Lue keskustelun säännöt.
Huonoin ja turhin lahja, jonka olette saaneet?
16.10.2022 |
Sain kerran tädiltä joululahjaksi kosteuspyyhkeitä ja vanhentunutta irtoteetä.
Kommentit (100)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun täytin 40 mieheni lupasi viedä minut kivaan hotelliin ja tarjota hyvän illallisen. No se jäi sitten puheeksi. Olisi mieluummin ollut hiljaa jos ei kerta viitsinyt mitään hommata, en minä ole niin lahjojen perään mutta turhat lupaukset loukkaa. Ehkä vaan unohti ja paniikissa lupasi jotain ettei näyttäisi niin pahalta... sitten voikin taas unohtaa.
Mä sain mieheltäni 40v lahjaksi muistikirjan, oli vielä kuittikin pussissa 6,40€. Siis päiväkirjaksi sen mulle oli kuulemma ostanut, en ole ikinä päiväkirjaa pitänyt ja oltiin tuossa vaiheessa oltu yhdessä 20v, että voisi kuvitella, että hänkin tiesi sen. Tämä lisäksi sitten ne normi: "mitä haluat joululahjaksi?" "No vaikka puuvillaisen pyjaman, kiitos". Mitä sain? Keinokuituisen paitulin.
Vierailija kirjoitti:
Yo-lahjaksi saatu kristallimaljakko hopeisella kantaosalla. Ruma kuin mikä ja vielä omistuskaiverruksessa täysin tuntemattoman henkilön nimi.
Olen antanut ja saanut tuollaisia.
Minusta ovat hienoja ja arvokkaita.
(Tosin en vieraan nimellä.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-mies osti mulle lahjaksi aina asioita, joita itse halusi. Esimerkiksi halusi meille uuden telkkarin niin osti sen mulle joululahjaksi. Halusi erään bändin keikalle, ja minä en edes pitänyt tästä bändistä, niin osti minulle lahjaksi liput kyseiselle keikalle
Pakko tässä välissä tunnustaa, että ostin yläaste-aikoina sen hetkiselle tyttöystävälle lempibändini CD-levyn joululahjaksi. Bändi oli todellista underground-kamaa, eikä kovin moni tyttö todellakaan kuunnellut kyseistä musagenreä, vaikka se meilläpäin olikin tavattoman suuressa suosiossa. Itse sitten kuuntelin kyseistä levyä ihan kiluissani aina hänen luonaan ollessani. :D
Ohis, mutta olipa hauska kuulla pitkästä aikaa jonkun käyttävän tuota ilmaisua innostumisesta .D
Koriste-esineet tai joku muu sisustukseen liittyvä esine. Ihankuin lahjanantaja tekisi hyökkäyksen omaan kotiin ja alkaisi muuttamaan väkisin omaa sisustustyyliä. Tietty sitten jos hyvin tuntee ja tietää mitä toinen on toivonut mutta että ostetaan jotain krääsää josta toinen ei välttämättä tykkää.
"Kiitti kun ostit nurkkiini lisää roinaa jolla ei tee mitään ja luontokin haluaa kiittää luonnonvarojen tuhlaamisesta"
Parhaita lahjoja ovat hyötyesineet, joita oikeasti tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neonvärisisiä minikokoisia keiloja, kaverilta 12vuotiaana. Todella hämmentävä lahja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex-mies osti mulle lahjaksi aina asioita, joita itse halusi. Esimerkiksi halusi meille uuden telkkarin niin osti sen mulle joululahjaksi. Halusi erään bändin keikalle, ja minä en edes pitänyt tästä bändistä, niin osti minulle lahjaksi liput kyseiselle keikalle
Pakko tässä välissä tunnustaa, että ostin yläaste-aikoina sen hetkiselle tyttöystävälle lempibändini CD-levyn joululahjaksi. Bändi oli todellista underground-kamaa, eikä kovin moni tyttö todellakaan kuunnellut kyseistä musagenreä, vaikka se meilläpäin olikin tavattoman suuressa suosiossa. Itse sitten kuuntelin kyseistä levyä ihan kiluissani aina hänen luonaan ollessani. :D
Ohis, mutta olipa hauska kuulla pitkästä aikaa jonkun käyttävän tuota ilmaisua innostumisesta .D
Minä en ole koskaan tuollaista sanaa kuullut ja nytkin luulin, että siinä on kirjoitusvirhe :D
Ajattelin, että voisikohan olla tarkoitettu sanaa "kiusallani", mutta olikin siis oikein kirjoitettu en vain tunnistanut sanaa.
Turhanpäiväisin lahja(joululahja) josta oikesti pahoitin mieleni niin, että että koko perheeni meni hiljaiseksi, vaikka en mitään sanonut, mutta kaikki kai huomasi pahan mieleni. Mies oli ostanut minulle jonkun laitteen, joka toimi sähköllä ja sen oli tarkoitus "kiinteyttää" esim vatsalihaksia. Hyväähän se mies tietenkin tarkoitti, eikä varmasti halunnut loukata eikä vihjailla mitään, mutta olin siihen aikaan vielä tosi simpsakassa kunnossa , vatsalihaksetkin viimeisenpäälle ja muutenkin pidin itsestäni/kunnostani hyvää huolta. Mies kyllä itse oli enempi sohvaperuna, että ehkä otti laitteen itselleen käyttöön, koska se katosi salaperäisesti. En muista nähneeni sitä aaton jälkeen :DDDDDDD
Lapsetkin takuulla paheksuivat sitä lahjaa, koska kaikki olivat vaivautuneita, kun lahjan käärin paketista siinä kaikkien nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamalin joululahja oli kun exä jouluaattona paljasti saaneensa sivuhoitonsa, josta minä en tiennyt, raskaaksi ja ilmoitti muuttavansa hänen luokseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totean vaan että joillakin ei ole tilannetajua tms. lahjoille ollenkaan. Kannattaa miettiä antaessaan että ottaisiko itse kyseisen lahjan??
Jotkut odottaa itse rahaa tai jotakin hyvää ja mieleistä lahjaa mutta eivät itse pysty lähettämään vastaavaa toiselle jostakin syystä. Pitää ostaa tai antaa jotakin mitä ei edes itse ottaisi vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pölyinen, likainen, rikki ja kulunut. Minulle ei ole tullut mieleen kierrättää ja olen panostanut lahjan antamiseen. Sen verran kyllä katsoisin, että on edes antamisen arvoinen, jos kierrätän. Myöhemmin joskus ohimennen lahjan antamisesta puhuesssaan, osasin päätellä hänen panostavan lahjoihin, minä en vain ole sen arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Pikkupoikana joskus 1993-1994 toivoin ja ruinasin pitkään sen hetkistä vesipyssyjen kuningasta eli yhtä Super Soaker-vesipyssyä, mutta sain sen sijaan sellaisen yhdellä pumppauksella ja liipaisimen vedolla tyhjenevän pilipali-vesipyssyn.
Olipas hauskaa juosta aina sisälle kakkoskerrokseen täyttämään säiliö, kun kavereilla riitti Super Soakereissaan vettä vaikka kuinka pitkään ja niillä ampuikin paljon kovemmalla paineella ja vesi lensi huomattavasti pidemmälle.
Tuota en tule ikinä antamaan vanhemmilleni anteeksi.
M1985
Ylipäätään kaikki vanhempien sinne päin ostetut lahjat lapsena, kun oli toivonut jotain tosi spesifiä eikä edes mitään kallista. En tajua miksi ei voinut jouluna ja synttäreinä ostaa juuri niitä itä toivoi. Hukkaan ne vähän sinne päin-lahjat meni. Enkä nyt tiedä onko joulu tai synttärit se hetki, kun opetetaan sietämään pettymyksiä. Varsinkin, kun ei kaikkea toivomaansa kuitenkaan olisi saanut, niin miksi se muka toivottu lahja piti olla joku opetus.
T. Vähän katkera minäkin näistä edelleen vm88
Vierailija kirjoitti:
Pikkupoikana joskus 1993-1994 toivoin ja ruinasin pitkään sen hetkistä vesipyssyjen kuningasta eli yhtä Super Soaker-vesipyssyä, mutta sain sen sijaan sellaisen yhdellä pumppauksella ja liipaisimen vedolla tyhjenevän pilipali-vesipyssyn.
Olipas hauskaa juosta aina sisälle kakkoskerrokseen täyttämään säiliö, kun kavereilla riitti Super Soakereissaan vettä vaikka kuinka pitkään ja niillä ampuikin paljon kovemmalla paineella ja vesi lensi huomattavasti pidemmälle.
Tuota en tule ikinä antamaan vanhemmilleni anteeksi.
M1985
Minä ostin lapselleni isoimman mahdollisen super soakerin, kun tajusi pyytää vesipyssyä. Vähän sai omia lapsuuden traumoja paranneltua siinä.
Työnantajalta läksiäislahjaksi saatu pienen pieni huivi. En käytä huiveja ja huivi oli niin pieni, ettei sitä voinut edes laittaa kaulaan. :D
Hullulta tuli lahjaksi säkillinen rikkinäisiä lasten lakanoita, vanhoja, kuvottavia.
Käärin ne pakettiin ja tyrkkäsin anopille
win-win