Lue keskustelun säännöt.
Palkka ei enää riitä
11.10.2022 |
Olen kokopäivä työssä siivoojana 37,5h viikkotunnit. Tuntipalkka vähän yli 11e. Kaikki on viime aikoina kallistunut. Työmatka kallistunut huomattavasti. Minun on kuljettava omalla autolla työpaikan sijainnin ja työvuoron aikaisen alkamisen vuoksi, en pääse esim. Bussilla ja pyöräillen matkaa tulisi n. 30km suunta. En päivittäin jaksa, ikääkin jo alkaa olemaan. Olen laskenut että jos en kävisiMiten pärjäätte pienellä palkalla nykypäivänä? Antakaa vinkkejä.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kysymästä pärjään oikein hyvin. Tunnistin elämän realiteetit jo parikymppisenä opiskelijana. Jäin kotipaikkakunnalla, jos ostin 25000e maksaneen rivitaloyksiön 700m päästä työpaikasta, enkä tehnyt niitä lapsia. Ei velkaa, ei elatusvelvollisuutta, eikä autoa. Aika monta tuhat lapusta on jäänyt varoksi huonoja aikoja varten.
Mitali on tulossa.
Älä jaksa olla lapsellinen. Vastasin vain esitettyyn kysymykseen. Ei se minun vika ole, että joku heti kahdehtii.
Ei pidä koskaan kertoa miten hyvin pärjää ettei tyhmille tule paha mieli.
Ei vaan, jos joku kertoo miten vaikeeta nyt on, silloin ei pidä ruveta pröystäileen, että mulla menee hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kysymästä pärjään oikein hyvin. Tunnistin elämän realiteetit jo parikymppisenä opiskelijana. Jäin kotipaikkakunnalla, jos ostin 25000e maksaneen rivitaloyksiön 700m päästä työpaikasta, enkä tehnyt niitä lapsia. Ei velkaa, ei elatusvelvollisuutta, eikä autoa. Aika monta tuhat lapusta on jäänyt varoksi huonoja aikoja varten.
Onko tussu vielä uudenveroisessa kunnossa?
Olethan varautunut talven sähkökatkoihin? Jos ei kompura lähde käyntiin tyttöystäväsi ei täyty.
MIksi siitä pitäisi laskea ilmat pois välillä? Tuolla se istuu nytkin olohuoneessa ja katsoo telkkaria naapurin Aunen kanssa (tuli iltapäivä kahville).
No olisiko mahdollista muuttaa lähemmäs työpaikkaa, jolloin voisi luopua autosta?
Vaikka asuminen olisi hieman kalliimpaa, niin kannattaa verrata niihin auton kuluihin, josko tulisi sittenkin loppujenlopuksi halvemmaksi.
Ja älä huoli, nythän meillä siivoojilla alkaa uudet palkkaneuvottelut, jännätään saadaanko edes sitä kahta prosenttia 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kysymästä pärjään oikein hyvin. Tunnistin elämän realiteetit jo parikymppisenä opiskelijana. Jäin kotipaikkakunnalla, jos ostin 25000e maksaneen rivitaloyksiön 700m päästä työpaikasta, enkä tehnyt niitä lapsia. Ei velkaa, ei elatusvelvollisuutta, eikä autoa. Aika monta tuhat lapusta on jäänyt varoksi huonoja aikoja varten.
Jos olisin tehnyt itse noin, olisin kokenut sen niin, että elämäni olisi jäänyt elämättä.
En ollut valmis elämään vain itselleni. Tahdoin saada puolison ja lapsia ja kokea muutakin kuin pienen ja sisäsiittoisen synnyinpaikkakuntani, johon olin syntynyt, onnesi en sentään sisäsiittoisesti, vaan vanhempani olivat eri paikkakunnilta. Matkustamisessa ei ole tarpeeksi.
Ymmärtävää, että näet lapsettoman ihmisen elämän hyvin kapeana vain itseään varten elämisenä. Tähän sorrun minäkin ihan samalla tavalla kun pidän lasten tekemistä itsekkäänä tekona, jossa tyydytetään vain niitä omia itsekkäitä tarpeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sen auton pitää olla turvallinen ja mukava ajaa? Paljonko on velkaa jäljellä?
Minun auto on n. 1000e maksanut ja ei ole velka siitä.
Romu, joka voi hajota minä päivänä tahansa. Minä en köyhänä ihmisenä omista autoa, vuokraan uuden auton aika kun sille on tarvetta, esim. töitten takia.
Ai joka päivä?
Silloin kun minulla on töitä. Niitä ei valitettavasti ole joka päivä. Jokaiseen työsuhteeseen vuokraan auton työsuhteen keston ajaksi. Saa niitä varmaan vuokrattua "joka päiväksikin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kysymästä pärjään oikein hyvin. Tunnistin elämän realiteetit jo parikymppisenä opiskelijana. Jäin kotipaikkakunnalla, jos ostin 25000e maksaneen rivitaloyksiön 700m päästä työpaikasta, enkä tehnyt niitä lapsia. Ei velkaa, ei elatusvelvollisuutta, eikä autoa. Aika monta tuhat lapusta on jäänyt varoksi huonoja aikoja varten.
Jos olisin tehnyt itse noin, olisin kokenut sen niin, että elämäni olisi jäänyt elämättä.
En ollut valmis elämään vain itselleni. Tahdoin saada puolison ja lapsia ja kokea muutakin kuin pienen ja sisäsiittoisen synnyinpaikkakuntani, johon olin syntynyt, onnesi en sentään sisäsiittoisesti, vaan vanhempani olivat eri paikkakunnilta. Matkustamisessa ei ole tarpeeksi.
Ymmärtävää, että näet lapsettoman ihmisen elämän hyvin kapeana vain itseään varten elämisenä. Tähän sorrun minäkin ihan samalla tavalla kun pidän lasten tekemistä itsekkäänä tekona, jossa tyydytetään vain niitä omia itsekkäitä tarpeita.
Lapsia tehdään jos sattuu panettamaan niin kovasti. Minua ei ole vielä panettanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kysymästä pärjään oikein hyvin. Tunnistin elämän realiteetit jo parikymppisenä opiskelijana. Jäin kotipaikkakunnalla, jos ostin 25000e maksaneen rivitaloyksiön 700m päästä työpaikasta, enkä tehnyt niitä lapsia. Ei velkaa, ei elatusvelvollisuutta, eikä autoa. Aika monta tuhat lapusta on jäänyt varoksi huonoja aikoja varten.
Mitali on tulossa.
Älä jaksa olla lapsellinen. Vastasin vain esitettyyn kysymykseen. Ei se minun vika ole, että joku heti kahdehtii.
Ei pidä koskaan kertoa miten hyvin pärjää ettei tyhmille tule paha mieli.
Ei vaan, jos joku kertoo miten vaikeeta nyt on, silloin ei pidä ruveta pröystäileen, että mulla menee hyvin.
Eli nyt pitää iloisesti unohtaa kaikki positiivinen ja vain niillä on lupa puhua, jotka velloo siinä itsesäälissä? Se on pröystäilyä kertoa, että köyhälläkin voi mennä hyvin? Ei ole edelleenkään minun vika, jos jonkun itsetunto ei sitä kestä, että köyhäkin voi pärjätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sen auton pitää olla turvallinen ja mukava ajaa? Paljonko on velkaa jäljellä?
Minun auto on n. 1000e maksanut ja ei ole velka siitä.
Romu, joka voi hajota minä päivänä tahansa. Minä en köyhänä ihmisenä omista autoa, vuokraan uuden auton aika kun sille on tarvetta, esim. töitten takia.
Ai joka päivä?
No juuri näin. Kaikki työt eivät tapahdu kaupungin keskustassa klo 8-18 välisenä aikana. Usein juuri ne huonommin palkatut työt ovat sellaiseen aikaan tai sellaisessa paikassa, että tarvitsee oman auton. Ja todellakin noin viitenä päivänä viikossa. Ei noilla palkoilla ostella mitään kalliita autoja. Oma poikanikin tarvitsi auton jo ammattikoulussa, jotta edes pääsi harjoitteluihin, monenko kymmenen tonnin auto jonkun 17-vuotiaankin pitäisi sitten ostaa näiden taivastelijoiden mielestä? Hyvä puoli taas on, että poika osaa korjata autoja itse ja noita "vanhoja romuja" pystyy korjaamaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kysymästä pärjään oikein hyvin. Tunnistin elämän realiteetit jo parikymppisenä opiskelijana. Jäin kotipaikkakunnalla, jos ostin 25000e maksaneen rivitaloyksiön 700m päästä työpaikasta, enkä tehnyt niitä lapsia. Ei velkaa, ei elatusvelvollisuutta, eikä autoa. Aika monta tuhat lapusta on jäänyt varoksi huonoja aikoja varten.
Mitali on tulossa.
Älä jaksa olla lapsellinen. Vastasin vain esitettyyn kysymykseen. Ei se minun vika ole, että joku heti kahdehtii.
Ei pidä koskaan kertoa miten hyvin pärjää ettei tyhmille tule paha mieli.
Ei vaan, jos joku kertoo miten vaikeeta nyt on, silloin ei pidä ruveta pröystäileen, että mulla menee hyvin.
Eli nyt pitää iloisesti unohtaa kaikki positiivinen ja vain niillä on lupa puhua, jotka velloo siinä itsesäälissä? Se on pröystäilyä kertoa, että köyhälläkin voi mennä hyvin? Ei ole edelleenkään minun vika, jos jonkun itsetunto ei sitä kestä, että köyhäkin voi pärjätä.
En ole köyhä enkä vello itsesäälissä.
Osaan asettua toisten asemaan ja en siedä ylimielisiä ihmisiä.
T. Se joka laittaa sulle mitalin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinähän saat verotukseen laittaa nuo työmatkakulut. Siitä saa aika hyvin rahaa joka vuosi. Omavastuu 750e tulee nopeasti täyteen.
Työmatkakuluista ei saa rahaa vaan ne vähennetään ansiotuloista ja siitä saa pienen hyödyn kun veroprosentti pienenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kysymästä pärjään oikein hyvin. Tunnistin elämän realiteetit jo parikymppisenä opiskelijana. Jäin kotipaikkakunnalla, jos ostin 25000e maksaneen rivitaloyksiön 700m päästä työpaikasta, enkä tehnyt niitä lapsia. Ei velkaa, ei elatusvelvollisuutta, eikä autoa. Aika monta tuhat lapusta on jäänyt varoksi huonoja aikoja varten.
Jos olisin tehnyt itse noin, olisin kokenut sen niin, että elämäni olisi jäänyt elämättä.
En ollut valmis elämään vain itselleni. Tahdoin saada puolison ja lapsia ja kokea muutakin kuin pienen ja sisäsiittoisen synnyinpaikkakuntani, johon olin syntynyt, onnesi en sentään sisäsiittoisesti, vaan vanhempani olivat eri paikkakunnilta. Matkustamisessa ei ole tarpeeksi.
Ymmärtävää, että näet lapsettoman ihmisen elämän hyvin kapeana vain itseään varten elämisenä. Tähän sorrun minäkin ihan samalla tavalla kun pidän lasten tekemistä itsekkäänä tekona, jossa tyydytetään vain niitä omia itsekkäitä tarpeita.
Lapsia tehdään jos sattuu panettamaan niin kovasti. Minua ei ole vielä panettanut.
Olen eri, mutta lapsia saadaan.
Huomaa myös, että et koskaan hoitanut lapsia. Voin kertoa, että niissä on aika paljon hommaa ja itsekkyys melko kaukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ruokailet ap? Onko mahdollista säästää ? Lihaa vähentää? Salaattien asemesta nyt porkkanaa, kaalia?
Oletko laittanut ylimääräiset menot jo minimiin? Kampaajat, halpismerkit jne?
Onko lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kysymästä pärjään oikein hyvin. Tunnistin elämän realiteetit jo parikymppisenä opiskelijana. Jäin kotipaikkakunnalla, jos ostin 25000e maksaneen rivitaloyksiön 700m päästä työpaikasta, enkä tehnyt niitä lapsia. Ei velkaa, ei elatusvelvollisuutta, eikä autoa. Aika monta tuhat lapusta on jäänyt varoksi huonoja aikoja varten.
Mitali on tulossa.
Älä jaksa olla lapsellinen. Vastasin vain esitettyyn kysymykseen. Ei se minun vika ole, että joku heti kahdehtii.
Ei pidä koskaan kertoa miten hyvin pärjää ettei tyhmille tule paha mieli.
Ei vaan, jos joku kertoo miten vaikeeta nyt on, silloin ei pidä ruveta pröystäileen, että mulla menee hyvin.
Eli nyt pitää iloisesti unohtaa kaikki positiivinen ja vain niillä on lupa puhua, jotka velloo siinä itsesäälissä? Se on pröystäilyä kertoa, että köyhälläkin voi mennä hyvin? Ei ole edelleenkään minun vika, jos jonkun itsetunto ei sitä kestä, että köyhäkin voi pärjätä.
En olisi ikinä sitäkään päivää uskonut näkeväni, että matalapalkka-alalla työskentelevää naista pidetään pröystäilijänä.🤣 Työssäkäyvää ihmistä, jolla ei ole velkaa, lapsia, eikä autoa ja on säästöjä. Missä vika?
Olen siivooja kanssa, ja pyytänyt lisä tunteja mutta ei vaan ole antaa, todella pienet tulot palkka tuli eilen ja jo 200 e mennyt laskuihin ja ruokaan:(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sen auton pitää olla turvallinen ja mukava ajaa? Paljonko on velkaa jäljellä?
Minun auto on n. 1000e maksanut ja ei ole velka siitä.
Romu, joka voi hajota minä päivänä tahansa. Minä en köyhänä ihmisenä omista autoa, vuokraan uuden auton aika kun sille on tarvetta, esim. töitten takia.
Ai joka päivä?
Silloin kun minulla on töitä. Niitä ei valitettavasti ole joka päivä. Jokaiseen työsuhteeseen vuokraan auton työsuhteen keston ajaksi. Saa niitä varmaan vuokrattua "joka päiväksikin".
Ap käy töissä pienipalkkaisella alalla tuntimäärästä päätellen päivittäin. Tuskin on vara vuokrata autoa joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sen auton pitää olla turvallinen ja mukava ajaa? Paljonko on velkaa jäljellä?
Minun auto on n. 1000e maksanut ja ei ole velka siitä.
Romu, joka voi hajota minä päivänä tahansa. Minä en köyhänä ihmisenä omista autoa, vuokraan uuden auton aika kun sille on tarvetta, esim. töitten takia.
Oletko yhtään seurannut minkä hintaluokan autoja näkyy teiden varsilla hinausta odottamassa tai jo hinurin kyydissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kysymästä pärjään oikein hyvin. Tunnistin elämän realiteetit jo parikymppisenä opiskelijana. Jäin kotipaikkakunnalla, jos ostin 25000e maksaneen rivitaloyksiön 700m päästä työpaikasta, enkä tehnyt niitä lapsia. Ei velkaa, ei elatusvelvollisuutta, eikä autoa. Aika monta tuhat lapusta on jäänyt varoksi huonoja aikoja varten.
Jos olisin tehnyt itse noin, olisin kokenut sen niin, että elämäni olisi jäänyt elämättä.
En ollut valmis elämään vain itselleni. Tahdoin saada puolison ja lapsia ja kokea muutakin kuin pienen ja sisäsiittoisen synnyinpaikkakuntani, johon olin syntynyt, onnesi en sentään sisäsiittoisesti, vaan vanhempani olivat eri paikkakunnilta. Matkustamisessa ei ole tarpeeksi.
Ymmärtävää, että näet lapsettoman ihmisen elämän hyvin kapeana vain itseään varten elämisenä. Tähän sorrun minäkin ihan samalla tavalla kun pidän lasten tekemistä itsekkäänä tekona, jossa tyydytetään vain niitä omia itsekkäitä tarpeita.
Lapsia tehdään jos sattuu panettamaan niin kovasti. Minua ei ole vielä panettanut.
Olen eri, mutta lapsia saadaan.
Huomaa myös, että et koskaan hoitanut lapsia. Voin kertoa, että niissä on aika paljon hommaa ja itsekkyys melko kaukana.
Asioissa on aina myös se toinen puoli. Et nauti heidän läheisyydestä? He ei poista sinun yksinäisyyden tunnetta? Et koskaan jaa mitää mikä on saanut heistä sinut tuntemaan esim ylpeyttä? He ei ole koskaan toteuttanut yhtään sinun haavetta? jne
No mutta APhan nyt voi olla työn sankari ja tllähän sitä monesti ylpeillään, kun paiskii töitä vaikka olisi missä tahansa köyhyys loukossa. Tähän työn teon ihannointiin suomaaiset on aivopesty ja mitä väliä sillä on, tuleeko sillä palkalla toimeen? Jotkut varmaan mielissään kun voi teettä halpatyötä ihmisillä ja maksaa suuret palkat johtajille ja harvoille.
Mieluummin tyhmä kuin ylimielinen.