksessä heitä vastaan. Eli Suomessa sama tarkoittaisi sitä että pitäisi tulla 101 ääntä hallitusta vastaan epäluottamusäänestyksessä. Suomessahan ei vaadita absoluuttista enemmistöä. Hallituksen kaatumiseen riittää esim. äänestystulos 90-80 epäluottamuksen puolesta. Eli Suomessa vähemmistöhallituksen käytännössä paljon vaikeampi pysyä pystyssä ja siksi Suomessa on totuttu enemmistöhallituksiin.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin PM Kristersson on niin epävarman oloinen, ettei taatusti hallitus kestä koko vaalikautta.

Miksei muka kestäisi, kun heillä hallitukseen Ruotsidemokraattien tuki. Suuren puolueen tuki.

Ei hallitus itsekseen kaadu, vaan täytyy tulla suuria ristiriitoja joko hallitus hallituspuoluiden kesken, tai sitten oppositio kaataa hallituksen.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin PM Kristersson on niin epävarman oloinen, ettei taatusti hallitus kestä koko vaalikautta.

Hallituksessa siellä liberaalit, jotka eivät voi sietää SD:tä ja hallituksella vain 3 edustajan enemmistö takana. Kyllä siinä saa pääministeri tasapainotella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt näyttää että Ruotsin 2. suurin puolue on yhtä aikaa hallituksessa ja oppositiossa. Miten äänestäjän kannnalta tuollainen tilanne toimii oikein?

Onko sillä niin väliä kun "perusruotsalaisten" kannalta on kuitenkin aivan optimaalinen järjestely.

Ei toimi välttämättä pitemmän päälle. Tanskassa Kansanpuolueen kannatus romahti kun pysyivät oppositiossa hallituksen tukipuolueena, eivätkä itse menneet hallitukseen.

Ai Suomessa ei ole demokratia, jos persut ei ole vallassa?

Sehän on juuri paras todiste demokratian toimimisesta, kun populistit ei pääse määräilemään älyttömyyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt näyttää että Ruotsin 2. suurin puolue on yhtä aikaa hallituksessa ja oppositiossa. Miten äänestäjän kannnalta tuollainen tilanne toimii oikein?

Onko sillä niin väliä kun "perusruotsalaisten" kannalta on kuitenkin aivan optimaalinen järjestely.

Ei toimi välttämättä pitemmän päälle. Tanskassa Kansanpuolueen kannatus romahti kun pysyivät oppositiossa hallituksen tukipuolueena, eivätkä itse menneet hallitukseen.

Pidemmän päälle ihmiset haluavat nähdä edustajansa hallitusvallassa. Jos ollaan koko ajan oppositiossa, niin kyllä menee kiinnostus. Vaikka puolue saisikin omia tavoitteitaan hyvin läpi hallitusohjelmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin olisi pitänyt tehdä samoin kuin Suomi teki ja otti aikoinaan Persut hallitukseen. Populistipuolueet eivät kestä vastuuta joten se hallitus vierailu jää aina yhteen kauteen. Kun äänestäjät näkevät että niitä helppoja ratkaisuja ei ollutkaan, niin äänestävät seuraavan kerran erilailla. Tuon SD tulee vain jatkamaan kasvamistaan tuolla tavalla. 

Ei persut ole sen populistisempi kuin vaikkapa vihreät. Puolue hajosi koska Soinin hillotolppa-joukot eivät kestäneet sitä että puoluekokous vaihtoi puolueen johdon. Puolue ei siis hajonnut hallitustaipaleeseen tai muuhun ulkopuoliseen syyhyn, vaan Soini hajotti sen vetämällä omat joukkonsa pois. Kannattaa myös huomata se että puolue nosti hyvin nopeasti kannatuksensa entisiin lukemiin vaikka puolet eduskuntaryhmästä lähti.

Itse asiassa Soini veti joukkonsa ulos puolueesta vasta siinä vaiheessa kun oli selvää että hallitus kaatuu mikäli niin ei tapahdu. Koko puoluejohdon vaihtaminen lähti alunperin siitä, että osa puolueen jäsenistä oli huolestunut puolueen hallitustaipaleen aikana laskeneesta kannatuksesta. Halla-ahon kannattajien alkuperäinen suunnitelma oli mutta puolueen linjaa hallitustyöskentelyssä niin, että kannatus lähtee nousuun. Tämä ei tietenkään käynyt Sipilälle ja Orpolle ja loppu on historiaa.

Soini lähti siinä vaiheessa kun Jussi toi äärioikeistolaiset puolueeseen eikä enää ajettu vanhustenhoitoa vaan ihmisryhmien vainoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin olisi pitänyt tehdä samoin kuin Suomi teki ja otti aikoinaan Persut hallitukseen. Populistipuolueet eivät kestä vastuuta joten se hallitus vierailu jää aina yhteen kauteen. Kun äänestäjät näkevät että niitä helppoja ratkaisuja ei ollutkaan, niin äänestävät seuraavan kerran erilailla. Tuon SD tulee vain jatkamaan kasvamistaan tuolla tavalla. 

Ei persut ole sen populistisempi kuin vaikkapa vihreät. Puolue hajosi koska Soinin hillotolppa-joukot eivät kestäneet sitä että puoluekokous vaihtoi puolueen johdon. Puolue ei siis hajonnut hallitustaipaleeseen tai muuhun ulkopuoliseen syyhyn, vaan Soini hajotti sen vetämällä omat joukkonsa pois. Kannattaa myös huomata se että puolue nosti hyvin nopeasti kannatuksensa entisiin lukemiin vaikka puolet eduskuntaryhmästä lähti.

Itse asiassa Soini veti joukkonsa ulos puolueesta vasta siinä vaiheessa kun oli selvää että hallitus kaatuu mikäli niin ei tapahdu. Koko puoluejohdon vaihtaminen lähti alunperin siitä, että osa puolueen jäsenistä oli huolestunut puolueen hallitustaipaleen aikana laskeneesta kannatuksesta. Halla-ahon kannattajien alkuperäinen suunnitelma oli mutta puolueen linjaa hallitustyöskentelyssä niin, että kannatus lähtee nousuun. Tämä ei tietenkään käynyt Sipilälle ja Orpolle ja loppu on historiaa.

Kysymys oli siitä, että Halla-aho puolueen ouheenjohtajana, olisi noussut ministeriksi Sipilän hallituksen.

Kukaan ei Sipilän hallituksessa halunnut sitä.

Jotenka homma sitten sipilöitiin.

Ja pikaisesti. Tällä kertaa ei vatuloitu.

Oli varmaan valmiina

ns. kassakaappi sopimus moisen varalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt näyttää että Ruotsin 2. suurin puolue on yhtä aikaa hallituksessa ja oppositiossa. Miten äänestäjän kannnalta tuollainen tilanne toimii oikein?

Onko sillä niin väliä kun "perusruotsalaisten" kannalta on kuitenkin aivan optimaalinen järjestely.

Ei toimi välttämättä pitemmän päälle. Tanskassa Kansanpuolueen kannatus romahti kun pysyivät oppositiossa hallituksen tukipuolueena, eivätkä itse menneet hallitukseen.

Pidemmän päälle ihmiset haluavat nähdä edustajansa hallitusvallassa. Jos ollaan koko ajan oppositiossa, niin kyllä menee kiinnostus. Vaikka puolue saisikin omia tavoitteitaan hyvin läpi hallitusohjelmassa.

Oppositio ei kuulu mitenkään hallitukseen, eikä hallitusohjelmaan.

Se ei saa siis mitään ajamiaan asioita eteenpäin oppositio aikanaan.