Lue keskustelun säännöt.
Parisuhde solmussa enkä enää tiedä mitä tehdä
11.10.2022 |
Varoitus, pitkä teksti. Olemme olleet yhdessä yli 10 vuotta. Meille on vuosien aikana kertynyt omien valintojen pohjalta vastuuksi 3 lasta, omakotitalo, koira. Ongelma on, että minä olen ollut vuosia (ainakin 6 vuotta enemmän tai vöhemmän) uupunut vastuiden alla.. Minä olen ajautunut tekemään toistuvasti 80% perheemme töistä (ulkona, sisällä, autot, koira, hankinnat, ruuanlaitto..) enkä halua enää tätä. Haluan tasavertaisemman työnjaon ja sitä kautta itselle vapaata aikaa ja lepoa.
Ollaan keskusteltu. Mies tiedostaa, että tekee paljon vähemmän. Hän sanoo ettei tarvitse minun tehdä niin paljon. Ongelma on, ettei hän nosta omaa osuuttaan kaikista töistä. Hän ei myöskään suostu, että palkkaamme jonkun tekemään osaa töistä. Minä olen kaikille hyvää haluava tunnollinen puuhastelija ja mies nykyään mukavuuden haluinen "hurjastelija" (eli tekee mieluiten kaikkea muuta paitsi jotain velvollisuuksia). Vaatimustasomme on vähän erilainen, mutta jos keskustellaan asiasta, niin mies haluaa suht saman siisteystason, mutta tietysti ilman vaivannäköä.
Mies ei ole koskaan ollut kotona vetovastuussa pitköö aikaa. Toissa syksynä oli lomautettuna ja kun tulin kotiin töistä niin sain aloittaa kotityöt - Hän ei koskenut kotitöihin. Mies ei mielestään ole masentunut. Olen alkanut epäillä et olenko itse jossain psykoosissa, että näen tilanteen väärin ja ongelmat johtuvat siitä tmv.
Minusta Hän ei ymmärrä realiteetteja. Jos on vastuita niin ne hoidetaan ja jos on kolme lasta ym. Niin aikaa harrastuksille on yksinkertaisesti paljon vähemmän kuin aikana ilman lapsia.
Ongelma on, että miten tästä eteenpäin? Miten voin jatkaa eloa tässä tilanteessa sopuisasti? Tarvitsen apua ja ajatuksia, koska olen aivan solmussa. Jos en välitä ongelmista niin kaikki menee näennäisesti hyvin, mutta minua vain ärsyttää. Jos nostan asian esiin, niin tulee kinaa.
Olen yrittänyt:
- keskustella (tiedämme ongelman mutta emme etene ongelman kanssa, terapiassa on käyty neljästi eikä siellä ole mitään apua vielä ainakaan tullut)
- asennoitua niin, että minä huolehdin kaikesta ja kiva jos toinen joskus tekee jotain 'avuksi'. En odota mitään ja suoritan vaan (ongelma: sisintäni syö tämä, en koe oikeaksi enkä aina jaksa tehdä kaikkea)
- en tee mitään mikä ei huvita tai mikä ns. Ylittää omat vastuuni (esim laskennallisesti n.50% - meillä on sitten hirveä sotku en tykkää pidemmän päälle, ja lapset myös kärsivät jos en jörjestä synttäreitä/kaverileikkejä/hommaa ruokaa/hanki oikeanlaisia vaatteita esim talveen. Tämän kokeilun aikana meni esim hirveästi rahaa ruokaan koska tilasin aina valmiina kun mies ei ollut köynyt kaupassa tai tehnyt ruokaa)
Kommentit (141)
Vierailija kirjoitti:
Olet yrittänyt keskustella eikä se auta. Keskusteluyhteys muuten? Miten mies huomioi sinut muuten?
Lue ketju Narsistin keskustelutyyli, jotta saat poissuljettua tai vahvistettua narsismin.
Jos terapiakaan ei auttanut, miksi edelleen kuvittelet, että olisi joku muu ratkaisu kuin ero?
Älä, ap. Sinulla on aivan varmasti parempaakin tekemistä kuin lukea keittiöpsykologien narsismiketju. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa noille narsismin hokijoille. Aikaa heihin ei joka tapauksessa kannata tuhlata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies on yhtään kykenevä puhumaan aiheesta, niin voisit myös kysyä häneltä, että miten hän tämän asian ratkaisisi? Kerrot, että olet väsynyt työmäärään etkä kykene nykytilanteessa enää elämään, ja että aiempi juttelu, terapia, avun ostaminen jne. ei ole auttanut tai miehelle kelvannut? Eli voit pyytää miestä tekemään konkreettisen suunnitelman, miten tilanne tästä hetkestä eteenpäin muuttuu. Että sinä et keksi tilanteeseen enää muuta ratkaisua kuin eron. Jos hän ei kykene, niin otat ainakin viikonlopun mittaisen irtioton pois kotoa ja sanot että tuon ajan voitte käyttää asioiden miettimiseen.
Toinen asia ovat myös lapset. Minkä ikäisiä he ovat, kuinka paljon he voisivat osallistua kotitöihin? On erityisen tärkeää opettaa heille, että äiti ei ole työkone joka hoitaa kaiken, eli ikätason mukaisesti heidät myös mukaan kotitöihin. Vaikka se alkuun on suurempaa säätämistä, niin ennen pitkää kuitenkin vähentää työtaakkaa. Voisiko esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa olla isän ja vanhimman lapsen yhteinen vuoro laittaa ruokaa ja siivota keittiö?
Vierailija kirjoitti:
Monet naiset haluavat tehdä aivan turhia asioita ja velvoittavat miehen osallistumaan näihin ja se on sitten niistä muista asioista pois. Kannattaa ihan aikuisten oikeasti miettiä jos voi tehdä vähemmän tai sitten tekee vaan mukisematta itse.
Mitä ovat nämä turhat asiat? Näille vätysmiehille turhaa on ihan vaikka imurointi, pyykinpesu, koiran ulkoiluttaminen, kaupassa käynti, ruuanlaitto, lasten läksyjen katsominen, lasten harrastusmaksujen maksaminen, lasten hammaslääkärit jne. Autojen katsastus- ja huoltoajatkin tuppaa menemään ohi, ellei nainen näistä muistuta tai hoida itse. Kannattaa ihan aikuisten oikeasti miettiä mitä kuuluu aikuisen perheellisen ihmisen elämään. Kukapa ei haluaisi vaan työpäivän jälkeen rojahtaa sohvalle katsomaan telkkaria, kun joku muu tekee kaiken pakollisen yksin?
Ap vastaa: työnjakomme toimi silloin, kun vastuita oli vähemmän. Molemmat tekivät (varmaan silloinkin tein itse vähän enemmän). Vuosien saatossa on ajauduttu tähän, ja nyt toki huolehdittavaa hurjasti enemmän (lähtötilanteessa vuokralla kahden koiran kera).
Mies kyllä välittää meistä, enkä usko, että tietoisesti tekee tahallaan näin. Hän ei vaan kerta kaikkiaan tajua/ymmärrä mitä kaikkea nykykuvio vaatii.
Olen ollut omissa reissuissa esim. Vajaan viikon. Eihän sellaisessa vielä tule kaikki silmille, minun pitäisi olla vaikka 3 kk pois, että saisi kokonaisvastuista jonkun käsityksen.
Erolla ei ole uhkailtu, en lähde siihen nytkään. Toki olemme välillä keskustelleet, että mitä vaihtoehtoja meillä on. Tietysti voin hakea yksin eroa, mutta se nyt ei ehkä ollut pointti, halu olisi saada tämä toimimaan, ja jos ei toimi niin erotaan sitten jos on tarve.
Ap, voisitko avata vähän millaisia olivat teidän terapiakäyntinne? Mitä puhuttiin, lupasiko mies jotain jne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hae eroa, siinähän on se harkinta-aika. Ja jos sinä aikana asiat ei muutu, sitten haet lopullisen eron. Mutta miehen on saatava silmät auki nyt, että olet tosissasi.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on yhtään kykenevä puhumaan aiheesta, niin voisit myös kysyä häneltä, että miten hän tämän asian ratkaisisi? Kerrot, että olet väsynyt työmäärään etkä kykene nykytilanteessa enää elämään, ja että aiempi juttelu, terapia, avun ostaminen jne. ei ole auttanut tai miehelle kelvannut? Eli voit pyytää miestä tekemään konkreettisen suunnitelman, miten tilanne tästä hetkestä eteenpäin muuttuu. Että sinä et keksi tilanteeseen enää muuta ratkaisua kuin eron. Jos hän ei kykene, niin otat ainakin viikonlopun mittaisen irtioton pois kotoa ja sanot että tuon ajan voitte käyttää asioiden miettimiseen.
Toinen asia ovat myös lapset. Minkä ikäisiä he ovat, kuinka paljon he voisivat osallistua kotitöihin? On erityisen tärkeää opettaa heille, että äiti ei ole työkone joka hoitaa kaiken, eli ikätason mukaisesti heidät myös mukaan kotitöihin. Vaikka se alkuun on suurempaa säätämistä, niin ennen pitkää kuitenkin vähentää työtaakkaa. Voisiko esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa olla isän ja vanhimman lapsen yhteinen vuoro laittaa ruokaa ja siivota keittiö?
Tämä! Mitä mies tähän vastaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on jo niin pitkään saanut luistella kotitöistä, että siitä on tullut hänelle normaalia. Ei ole enää helppoa saada hänestä mallikelpoista kumppania, joten vaihtoehdot ovat vähissä. Eron vireille laitto saattaa herätellä, mutta tuollainen laiskuus voi viedä voiton siitäkin.
Kotityöt voi järjestää helpommiksi. Matot pois, jolloin lattiat voi nopeasti mopata, jos on tarvetta. Tavaroiden pitää silloin olla omilla paikoillaan. Tiskikone pitää tyhjentää heti, kun se on pessyt, ja tiskit laittaa sitä mukaa koneeseen. Lapset velvoitetaan hoitamaan omat huoneensa. Mies pesee omat pyykkinsä. Kerrot myös hänelle, että hän hoitakoon auton huollot yms. "miesten" työt. Käske, jos ei hoida.
Jos mikään ei muutu, niin en katselisi.
Vierailija kirjoitti:
Ap, voisitko avata vähän millaisia olivat teidän terapiakäyntinne? Mitä puhuttiin, lupasiko mies jotain jne?
Terapiassa ei yleensä luvata siivota tms. Terapiassa keskitytään parin vuorovaikutukseen, kommunikaatioon jne.
ei-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Listaa exceliin kaikki kotityöt, ihan kaikki. Ja sitten merkkaat kumpi ne nyt tekee. Anna miehen sitten valita sinun töistä niin monta, että alkaa olla suht tasan.
Vierailija
</p>
<p><strong>Erolla ei ole uhkailtu, en lähde siihen nytkään.</strong> Toki olemme välillä keskustelleet, että mitä vaihtoehtoja meillä on. Tietysti voin hakea yksin eroa, mutta se nyt ei ehkä ollut pointti, halu olisi saada tämä toimimaan, ja jos ei toimi niin erotaan sitten jos on tarve.[/quote kirjoitti:Tuo on oikea periaate. Ero ei saa olla kortti, jota heilutellaan, kun asiat eivät mene mieliksi. Ensin yritetään korjata, jos siihen vielä on voimia, ja ero otetaan esille vasta sitten kun on aika erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu sille miehellesi. Ainoa toimiva keino.
Ja Älä provosoi.
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa: työnjakomme toimi silloin, kun vastuita oli vähemmän. Molemmat tekivät (varmaan silloinkin tein itse vähän enemmän). Vuosien saatossa on ajauduttu tähän, ja nyt toki huolehdittavaa hurjasti enemmän (lähtötilanteessa vuokralla kahden koiran kera).
Mies kyllä välittää meistä, enkä usko, että tietoisesti tekee tahallaan näin. Hän ei vaan kerta kaikkiaan tajua/ymmärrä mitä kaikkea nykykuvio vaatii.Olen ollut omissa reissuissa esim. Vajaan viikon. Eihän sellaisessa vielä tule kaikki silmille, minun pitäisi olla vaikka 3 kk pois, että saisi kokonaisvastuista jonkun käsityksen.
Erolla ei ole uhkailtu, en lähde siihen nytkään. Toki olemme välillä keskustelleet, että mitä vaihtoehtoja meillä on. Tietysti voin hakea yksin eroa, mutta se nyt ei ehkä ollut pointti, halu olisi saada tämä toimimaan, ja jos ei toimi niin erotaan sitten jos on tarve.
Ei ole erolla uhkailua todeta, että tilanne on siinä pisteessä että jos mikään ei muutu niin ero on edessä. Tietenkin jos et vielä ole siinä pisteessä, niin asia on eri. Totuttujen rutiinien murtaminen on järjettömän vaikeaa ja välillä sen vaatima energiakynnys ei koskaan vain ylity ennen kuin ero on oikeasti edessä.
Varmasti sinullakin on oman pään sisällä prosessoitavaa, onko kaikki se mitä teet oikeasti tarpeen, annatko miehille ja lapsille mahdollisuuden tehdä asioita omalla tavallaan, riittäisikö jossain asioissa hieman alhaisempi rima jne..? Oletko vähitellen ajautunut liian pomon asemaan niin, että muut eivät oikein osaa ottaa sellaista itsenäistä päättävää roolia, vaan se viimeinen sana kodin asioihin on aina sinulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, mies tekee tuon kaiken tietoisesti, hän kokee olevansa siihen oikeutettu, koska kokee olevansa sinun yläpuolellasi. Sinun on tärkeää ymmärtää se, vaikka se onkin vaikeaa hyväksyä.
Tilaa netistä kirja Why does he do that. Se auttaa sinua analysoimaan ja ymmärtämään tilannettanne ulkopuolisen silmin.
Vierailija kirjoitti:
Listaa exceliin kaikki kotityöt, ihan kaikki. Ja sitten merkkaat kumpi ne nyt tekee. Anna miehen sitten valita sinun töistä niin monta, että alkaa olla suht tasan.
Tämä ei toimi tuollaisen miehen kanssa, kokemusta on. Mies vaan jättää ne hänelle merkityt tehtävät tyynesti tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Listaa exceliin kaikki kotityöt, ihan kaikki. Ja sitten merkkaat kumpi ne nyt tekee. Anna miehen sitten valita sinun töistä niin monta, että alkaa olla suht tasan.
Tämä ei toimi tuollaisen miehen kanssa, kokemusta on. Mies vaan jättää ne hänelle merkityt tehtävät tyynesti tekemättä.
Avain asiassa on se, että mies herää ottamaan omatoimisesti vastuuta. Se, että ap:n pitäisi vahtia miestä ja muistuttaa että lupasit tehdä tämän ja tuon, tekee hänestä vain nalkuttavan akan, joka ei koskaan ole mihinkään tyytyväinen.
Yleisesti koetaan, että itse tekee enemmän kuin toinen.
Toinen asia on tehokkuus.
Minä teen ruokaa, syödään ja siivoan keittiön aikaa kuluu alle 2h.
Vaimo tekee ruokaa, syödään ja siivoaa keittiön 4h
Sitten on meta työ....
Minä korjaan kaikenlaista. Töhön liittyy usein meta työ. vaikka mikron kondensaattorin vaihto. Sopivan osan löytyminen otti aianakin 6h surffailua. Vaimon mielestä pelasin koska olin koneella.
Kuitenkin parisuhteessa ja varsinkin lapsiperheessä ajankäyttö ei ole suoraviivaista. Kuka puuhaa lasten kanssa, otetaanko lapset arkeen mukaan jne .
Rahat, yksi ansaitsee vähemmän.
Tekemisen laatu. Kuinka hyvin imuroitu kelpaa kummalle jne.
Tekemisen arvionti ei ole helppoa ja suurin osa kokee tekevänsä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa: molemmat töissä, ns. Yhteiset rahat. Molemmille jää saman verran vapaata käyttörahaa herkkuihin, lounaisiin ym. Saman verran säästöön molemmille. Mies vaan ei halua käyttää rahaa avun palkkaamiseen ja jos käytän käyttörahani siihen en voi sitten tehdä mitään muuta.
Tekisin näin. Listaisin paperille ilman selittelyitä ranskalaisilla viivoilla hommat jotka on olleet tähän asti mun vastuulla. Päivittäiset, viikottaiset jne. Esim. 3-4koiranulkoilutus/vrk, 3synttärit/v.
Toiselle paperille omat 2 vaihtoehtoa: ero ja vuoroviikkosysteemi tai siivooja/kodinhoitaja joka maksetaan puoliksi.
Jos toinen meistä tekisi oman osuutensa (puolet), siivoojan tunneista vähennettäisiin puolet tunneista. Se, joka ei tee 50% maksaa siivoojan.
Nämä esittäisin seuraavalla pariterapiakerralla, keskusteltaisiin aiheesta ja mies saisi miettiä asiaa seuraavaan kertaan asti. Jos yksimielisyyteen ei päästäisi, valitsisin eron ja vuoroviikkosysteemin.
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti koetaan, että itse tekee enemmän kuin toinen.
Toinen asia on tehokkuus.
Minä teen ruokaa, syödään ja siivoan keittiön aikaa kuluu alle 2h.
Vaimo tekee ruokaa, syödään ja siivoaa keittiön 4hSitten on meta työ....
Minä korjaan kaikenlaista. Töhön liittyy usein meta työ. vaikka mikron kondensaattorin vaihto. Sopivan osan löytyminen otti aianakin 6h surffailua. Vaimon mielestä pelasin koska olin koneella.Kuitenkin parisuhteessa ja varsinkin lapsiperheessä ajankäyttö ei ole suoraviivaista. Kuka puuhaa lasten kanssa, otetaanko lapset arkeen mukaan jne .
Rahat, yksi ansaitsee vähemmän.Tekemisen laatu. Kuinka hyvin imuroitu kelpaa kummalle jne.
Tekemisen arvionti ei ole helppoa ja suurin osa kokee tekevänsä enemmän.
Olet nolo. Ja täysi vätys. Toiv muijasi löysi jo toisen .
On ärsyttävää joutua parisuhteessa pyytelemään toista tekemään asioita joiden tekeminen pitäisi olla itsestäänselvyys ja halun tehdä yhteisiä asioita tulisi lähteä ihmisestä itsestään. On todella kuormittavaa kun joutuu koko ajan pyytämään tai käskemään toista hoitamaan asioita yhteiseksi hyväksi. Jos olisin ap, sanoisin miehelle että kun kerran mies ei siivoa niin teillä alkaa käydä kerran viikossa siivoaja ja mies saa maksaa sen. Mutta eihän tämä ratkaisu poista muita tekemättömiä hommia. Mutta ala aktiivisesti etsimään ratkaisuja mitkä helpottavat omaa elämääsi. Ero voi myös olla tällainen ratkaisu jos mies ei tee ryhtiliikettä.