Anoppi kuoli, Miten järjestäisitte pienenhköt hautajaiset?
Kannattaisiko vieraat kutsua omaan kotiin vai vuokrata jokin pieni paikka vai mennä ihan vain kahville johonkin pieneen kahvilaan?
Jos kutsumme vieraat kotiimme, olisko jollain ehdotuksia tarjoilusta? Lämmin ruoka? Vai pelkkä kahvitus?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap on järjestämässä anopin hautajaisia? Eikö omia lapsia ole? Minä en sotkenut nokkaani anopin hautajaisiin mitenkään.
Ainekin yksi lapsi löytyy, kenen kanssa ap naimisissa. Ehkä tuo lapsi on kykenemätön tai halutun hautajaisia järjestämään. Ap:han voi olla vaikka miten hyvissä väleissä anoppinsa kanssa ja kokee hautajaisjärjestelyt ihan asiaankuuluviksikin.
Voihan anopin lapset olla kuolleitakin. Kyllä minä miniänä aion auttaa appeani tai anoppiani sitten kun heistä jompikumpi kuolee. Tiedän, että apu tulee ihan varmasti miellyttämään leskeä ja mieheni luovuttaa tämän vakanssin minulle enemmän kuin mielellään.
Osanotto aloittajalle! Eivät kaikki appivanhemmat, miniät ja vävyt ole ikäviä ihmisiä ja ihanaa kun saat järjestää anopin muistotilaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koronan ollessa talvella pahana ei saanut pitää isoja hautajaisia, eli kun puolisoni isä kuoli, kirkossa sai olla 10 ihmistä pappi ja kanttori mukaan luettuna. Se tarkoitti, että kun meitä lähiomaisiakin oli 8 (apen lapset ja lastenlapset ja miniät), ei voitu edes apen veljiä pyytää siunaustilaisuuteen....Laitoin sitten videota menemään. Me ei pidetty siunauksen jälkeen mitään tilaisuutta. Sitten kun uurna tuli ja tautitilanne helpotti, niin pidettiin kesällä uurnanlasku ja pieni kahvitilaisuus kotona, eli tehtiin suolaista ja makeaa, ja keitettiin kahvit, oli limsaa lapsille ja suklaakakkua. Hyvin sinne 15 ihmistä mahtui ja tunnelmakin oli mukavampi ja epämuodollisempi kuin jossain hallissa tai seurakuntatalolla. Lämmin ruoka olisi ollut hankala järjestää, mutta suolaiset piirakat kyllä kelpasi kaikille.
Anteeksi, mutta ihmettelet sitä, että eikö vainajan veljet ole lähiomaisempia kuin vainajan miniät ja lastenlapset.
Itse miniänä olisin ensimmäisenä jäänyt pois ja jättänyt tilaa lähisukulaisille.
Huom. korona. Ehkä teillä mutta tämä on tilannekohtaista. Kyseiset kolme herraa 75-82 vuotiaita ja sitten olisi pitänyt jättää osa teineistä ulos oman ukin hautajaisista. Reilua? Apen lapset miettivät että sedät (apen veljet) pääsee mukaan kesän uurnanlaskuun sitten. Ja appi oli mulle kuin oma faija. Uurnanlasku kun oli ulkona ja kesällä voi kahvitella terassilla.
Asiasta puhut puolisosi kanssa. Sinä et mitään sukua anopillesi .Oliko kerrankin rakas anoppi ja haluat järjestä muistotilaisuuden? Entä Puolison siskot ,veljet? Kuka sukuun kuuluu?Niin vuokra kuin osaketaloissa asukaat saa kaiken maailman omat tilaisuudet varata ilmaisiksi kerhotilat. Kuin serakunnassa on tiloja saman aiheet.Kaikkihan riippu teidän varoista järjestä tilaisuus? Onko se ruokatilaisuus , pulla kahveineen,vai kahvitilaisuus? Jossa vainajaa muistetaan eikä kokoonnuta juorumaan sukujen saloja.
Vierailija kirjoitti:
Asiasta puhut puolisosi kanssa. Sinä et mitään sukua anopillesi .Oliko kerrankin rakas anoppi ja haluat järjestä muistotilaisuuden? Entä Puolison siskot ,veljet? Kuka sukuun kuuluu?Niin vuokra kuin osaketaloissa asukaat saa kaiken maailman omat tilaisuudet varata ilmaisiksi kerhotilat. Kuin serakunnassa on tiloja saman aiheet.Kaikkihan riippu teidän varoista järjestä tilaisuus? Onko se ruokatilaisuus , pulla kahveineen,vai kahvitilaisuus? Jossa vainajaa muistetaan eikä kokoonnuta juorumaan sukujen saloja.
Kuinka tyhmä sä olet? Kommentoit omia kusipäisiä juttujasi kun et ole edes vaivautunut ketjua lukemaan.
Jos ap kysyy neuvoa hautajaisten järjestelyyn hänen ei tosiaan tarvi vastata sun kysymyksiin mitkä ei alotukseen liity.
Ja hautajaiset ei riipu ap:n varoista vaan ensisijaisesti rahat menee kuolinpesästä.
Arrgggg mistä näistä idi ootteja aina sikiää puhumaan asian vierestä.
Vierailija kirjoitti:
Kuolinilmoitus vasta hautauksen jälkeen (tai siunauksen tms.), ja siihen sitten että tilaisuus jo pidetty...koska jos ei haluta puolituttuja vaan ne, jotka oikeasti vainajaa ovat käyeet katsomassa/olleet yhteyksissä.
Soitot niille, joita hautajaisiin halutaan, meillä pidettiin seurakunnan tiloissa (=vuokra) ja sinne tilattiin pitopalvelu hautausurakoitsijan kautta (meni samaan laskuun arkun, kukkien jne kulujen kanssa - ei jaksanut säätää tämän asian kanssa). Tarjolla oli hyvä keittolounas ja sitten kahvit.
Kuolinilmoituksia ei kyllä harrasteta enää, lehdessä siis. On vähän ns. pröystäilyä.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vinkeistä.
Vieraita on tulossa alle 10
Mies on ainoa lapsi ja anoppi kuoli äkillisesti niin kaikista asioista ei ehditty keskustella niin tarkkaan. Anoppi välillä puoli huumorilla heitti että tätä leivot sitten mun hautajaisiin kun yhdessä kahviteltiin.
Myös mies on toivonut että auttaisin järjestelyissä joten ei tarvitse urputtaa kuuluuko asia minulle vai voi suoraan painua helvekkoon ketjusta mikä ei itseä sen enempää kiinosta kuin päänaukominen
Ap
Älä välitä noista katkerista akoista, joiden mielestä puolison äiti on ja tässä tapauksessa oli, ihminen jota ei heille ikinä edes ollut olemassa. Anoppi viha näyttää jatkuvan haudan taaksekin.
Tottakai autat ja tuet miestäsi , tehän olette perhe.
Esim.isäni hoiti kaiken anoppinsa eli isoäitini kuolemaan liittyvän .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tunget nokkasi asioihin mikä ei sinulle kuulu?
Avulaisuushan on tässä maailmassa täysin kiellettyä.
Eihän se AP:lle kuulu, koska ei ole sukua, mutta auttaa saa halutessaan. Sekaantua ei.
Anoppi on sukulaisuustermi, joten kyllä anoppi on AP:lle sukua.
Meillä vain lähipiiri eli jälkikasvu vanhan isäni hautajaisissa, ei muuta sukua lainkaan koska aika vanhoja kaikki ja rasitus matkustaa hautajaisiin. Ja kun muu porukka ei juuri isää käynyt vuosiin katsomassa niin päätettiin näin. Oli kaunis pienimuotoinen tilaisuus ja papin ihana puhe oli hyvin lämminhenkinen ja koskettava. Sen jälkeen juotiin kakkukahvit minun eli tyttären kotona.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vinkeistä.
Vieraita on tulossa alle 10
Mies on ainoa lapsi ja anoppi kuoli äkillisesti niin kaikista asioista ei ehditty keskustella niin tarkkaan. Anoppi välillä puoli huumorilla heitti että tätä leivot sitten mun hautajaisiin kun yhdessä kahviteltiin.
Myös mies on toivonut että auttaisin järjestelyissä joten ei tarvitse urputtaa kuuluuko asia minulle vai voi suoraan painua helvekkoon ketjusta mikä ei itseä sen enempää kiinosta kuin päänaukominen
Ap
No kyllähän sun sitten pitää leipoa kun anopille lupasit 😊
Melkein uskoisin että teidän tilanteessa, mies ainut lapsi, menettänyt äitinsä äkillisesti ja sinullakin ilmeisesti hyvät välit anoppiin, niin hautajaiset ja suru voivat viedä voimia. Olisi paras hoitaa muistotilaisuus varaamalla tila ja tilaamalla kahvit sun muut. Eli mennä helpoimman kautta.
Jos kirkon lähellä on pieni kahvila, niin voisitte kysyä voidaanko pitää yksityistilaisuus ellei sitten jossain ravintolassa jossa olisi oma kabinetti. Silloin saatte yksityisemmän rauhallisen tilan muistella anoppia ja voitte viedä tilaan omat kukat, kynttilät ja anopin kuvan. Ja järjestää jotain muuta pienimuotoista ohjelmaa, onko teillä lapsia jotka voisivat mummolle laulaa tai soittaa? Sellainen tenavan epävireinen nokkahuiluesitys piristää aina hautajaisten synkkää tunnelmaa.
Muistakaa pyytää joku kuvaajaksi, joka ottaa hyvät kuvat hautajaisista ja myös muistotilaisuudesta. Niitä kuvia voitte sitten jakaa myös niille sukulaisille tai anopin tuttaville, jotka eivät päässeet hautajaisiin. Kuvista voi myös tehdä kiitoskortit hautajaisiin osallistuneille muistoksi. Kuvat voivat olla myös miehellesi tärkeitä, koska kovassa surussa ei huomaa eikä muista kaikkea. Teidän lapset (tulevat tai olevat) voivat myös katsella kuvia, jolloin voitte muistella mummoa ja keskustella kuolemasta.
Muitakaa ottaa mukaan myös suruvalittelut, etenkin addressit. Joskus ne luetaan arkun ääressä kirkossa, mutta ne voi myös lukea siellä muistotilaisuudessa. Valitkaa joku tehtävään (ei anopille läheinen). Kuva, kynttilät ja addressit asetellaan erilliselle muistopöydälle juhlatilaan ja kukkia maljakkoon myös. Pöydälle tarvitaan valkea pöytäliina (voitte tuoda mukana, anopilta voi löytyä joku vanha ja arvokas liina). Pöydästä kannattaa sopia etukäteen kahvilan/ravintolan kanssa kuten muustakin.
Miehesi ainoana lapsena voisi puhua lyhyesti (jos pystyy) ja juhlistaa äitinsä elämää jollain tavalla. Jotain alkoholijuomaa (ja korvaava holiton juoma autoilijoille) olisi hyvä varata tilaisuuten, jotta voitte nostaa maljan anopin muistolle puheen jälkeen. Jos anoppi ei virsistä perustanut, voitte soittaa musiikkina myös jonkun hänen suosikkikappaleensa (kovaääninen mukaan muistotilaisuuteen). Joku yhteislaulutyyppinen, jos porukka on laulavaista.
Muistopöydälle voi myös tuoda jotain anopista kertovia esineitä, hauskoja matkakuvia tai jotain muuta persoonallista.
Lähisukulainen ei kuulunut kirkkoon. Kappelissa oli "sinunaustilaisuus". Lainausmerkeissä siksi, että pappia ei ollut paikalla. Oli tuttava joka piti hyvän puheen ja toimi seremoniamestari ja papin paikalla. Vainajan poika puhui myös. Kaunista musiikkia ja suku jätti jäähyväiset kukin vuorollaan ruusun kera.
Muistotilaisuudessa soitettiin vainajan lempimusiikkia, heijastettiin valokuvia valkokankaalle ja oli kahvitukset kera salaatin, täyte- ja voileipäkakkujen ja kahvipullien. Hyvin viihtyi väki ja oli haikeat mutta rennot hautajaiset.
Miehen mummun hautajaisissa oli vain lähimmät seitsemän henkilöä. Kävimme syömässä ja kahvilla idyllisessä pienessä kahvilaravintolassa, josta oli pöytä ja tarjoilut varattu etukäteen. Simppeliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiasta puhut puolisosi kanssa. Sinä et mitään sukua anopillesi .Oliko kerrankin rakas anoppi ja haluat järjestä muistotilaisuuden? Entä Puolison siskot ,veljet? Kuka sukuun kuuluu?Niin vuokra kuin osaketaloissa asukaat saa kaiken maailman omat tilaisuudet varata ilmaisiksi kerhotilat. Kuin serakunnassa on tiloja saman aiheet.Kaikkihan riippu teidän varoista järjestä tilaisuus? Onko se ruokatilaisuus , pulla kahveineen,vai kahvitilaisuus? Jossa vainajaa muistetaan eikä kokoonnuta juorumaan sukujen saloja.
Kuinka tyhmä sä olet? Kommentoit omia kusipäisiä juttujasi kun et ole edes vaivautunut ketjua lukemaan.
Jos ap kysyy neuvoa hautajaisten järjestelyyn hänen ei tosiaan tarvi vastata sun kysymyksiin mitkä ei alotukseen liity.
Ja hautajaiset ei riipu ap:n varoista vaan ensisijaisesti rahat menee kuolinpesästä.
Arrgggg mistä näistä idi ootteja aina sikiää puhumaan asian vierestä.
Arrggghh ja se anoppi ON sukulainen. Siksi sitä kutsutaan erityisellä nimellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolinilmoitus vasta hautauksen jälkeen (tai siunauksen tms.), ja siihen sitten että tilaisuus jo pidetty...koska jos ei haluta puolituttuja vaan ne, jotka oikeasti vainajaa ovat käyeet katsomassa/olleet yhteyksissä.
Soitot niille, joita hautajaisiin halutaan, meillä pidettiin seurakunnan tiloissa (=vuokra) ja sinne tilattiin pitopalvelu hautausurakoitsijan kautta (meni samaan laskuun arkun, kukkien jne kulujen kanssa - ei jaksanut säätää tämän asian kanssa). Tarjolla oli hyvä keittolounas ja sitten kahvit.
Kuolinilmoituksia ei kyllä harrasteta enää, lehdessä siis. On vähän ns. pröystäilyä.
Riippuu varmaan paikkakunnasta ja millaiseen lehteen. Kyllä esim. pikkupaikkakuntien omissa lehdissä niitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolinilmoitus vasta hautauksen jälkeen (tai siunauksen tms.), ja siihen sitten että tilaisuus jo pidetty...koska jos ei haluta puolituttuja vaan ne, jotka oikeasti vainajaa ovat käyeet katsomassa/olleet yhteyksissä.
Soitot niille, joita hautajaisiin halutaan, meillä pidettiin seurakunnan tiloissa (=vuokra) ja sinne tilattiin pitopalvelu hautausurakoitsijan kautta (meni samaan laskuun arkun, kukkien jne kulujen kanssa - ei jaksanut säätää tämän asian kanssa). Tarjolla oli hyvä keittolounas ja sitten kahvit.
Kuolinilmoituksia ei kyllä harrasteta enää, lehdessä siis. On vähän ns. pröystäilyä.
Niin, se maksaa jonkin verran. Hesarissa viikonloppuilmo maksaa n. 700 e.
Eikä se mitään "pröystäilyä" ole, vaan ihan normaali globaali tapa ilmoittaa jonkun kuolemasta.
Suvussa ollut tapana pitää pienimuotoiset hautajaiset, oli sitten arkku- tai uurnahautaus kyseessä. Siunaustilaisuus kappelissa ja ruokatarjoilu pitopalvelun kautta, joko ko. seurakunnan tiloissa tai muualla. Kotitilaisuuksia ei olla järjestetty. Pitopalvelu on siitä hyvä, että ehdottavat valmiita vaihto-ehtoja tarjoiluihin ja myös tekevät toivottuja ruokia, jos vainajalla/perheellä ollut omia toiveita esim. eno, joka menehtyi syöpään toivoi perinteisiä itä-suomalaisia ruokia omiin hautajaisiin mm. karjalanpaistia. Toinen traditio on ollut, että muistotilaisuudessa hautajaisten jälkeen ei surtaisi, vaan muistettaisiin niitä elämässä tapahtuneita kivoja asioita edesmenneen elämässä. Tämä toteutunut pää-osin sukulaisteni kohdalla. Toki sitten ollut niitä ankeampiakin hautajaisia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tunget nokkasi asioihin mikä ei sinulle kuulu?
Vaikka tukeakseen puolisoaan, jolta on juuri kuollut äiti.
Lämmin ruoka vai kahvitus riippuu minusta siitä, kuinka kaukaa vieraat tulevat. Pitkänmatkalaiset ovat nälkäisiä, niin ruoka tarvitaan.
"Saa jopa ylijääneet kotiin viemisiksi." Öö...tottakai saa, koska ne ovat maksajan eli tilaajan ruokia. Meilläkin oli ukin hautajaiset viime talvena ja tietysti saimme kaiken ylijääneen itsellemme.