Onko teidän lapsilla onnistunut kieltenopetuksen eriyttäminen ylöspäin?

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä pääsisi kotikielen opetukseen.

Sen lisäksi on oikeus siihen eriyttämiseen. Kannattaa myös valita enkunkieliset harrastusryhmät.

Osa vanhemmista on tullu vaatimaan enkun korotusta koska lapsi puhuu sujuvasti englantia.

Jokainen lapsi on tällä hetkellä epäonnistunut kielioppi- ja kirjoitustestissä.

Vaikka lapsi osaa puhua niin kielioppi ja kirjoittaminen ei onnistu.

Melkein kaikki ovat epäonnistuneet youre vs your sanoissa.

Miksi noin taitava lapsi ylipäätään on ottanut englannin vieraaksi kieleksi? Vai onko kyse nyt vain mamman ylisuurista luuloista lapsen taitojen suhteen ja esim. kielioppi ei olekaan niin hyvin hallussa kuin superlapsen mami luulee. Kuulostaa nimittäin kovin epäuskottavalta, että 11-12-vuotias osaisi VALOVUOSIA paremmin englantia kuin sitä 20v työkielenään käyttänyt. 

Vierailija kirjoitti:

Osa vanhemmista on tullu vaatimaan enkun korotusta koska lapsi puhuu sujuvasti englantia.

Jokainen lapsi on tällä hetkellä epäonnistunut kielioppi- ja kirjoitustestissä.

Vaikka lapsi osaa puhua niin kielioppi ja kirjoittaminen ei onnistu.

Melkein kaikki ovat epäonnistuneet youre vs your sanoissa.

Tämä. Vanhemmilla on monesti liian suuret luulot lapsensa taitotasosta. Se, että osaa pelata tietokonepelejä englanniksi ei vielä tarkoita, että lapsi on natiivitasoinen englannissa. Näin minulle siis väitti yksi äiti, jonka lapsi ei kuitenkaan osannut erottaa muutamia yksinkertaisiakaan pelimaailman ulkopuolisia sanoja. 

Medioita kuluttamalla ei opi kieltä kovin monipuolisesti ja esimerkiksi kielioppi jää isolta osin kokonaan oppimatta. Ja esim. ylioppilaskirjoituksissa kieliopilla on edelleen aika suuri rooli. Mutta eikös sitä ole olemassa kielikokeita, joilla voi testata, onko oikeasti ikätasoaan edellä? Sellaisellahan selviää, mikä on todellinen taso. Kielitaito on kokonaisvaltainen taito, pelkkä puhetaito ja kuulunymmärtäminen ei riitä. 

Erikoinen työpaikka, jos lastenohjelmia katsomalla saavuttaa valovuosia paremman kielitaidon kuin 20 vuotta työkielenä käytetyllä englannilla :D

Kyllä se vaan oli ruotsi aloitettava koulussa alkeista, vaikka kotikieleni on ollut suomen lisäksi ruotsi. Tietyissä kielioppikiemuroissa sitten huomasin, että eipä se kielitaitoni niin täydellinen ollutkaan kuin luulin :D Sanastot toki helppoja. 

Meinaatko, että koulussa on nykyään opettajalla aikaa oppilaalle, joka ei apuantarvi samaan aikaan, kun luokassa on apukoulutasoisista ylös päin?

En huolehtisi, koska opetus etenee nopeasti. Siinä taso on nykyään muutenkin korkealla. Kaikkihan ne pelaa ja tekee videoita. Monet käyttävät englantia ihan puhekielenä yläkoulussa, kun on erikielistä porukkaa ja osalla heikko suomen taito. Kannattaa tosiaan satsata kielioppiin ja kirjoittamiseen. Varmaan saisi myös luvan lukea englanninkielisiä kirjoja tunnilla, kunhan hommat hoituu.

Yleensähän näissä ratkaisuna on se, että annetaan jokin kirja luettavaksi, jos ehtii tehdä kaikki koulutehtävät nopeammin kuin muut. Samoin niissä kielten kirjoissakin on paljon kaikenlaista, mitä ei koulutunneilla käsitellä, mutta taitavat saavat tehdä niitä itsekseen.

Kakkonen luki äidinkielentunneilla kaikenlaista ylimääräistä ja teki monisteita, kun ensimmäisten vuosien aikana ainoa asia, mitä hänen tarvitsi opetella oli tavuttaminen. Sitä itse lukemaan oppinut ei hallinnut koulun aloittaessaan.

Kolmonen teki taas kaverinsa kanssa matematiikasta kaikki ylimääräiset tehtävät koulutunneilla, he olivat ainoita, joilla koko kirja oli tehty.

Miksi lapsi pitäisi eriyttää kavereistaan, jos kerran itse ei koe tunteja ongelmaksi? Hyvähän se vaan on, että jossain aineessa pääsee helpolla. Kyllä niitä vaikeampia asioita ehtii opetella myöhemminkin tai vaikka vapaa-ajalla, jos ei kouluopetus riitä. Hän on kuitenkin vasta LAPSI. Suorituspaineita on turha kerryttää vielä tuossa vaiheessa. Niitä tulee väkisinkin myöhemmin. 

Epäsäännöllisissä kielissä on se ongelma, että kun niitä oppii äidinkielenä, niin ensin oppii äänteet ja sanat ilman kirjainvastaavuutta, joka on ihan erilainen kuin mitä sen ajattelisi olevan. Säännönmukaisissa kielissä, niin kuin suomi, ei ole tätä ongelmaa. Siksi englanninkielisten lasten oikeinkirjoitus on monta vuotta todella surkeaa kun taas suomenkieliset lapset oppivat oikeinkirjoituksen suhteellisen nopeasti. Lapsella voi olla englannin kielessä todella hyvä sanavarasto, mutta oikeinkirjoitus ja rakenteiden ymmärtäminen voi olla huonoa, vaikka PUHUISI kieltä lähes natiivitasoisesti. Suomessa vieraiden kielten opetuksessa oikeinkirjoitus ja rakenteet opitaan samalla kun opetellaan äänteet eli oikeinkirjoitus ja puhuminen kulkevat koko aika käsi kädessä eikä yleensä opita kovin suuria virheitä oikeinkirjoituksessa. En tiedä mikä ap:n lapsen tilanne on, mutta usein pienenä lapsena englantia oppineet eivät välttämättä pärjää kieliopissa hyvin.

Lapselle joku englanninkielinen järkälekirja reppuun. Lukee sitä, jos on niin etevä.

Oma lapseni puhua pulputtaa englantia kaiket päivät ja kaverit puhuu myös. Ovat todella taitavia 10-vuotiaiksi. Ei mitään takeltelua tai sanojen hakemista. Kompastus tulee vasta kun kielioppia pitää tankata. Kirjoittaminen ja kaikki heittomerkkien käytöt vaatii miettimistä.

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä pääsisi kotikielen opetukseen.

Kotikielenä enkkua opiskellaan vain yhdessä koulussa, joka on Lauttassari. Muualta Helsingistä pitäisi ekaluokkalaisenkin kulkea kotikielen tunneille itsekseen. Eli ei tapahdu. Oma lapsi on englanninkielinen, koska isänsä on englanninkielinen. On eriytetty hyvin ihan tavallisessa peruskoulussa siten, että oppii jotain myös hänkin, vaikka muut tankkaavatkin vasta ihan alkeita.

Vierailija kirjoitti:

Miksi noin taitava lapsi ylipäätään on ottanut englannin vieraaksi kieleksi? Vai onko kyse nyt vain mamman ylisuurista luuloista lapsen taitojen suhteen ja esim. kielioppi ei olekaan niin hyvin hallussa kuin superlapsen mami luulee. Kuulostaa nimittäin kovin epäuskottavalta, että 11-12-vuotias osaisi VALOVUOSIA paremmin englantia kuin sitä 20v työkielenään käyttänyt. 

Ei ole muuta tarjolla kuin ruotsi ja englanti, ruotsi oli eka kieli.

Valovuosilla tarkoitan erityisesti ääntämystä. En tule ikinä pääsemään samaan. Lapsi puhuu sujuvasti, hakematta sanoja ja käyttää paljon monipuolisempia lauserakenteita ja sanoja, mihin itse kykenen, ainakaan tuosta noin vain miettimättä. Hän hahmottaa myös selvästi samaa tarkoittavien sanojen sävyerot ja valitsee sanat sen mukaan. Lisäksi kieliopissa lapsi on taitavampi, tai ei hän tietenkään tiedä mitään sääntöjä, mutta jotenkin itsestään on oppinut prepositiot ja aikamuodot ja sanajärjestykset. Minä kysyn häneltä jos en ole varma, ja hän kuulostelee lausettä hetken päässään ja sanoo sitten miten se hänen mielestään menee, ja aina on ollut oikein kun olen tarkastanut. Lapsi lukee ihan yhtä sujuvasti suomeksi ja englanniksi, ja esimerkiksi ohjelmatekstityksiä ei ole halunnut käyttää ikinä, koska ne häiritsevät häntä.

Eikä hän tietenkään osaa täydellisesti, mutta paremmin kuin minä ikinä, ja aikanaan kuitenkin kirjoitin enkusta E:n.

Joku kysyi miten voi työskennellä 20 v. englanniksi jos ei osaa sitä täydellisesti, niin tervetuloa insinöörimaailmaan. Ei kukaan muukaan osaa ja hommat sujuvat silti.

Mutta ehkä kysyn opelta, jos saisi vaikka järjestettyä lapselle vaikka edes joskus jotain vaikeampia monisteita. Ei se niin paljon vaatisi, ja oppisi ehkä edes jotain.

Kiitos kaikille vastauksista! Olen kyllä vähän yllättynyt osasta vastauksia, koska ajattelin, että olisi nykyään ihan arkipäivää, että osa lapsista käyttää englantia toisena kielenä ihan sujuvasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, meillä on ainakin lapset ottaneet enemmän kieliä. Kaikki on lukenut sen heille helpon A-englannin lisäksi myös A-ranskan esimerkiksi. Ja toki tulimvalituksia, että se a-englanti on tylsää, mutta niinhän ne kouluaineet aina välillä on.

Nyt nuorimmainen meni lukioon, niin se jutteli lukion espanjankielen opettajan kanssa ja aloitti lukion espanjankielen opiskelut ryhmässä, jossa muut oppilaat oli lukeneet yläasteen jo espanjaa. Opettaja oli sitä mieltä, että poika osaa espanjaa enemmän kuin yläasteen oppimäärä on, vaikka hän ei ollut yläasteella lukenut ollenkaan espanjaa. Kaiken espanjankielen hän oli ihan itse yksikseen opiskellut duolingosta yläasteikäisenä. Lukiossa olisi ollut tarjolla myös espanjankieli, joka lähtee nollasta liikenteeseen. Mutta tuolla väistettiin se, että ei ole homma tylsää.

Ainakin meidän kovan tason lukiossa yläasteen espanjaa vastaa kaksi kurssia.

On varmasti fiksua aloittaa suoraan kurssista 3, kun osaa ne kahden ekan kurssin asiat jo.

Juuri noin se oli pojankin lukiossa, kaksi kurssia skipattiin. Itseäni itseasiassa yllätti, että nykykoulu on noinkin joustava ja lyhyen keskustelun jälkeen opettaja suositteli aloittamaan korkeammalta tasolta vaikka yläasteella ei ollut koulussa koko kieltä lukenut.

Mutta mitä tulee aloittajan viestiin, niin onhan nämä asiat pk-seudulla paremmin. Kielivaihtoehtoja kouluissa kohtalaisen monipuolisesti ja jos jotain kieltä ei yhdestä koulusta löydy, niin sitten katsotaan, mistä koulusta se löytyisi ja yritetään päästä sinne. Meillä alakoulu valittiin jo sen ranskan A-kieli mahdollisuuden takia. Ei ollut siis koulu, johon nuo olisi automaattisesti menneet. Yläkoulu valittiin myös kielenopetuksen perusteella ja kielivalinnat vaikuttivat myös lukion valintaan. Helsingin kaupungin kouluja on ollut vain ja ainoastaan se alakoulu, missä nuo aloitti.

Vierailija kirjoitti:

Lapselle joku englanninkielinen järkälekirja reppuun. Lukee sitä, jos on niin etevä.

Oma lapseni puhua pulputtaa englantia kaiket päivät ja kaverit puhuu myös. Ovat todella taitavia 10-vuotiaiksi. Ei mitään takeltelua tai sanojen hakemista. Kompastus tulee vasta kun kielioppia pitää tankata. Kirjoittaminen ja kaikki heittomerkkien käytöt vaatii miettimistä.

Noin tekisin juurikin itse. Englanniksi voi opiskella mitä tahansa sinä aikana, kun muut tankkaavat perusenkkua. Lukeminen on suureksi hyödyksi ja jos lukee oikeaa asiaa, oppii koko ajan uutta.

Lisäksi lapsi voi kirjoittaa opettajalle viikoittain asiansa suoraan englanniksi, siinähän se opettaja näkee tasoa. Eli eihän tuo ole mikään ongelma.

Jos herjaksi heittäytyy ja opettaja kysyy tunnilla porkkanan kuvasta, että mikä tämä on, voi lapsi sujuvasti vastata enkuksi, että porkkanahan se ja kertoa kaiken lajikkeista kasvatusnikseihin. Eli myös itse voi laajentaa osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi noin taitava lapsi ylipäätään on ottanut englannin vieraaksi kieleksi? Vai onko kyse nyt vain mamman ylisuurista luuloista lapsen taitojen suhteen ja esim. kielioppi ei olekaan niin hyvin hallussa kuin superlapsen mami luulee. Kuulostaa nimittäin kovin epäuskottavalta, että 11-12-vuotias osaisi VALOVUOSIA paremmin englantia kuin sitä 20v työkielenään käyttänyt. 

Ei ole muuta tarjolla kuin ruotsi ja englanti, ruotsi oli eka kieli.

Valovuosilla tarkoitan erityisesti ääntämystä. En tule ikinä pääsemään samaan. Lapsi puhuu sujuvasti, hakematta sanoja ja käyttää paljon monipuolisempia lauserakenteita ja sanoja, mihin itse kykenen, ainakaan tuosta noin vain miettimättä. Hän hahmottaa myös selvästi samaa tarkoittavien sanojen sävyerot ja valitsee sanat sen mukaan. Lisäksi kieliopissa lapsi on taitavampi, tai ei hän tietenkään tiedä mitään sääntöjä, mutta jotenkin itsestään on oppinut prepositiot ja aikamuodot ja sanajärjestykset. Minä kysyn häneltä jos en ole varma, ja hän kuulostelee lausettä hetken päässään ja sanoo sitten miten se hänen mielestään menee, ja aina on ollut oikein kun olen tarkastanut. Lapsi lukee ihan yhtä sujuvasti suomeksi ja englanniksi, ja esimerkiksi ohjelmatekstityksiä ei ole halunnut käyttää ikinä, koska ne häiritsevät häntä.

Eikä hän tietenkään osaa täydellisesti, mutta paremmin kuin minä ikinä, ja aikanaan kuitenkin kirjoitin enkusta E:n.

Joku kysyi miten voi työskennellä 20 v. englanniksi jos ei osaa sitä täydellisesti, niin tervetuloa insinöörimaailmaan. Ei kukaan muukaan osaa ja hommat sujuvat silti.

Mutta ehkä kysyn opelta, jos saisi vaikka järjestettyä lapselle vaikka edes joskus jotain vaikeampia monisteita. Ei se niin paljon vaatisi, ja oppisi ehkä edes jotain.

Kiitos kaikille vastauksista! Olen kyllä vähän yllättynyt osasta vastauksia, koska ajattelin, että olisi nykyään ihan arkipäivää, että osa lapsista käyttää englantia toisena kielenä ihan sujuvasi.

Aika moni käyttääkin. Helsingissä voi saada myös perusopetuksen englanniksi. On ihan 100% - 20% välillä. Kielitaito toki tarkistetaan pääsykokeilla. Itse päädyttiin kuitenkin ihan suomenkieliseen kouluun, koska se on lähikoulu ja haluttiin antaa lapsen pitää entiset kaverit eskarista. Toki se tarkoittaa sitä, että enkun joutui ottamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi noin taitava lapsi ylipäätään on ottanut englannin vieraaksi kieleksi? Vai onko kyse nyt vain mamman ylisuurista luuloista lapsen taitojen suhteen ja esim. kielioppi ei olekaan niin hyvin hallussa kuin superlapsen mami luulee. Kuulostaa nimittäin kovin epäuskottavalta, että 11-12-vuotias osaisi VALOVUOSIA paremmin englantia kuin sitä 20v työkielenään käyttänyt. 

Ei ole muuta tarjolla kuin ruotsi ja englanti, ruotsi oli eka kieli.

Valovuosilla tarkoitan erityisesti ääntämystä. En tule ikinä pääsemään samaan. Lapsi puhuu sujuvasti, hakematta sanoja ja käyttää paljon monipuolisempia lauserakenteita ja sanoja, mihin itse kykenen, ainakaan tuosta noin vain miettimättä. Hän hahmottaa myös selvästi samaa tarkoittavien sanojen sävyerot ja valitsee sanat sen mukaan. Lisäksi kieliopissa lapsi on taitavampi, tai ei hän tietenkään tiedä mitään sääntöjä, mutta jotenkin itsestään on oppinut prepositiot ja aikamuodot ja sanajärjestykset. Minä kysyn häneltä jos en ole varma, ja hän kuulostelee lausettä hetken päässään ja sanoo sitten miten se hänen mielestään menee, ja aina on ollut oikein kun olen tarkastanut. Lapsi lukee ihan yhtä sujuvasti suomeksi ja englanniksi, ja esimerkiksi ohjelmatekstityksiä ei ole halunnut käyttää ikinä, koska ne häiritsevät häntä.

Eikä hän tietenkään osaa täydellisesti, mutta paremmin kuin minä ikinä, ja aikanaan kuitenkin kirjoitin enkusta E:n.

Joku kysyi miten voi työskennellä 20 v. englanniksi jos ei osaa sitä täydellisesti, niin tervetuloa insinöörimaailmaan. Ei kukaan muukaan osaa ja hommat sujuvat silti.

Mutta ehkä kysyn opelta, jos saisi vaikka järjestettyä lapselle vaikka edes joskus jotain vaikeampia monisteita. Ei se niin paljon vaatisi, ja oppisi ehkä edes jotain.

Kiitos kaikille vastauksista! Olen kyllä vähän yllättynyt osasta vastauksia, koska ajattelin, että olisi nykyään ihan arkipäivää, että osa lapsista käyttää englantia toisena kielenä ihan sujuvasi.

Mites lapsen kirjoitustaito ja kielioppi? Voit ihan kotonakin teettää hänellä yksinkertaisen kokeen, jossa testataan, miten se puoli sujuu. Netistä löytyy valmiita kokeita vaikka millä mitalla. Sellaisen myötä hahmottuu se kokonaisvaltainen kielitaito. Puhuminen on kuitenkin vain 1/4 kielitaidosta. Minä esim. puhun italiaa sujuvasti ja natiivit sanovat ääntämykseni olevan lähes natiivitasolla. Olen kuitenkin hyvinkin heikolla tasolla kirjoittamisen suhteen ja ch, cc yms. äänteet eivät niin vain hahmotukaan minulle paperille. 

Munkin neljävuotias osaa paremmin englantia kuin isoisänsä, mutta ei se vielä kielineroa tee. 😆Nykyään vaaditaan enemmän kuin ennen.