Kuinka pitkälle häämatkalle lähtisit miehesi kanssa ilman 2- ja 5-vuotiaita lapsia?
Menimme kesällä naimisiin ja olemme varaamassa häämatkaa. Matkan aikaan lapsemme ovat lähes 3- ja 5-vuotiaat. Lapset eivät lähde matkalle mukaan, vaan heitä hoitaa isovanhemmat.
Meillä on miehen kanssa erilainen käsitys siitä, kuinka kauan voimme olla poissa lasten luota.
Kuinka kauan sinä voisit olla?
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset ovat ennenkin olleet hoidossa isovanhemmilla niin ihan hyvin voisin viikon reissun ajaksi jättää, jos tämä siis olisi ok myös isovanhemmille.
Omat lapset on suunnilleen tuon ikäisinä olleet viikon ja joskus parikin isovanhemmilla, tosin töiden takia, mutta mielestäni sillä syyllä ei ole tässä mitään merkitystä. Miksi nykypäivänä tämä tuntuu olevan joillekin niin iso ongelma? ennen lapset saatettiin laittaa koko kesäksi hoitoon isovanhemmille ja tuskin siitä traumoja tuli, enemmänkin hyviä muistoja ja vahvat siteet isovanhempiin.
Minusta tuntui, että minusta haluttiin päästä eroon, kun tuupattiin kesäksi suhteellisen vieraiden serkkujen maatilalle. Ei lapsetkaan kaikkea siedä ja mukaudu. Eikä isovanhempien tarvitse olla mitään viikkokausia käytettäviä lastenvahteja. Varsinkaan, kun nykyiset isovanhemmat ovat huomattavasti iäkkäämpiä kuin "silloin ennen"
t. 70-luvun lapsi
Miksi nykylapsi menee rikki viikosta? Minäkin oli monta kuukautta kesäisin mummolla 90-luvulla. Ihanat muistot, ei yhtään traumaa. Kesät meni hujauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin iäkkäät isovanhemmat, että ihan maksimissaan yksi yö lastenhoitoa olisi mahdollista. Mieluusti ei sitäkään.
Surullista, kun tehdään niin vanhana lapsia, ettei isovanhempiinkaan ehdi kunnolla tutustua.
Surullista, ettet hahmota, ettei lapsia tuosta vaan tehdä. Kaikilla ei ole niin hyvä tilanne, että hedelmöittyy 20-25-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin iäkkäät isovanhemmat, että ihan maksimissaan yksi yö lastenhoitoa olisi mahdollista. Mieluusti ei sitäkään.
Surullista, kun tehdään niin vanhana lapsia, ettei isovanhempiinkaan ehdi kunnolla tutustua.
No minkä minä sille voin, että äitini oli 48, kun minut sai. Itse tein lapseni 26-32 iässä. Ihan tyttösenä siis äitiini verrattuna.
t. sama
2-3 yötä voisin olla poissa jos lapsi on melkein 3v. Ja jos on läheiset tutut hoitajat. Meillä ei sellaisia ole, niin jompikumpi on aina lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykylapsi menee rikki viikosta? Minäkin oli monta kuukautta kesäisin mummolla 90-luvulla. Ihanat muistot, ei yhtään traumaa. Kesät meni hujauksessa.
Miksi sinun on mahdotonta ajatella, että kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä? Edes silloin 90-luvulla kaikki lapset eivät nauttineet, jos joutuivat olemaan pitkään erossa vanhemmistaan. Minusta kuulostaa aina epävakaalta, jos vanhempien pitää lähettää lapset MONEKSI kuukaudeksi pois luotaan. Herää kysymys, miksi on edes tehty lapsia, jos niiden kanssa ei kestä olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin iäkkäät isovanhemmat, että ihan maksimissaan yksi yö lastenhoitoa olisi mahdollista. Mieluusti ei sitäkään.
Surullista, kun tehdään niin vanhana lapsia, ettei isovanhempiinkaan ehdi kunnolla tutustua.
Surullista, ettet hahmota, ettei lapsia tuosta vaan tehdä. Kaikilla ei ole niin hyvä tilanne, että hedelmöittyy 20-25-vuotiaana.
Yleensä syy, että aloitetaan liian myöhään. Jos 25 menee hoitoihin, niin kolmekymppisenä viimeistään tärppää tai ei koskaan. 30+30 on 60. Ja 63sena jaksaa vielä hyvin lapsenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykylapsi menee rikki viikosta? Minäkin oli monta kuukautta kesäisin mummolla 90-luvulla. Ihanat muistot, ei yhtään traumaa. Kesät meni hujauksessa.
Ei ne rikki mene, mutta ei se hyvääkään tee. Tieto lisääntyy ja ihmiset tajuavat, että se, mikä 30 vuotta sitten oli normaalia, ei välttämättä olekaan niin fiksu tapa. Meilläkin poltettiin sisällä tupakkaa lasten leikkiessä lattialla. Nykyisin ei tulisi mieleenkään tehdä sellaista, koska passiivisen tupakoinnin haitat ovat varsin hyvin tiedossa. Sama näissä erossaoloasioissa. Nykyisin tiedetään ennen normaalien asioiden olevan haitallisia mm. kiintymyssuhteen kannalta. Sinulla on aika kullannut muistot, jos et yhtään muista eroahdistusta ja ikävää.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykylapsi menee rikki viikosta? Minäkin oli monta kuukautta kesäisin mummolla 90-luvulla. Ihanat muistot, ei yhtään traumaa. Kesät meni hujauksessa.
Nykyään osataan vähän paremmin. Suurin osa suomalaisista on oppinut välttelevän kiintymyssuhdemallin ja sinustakin kasvoi ilkeä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykylapsi menee rikki viikosta? Minäkin oli monta kuukautta kesäisin mummolla 90-luvulla. Ihanat muistot, ei yhtään traumaa. Kesät meni hujauksessa.
Miksi sinun on mahdotonta ajatella, että kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä? Edes silloin 90-luvulla kaikki lapset eivät nauttineet, jos joutuivat olemaan pitkään erossa vanhemmistaan. Minusta kuulostaa aina epävakaalta, jos vanhempien pitää lähettää lapset MONEKSI kuukaudeksi pois luotaan. Herää kysymys, miksi on edes tehty lapsia, jos niiden kanssa ei kestä olla.
Huoh. Ihmisten pitää tehdä töitä. Ei ole lomaa. Tai sitten ottaa juurikin viikon omaa lomaa, että jaksaa taas. Ihmekään, että ihmiset on burnoutin partaalla, kun ei voi edes viikkoa ottaa rennosti puolison kanssa. Ennen oli tuo asia paremmin, ymmärrettiin että ei tarvitse olla täydellinen ja elää vain perheelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin iäkkäät isovanhemmat, että ihan maksimissaan yksi yö lastenhoitoa olisi mahdollista. Mieluusti ei sitäkään.
Surullista, kun tehdään niin vanhana lapsia, ettei isovanhempiinkaan ehdi kunnolla tutustua.
Surullista, ettet hahmota, ettei lapsia tuosta vaan tehdä. Kaikilla ei ole niin hyvä tilanne, että hedelmöittyy 20-25-vuotiaana.
Yleensä syy, että aloitetaan liian myöhään. Jos 25 menee hoitoihin, niin kolmekymppisenä viimeistään tärppää tai ei koskaan. 30+30 on 60. Ja 63sena jaksaa vielä hyvin lapsenlapsia.
25-vuotiaana ei juurikaan hoitoihin mennä. Eihän nykyisin siinä iässä edes harkita perheenperustamista. Monilla ei ole edes vakituista kumppania vielä niin nuorena. Ensisynnyttäjien keski-ikä on yli 30v. Se kertoo jo jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin iäkkäät isovanhemmat, että ihan maksimissaan yksi yö lastenhoitoa olisi mahdollista. Mieluusti ei sitäkään.
Surullista, kun tehdään niin vanhana lapsia, ettei isovanhempiinkaan ehdi kunnolla tutustua.
Surullista, ettet hahmota, ettei lapsia tuosta vaan tehdä. Kaikilla ei ole niin hyvä tilanne, että hedelmöittyy 20-25-vuotiaana.
Yleensä syy, että aloitetaan liian myöhään. Jos 25 menee hoitoihin, niin kolmekymppisenä viimeistään tärppää tai ei koskaan. 30+30 on 60. Ja 63sena jaksaa vielä hyvin lapsenlapsia.
On ne idovanhemmat voineet aloittaa aikaisin mutta vika lapsi on saatu sitten myöhemmällä iällä. Kun minä synnyin, äiti oli 26. Kun pikkuveli syntyi, oli 40.
Jos nuorin on vasta alle kolmevuotias, niin max kaksi yötä poissa. Mun nuorin on 4 ja olisin silti max 2 yötä pois.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kommenteista ja ihanaa, että olette kanssani paljolti samaa mieltä.
Olen aivan tyrmistynyt miehelleni, jonka mielestä voisimme lähteä matkalle kahdeksi viikoksi! Itse ehdotin maksimissaan kolmea yötä. Ehkä keskellä viikkoa, jolloin päiväkotipäivät rytmittäisivät ajan.
Ap
Törkeää lähteä lomalle, jos lapset roudataan päiväkotiin.
Subjektiivinen hoito-oikeus ei tarkoita sitä, että molemmat vanhemmat on silloin lomalla kahdestaan!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Lastensuojeluilmoituksen paikka, jos niin teette.
Pari yötä oltiin enintään pois, kun lapset oli tuon ikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nykylapsi menee rikki viikosta? Minäkin oli monta kuukautta kesäisin mummolla 90-luvulla. Ihanat muistot, ei yhtään traumaa. Kesät meni hujauksessa.
Miksi sinun on mahdotonta ajatella, että kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä? Edes silloin 90-luvulla kaikki lapset eivät nauttineet, jos joutuivat olemaan pitkään erossa vanhemmistaan. Minusta kuulostaa aina epävakaalta, jos vanhempien pitää lähettää lapset MONEKSI kuukaudeksi pois luotaan. Herää kysymys, miksi on edes tehty lapsia, jos niiden kanssa ei kestä olla.
Huoh. Ihmisten pitää tehdä töitä. Ei ole lomaa. Tai sitten ottaa juurikin viikon omaa lomaa, että jaksaa taas. Ihmekään, että ihmiset on burnoutin partaalla, kun ei voi edes viikkoa ottaa rennosti puolison kanssa. Ennen oli tuo asia paremmin, ymmärrettiin että ei tarvitse olla täydellinen ja elää vain perheelle.
Aika heikko työsopimus, jos vielä 90-luvullakaan ei saanut lomaa enempää kuin viikon kesällä. Vuosilomalaki oli kuitenkin silloin jo voimassa. Ja normaali ihminen ei kyllä tarvitse rentoutumiseen kuukausien eroa lapsistaan. Terveelle äidille ja isälle niin pitkä ero on enemmän stressaavaa kuin vapauttavaa. Viikkokin on jo aika pitkä aika ilman ihan pieniä lapsia. Ei pidä tehdä lapsia, jos niistä tarvisee viikkokausia lomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin iäkkäät isovanhemmat, että ihan maksimissaan yksi yö lastenhoitoa olisi mahdollista. Mieluusti ei sitäkään.
Surullista, kun tehdään niin vanhana lapsia, ettei isovanhempiinkaan ehdi kunnolla tutustua.
Surullista, ettet hahmota, ettei lapsia tuosta vaan tehdä. Kaikilla ei ole niin hyvä tilanne, että hedelmöittyy 20-25-vuotiaana.
Yleensä syy, että aloitetaan liian myöhään. Jos 25 menee hoitoihin, niin kolmekymppisenä viimeistään tärppää tai ei koskaan. 30+30 on 60. Ja 63sena jaksaa vielä hyvin lapsenlapsia.
25-vuotiaana ei juurikaan hoitoihin mennä. Eihän nykyisin siinä iässä edes harkita perheenperustamista. Monilla ei ole edes vakituista kumppania vielä niin nuorena. Ensisynnyttäjien keski-ikä on yli 30v. Se kertoo jo jotain.
Sehän se ongelma onkin.
Olimme pitkän viikonlopun ihan Suomessa matkalla, muun muassa kylpylässä. Se oli romanttista ja kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin iäkkäät isovanhemmat, että ihan maksimissaan yksi yö lastenhoitoa olisi mahdollista. Mieluusti ei sitäkään.
Surullista, kun tehdään niin vanhana lapsia, ettei isovanhempiinkaan ehdi kunnolla tutustua.
Surullista, ettet hahmota, ettei lapsia tuosta vaan tehdä. Kaikilla ei ole niin hyvä tilanne, että hedelmöittyy 20-25-vuotiaana.
Yleensä syy, että aloitetaan liian myöhään. Jos 25 menee hoitoihin, niin kolmekymppisenä viimeistään tärppää tai ei koskaan. 30+30 on 60. Ja 63sena jaksaa vielä hyvin lapsenlapsia.
Olen 63v , käy töissä eikä mielessä todellakaan ole kiehtovaa ajatusta käyttää kaikkia viikonloppuja lastenhoitoon. Tuo ap;n 2 vko loma ja lapset mummolaan olisi kauhistus, kuka kumma ne lapset hakisi klo 16:30, kun minä olen vielä töissä?
Kommentissasi nuo lauseet ovat nyt vähän ristiriidassa.