Mitä juttelette ei-niin-tutussa porukassa?
Itse en keksi mitään puhuttavaa kun en säästä jaksa jauhaa tai päivitellä mitään itsestäänselvyyksiä tmv, sitten omat tekemiset ja kuulumiset ei varmaan puolituttuja kiinnosta. En tiedä mitä ihmiset puhuu kun itse en kauaa viitsi hiljaa istua ja poistun aina paikalta.. joo, olen kai sosiaalisesti kömpelö ja vähän introvertti.
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan porukasta, missä ollaan ja miksi ollaan juuri siellä. Ei mulla ole mitään vakiokeskustelunaiheita, joista aina puhuisin kaikkien kanssa.
Kerro jotain esimerkkejä, jos itsekin oppisin ja tietäisin jatkossa mitkä on "soveliaita" puheenaiheita. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan porukasta, missä ollaan ja miksi ollaan juuri siellä. Ei mulla ole mitään vakiokeskustelunaiheita, joista aina puhuisin kaikkien kanssa.
Kerro jotain esimerkkejä, jos itsekin oppisin ja tietäisin jatkossa mitkä on "soveliaita" puheenaiheita. Ap
No siis esimerkiksi hautajaisissa voi jutella muiden hautajaisvieraiden kanssa vainajasta. Muistella vainajan elämää ja yhteisiä hetkiä tämän kanssa. Lähikuppilan terassilla taas voi jutella mistä tahansa kesään liittyvästä. Vaikka festareista, joilla on kesän aikana käynyt tai jonne on menossa. Tai jos on vasta alkukesä, seurueessa olevien juhannussuunnitelmista. Jos on jollain työhönsä liittyvällä kurssilla, voi jutella kurssin sisällöstä ja odotuksista, mitä kurssille on asettanut. Myös kertoa ja kysellä muilta, ovatko olleet aiemmin vastaavilla kursseilla, kokivatko kurssit hyödyllisiksi jne.
Aika usein tilanne on kuitenkin se, että porukassa ainakin kaksi tuntee toisensa paremmin. Eli kaikki eivät ole toisilleen vieraita. Silloin on hyvä kuunnella, mistä nämä kaksi keskustelevat ja ottaa sitten osaa keskusteluun. Ei tarvitse itse keksiä keskustelunaihetta.
Jos en yhtään tunne ihmisiä, joiden kanssa olen, yritän miettiä mahdollisimman neutraaleja aiheita.
- Sää on aina varma, ei loukkaa ketään ja kaikilla on mielipide.
- Työstä puhun, jos muut vaikuttavat olevan työelämässä myös mukana.
- Joskus saatan kysyä lemmikeistä tai kesäloman vietosta tms. Yritän aina kuulostella vihjeitä, joiden perusteella voin jatkaa keskustelua. Lapsista en puhu lapsettomien kanssa jne.
Itse alan puhumaan niistä asioista mitkä ovat itselleni tärkeitä. Uusi sähköauto, yritykseni, muiden ihmisten aikaansaamattomuus esimerkiksi.
On tärkeää kertoa muille miten kannattaisi elää ja olla viisas. Toki voisin myös kertoa tulevasta matkastani jenkkeihin ja missä siellä olisi trendikästä käydä ottamassa selfie.
Minä001 kirjoitti:
Itse alan puhumaan niistä asioista mitkä ovat itselleni tärkeitä. Uusi sähköauto, yritykseni, muiden ihmisten aikaansaamattomuus esimerkiksi.
On tärkeää kertoa muille miten kannattaisi elää ja olla viisas. Toki voisin myös kertoa tulevasta matkastani jenkkeihin ja missä siellä olisi trendikästä käydä ottamassa selfie.
😁😁😁
Olen hiljaa lähinnä, vastailen jos jotain kysytään
Olen samanlainen kuin sinä ap.
Sosiaaliset tilanteet tuntuvat puuduttavilta ja kiusallisilta, kun en keksi mitään keskustelunaihetta ja ei jaksaisi lätistä itsestäänselvyyksiä tyyliin onpas ollut sateista. Monet vanhemmat kokemukseni mukaan puhuvat mielellään lapsistaan ja lapsettomana siinä tulee ulkopuolinen tunne, kun keskustelu kääntyy siihen miten jonkun lapsi on sopeutunut päiväkotiin tai minkäikäisenä lapsi on oppinut kävelemään.
Politiikasta, hallituksen päätöksistä yms
Sähkön hinnasta, inflaatiosta, asuntolainojen koroista
Yleensä voi kysyä jotain ajankohtaan tms. liittyvää asiaa ja siitä juttu saa jonkun idun ja lähtee rullaamaan. Esim. tällä viikolla voi kysyä, että pidättekö lomia nyt syksyllä ja jos niin mitä kukakin tekee. Tai vaikka ihmetellä, että kaupassa on jo joulujuttuja. Tai mitä hyvä hyviä elokuvia kukakin on nähnyt äskettäin tai mitä kirjoja lukenut.
Itse pystyn keskustelemaan esim. musiikista vaikka kuinka paljon. Voi kysyä toiselta jotain, kommentoida siihen ja sitten kertoa itse jotain vastaavaa. Ihmiset tykkää usein siitä, että heiltä kyselee asioita ja voivat kertoa sitten mitä haluavat.
Aina ja kaikkien kanssa juttu ei tietenkään rullaa yhtä hyvin ja sekin on ihan ok.
Se on hankalaa. Harvemmin minua kiinnostaa ventovieraiden asiat tai mielipiteet tai omieni jakaminen ventovieraille.
Vierailija kirjoitti:
Se on hankalaa. Harvemmin minua kiinnostaa ventovieraiden asiat tai mielipiteet tai omieni jakaminen ventovieraille.
Minäkin juttelen mieluummin yleisistä asioista, mutta tunnen ihmisiä, jotka juttelevat mieluummin ihmisistä (itsestään ja muista).
Vierailija kirjoitti:
Se on hankalaa. Harvemmin minua kiinnostaa ventovieraiden asiat tai mielipiteet tai omieni jakaminen ventovieraille.
Eipä ne minuakaan kiinnosta, mutta joskus vaan on pakko jutella.
Silloin tosiaan kannattaa välttää "arkoja" aiheita, kuten uskontoa, politiikkaa, jne.
Harvoin edes seuraavana pä'ivänä muistan, mistä on puhuttu jonkun "tuttavuuden" kanssa. Vain kohteliaisuuden vuoksi näin on kuitenkin tehtävä.
No seuraa hiukan vaikkapa uutisia ja aloita niistä. Politiikka tosin voi olla arka aihe mutta fiksut voivat siitäkin jutella. Itse olen työpaikan kahvihuoneessa hiukan vähemmän tutun kanssa jutellut sienestyksestä, sähkön hinnasta, sähköautojen lataamisesta ja toiminnasta jne . Olen nainen ja hän on mies jos sillä on jotain väliä.
Riippuu asioista. Voi olla että en juttele.
Naisten vaatimattomista saavutuksista
Tietysti pahaa niistä, jotka eivät juuri silloin ole kuulolla.
Riippuu tilanteesta. Hississä ventovieraiden kanssa en juttele mitään, enkä täydessä bussissa jos on pakko istua jonkun ventovieraan vieressä. Häissä jos pitää istua ventovieraiden kanssa niin voi puhua mistä tuntee hääparin, kuinka kaukaa tullut paikalle, tarjoiluista ja hääohjelmasta jne. Uusien työkavereiden kanssa voi aloittaa esittäytymisestä ja pikkuhiljaa tutustua sen verran kuin tuntuu luontevalta.
Riippuu ihan porukasta, missä ollaan ja miksi ollaan juuri siellä. Ei mulla ole mitään vakiokeskustelunaiheita, joista aina puhuisin kaikkien kanssa.