Lue keskustelun säännöt.
Mistä niitä velamiehiä löytyy?
10.10.2022 |
Siis vapaaehtoisesti lapsettomia.
Palstalla aina kerrotaan että miehet eivät halua lapsia, mutta taipuvat naisen tahtoon jotta saisivat säilytettyä parisuhteen. Minä pelkään nyt että kolmas suhde kaatuu miehen lapsihaaveisiin. Alussa miesten kanta on aina ehdoton ei lapsille. Ei tietenkään, kuka sellaisia haluaisi jos saa valita. Pikkuhiljaa mieli alkaa muuttua ja aika pian ollaankin jo sitä mieltä että lapsia ehdottomasti, sehän on elämän tarkoitus. Ei ehkä ihan vielä, mutta ehdottomasti joskus.
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä 9 vuotta, ja olemme olleet lisääntymisasiassa samalla sivulla. Nyt olen alkanut huomata huolestuttavia muutoksia miehen käytöksessä. Pää kääntyy kuin pöllöllä jos ohi kulkee söpö lapsi, mies lässyttää telkkarissa näkyville vauvoille ja on alkanut jutella että ei kai se lapsen kasvatus mitään rakettitiedettä ole, voisihan se olla mukavaakin puuhaa.
Onko olemassa miestä joka tietäisi, sanotaan nyt vaikka 25-vuotiaana, ettei oikeasti halua lapsia? Selvästi kohtaamani miehet hokevat ihan ajattelematta ja tottumuksesta että ei lapsia, vaikka ovat todellisuudessa eri mieltä. Harmittaa että molempien aikaa menee hukkaan.
Kokemuksia? Missä tapasit velamiehesi? Missä iässä hän oli varma lapsettomuudestaan?
Aika ahdistavaa kun koen että tämä nykyinen on oikeasti elämäni mies.
Kommentit (398)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, joku ihminen on vuosikymmenen kuluessa muuttanut näkemystään jostain aiheesta! Kaikkea hullua sitä kuulee! Kyllä ihmisten pitäisi parisuhteeseen ryhtyessään sitoutua pysymään täsmälleen samanlaisina hautaan asti.
Tämä on toki totta, mutta velana on ikävää, että miehet eivät yleensä tunnu edes miettineen lapsiasiaa. Menevät ajatuksella "Kyllä se nainen muuttaa mielensä", "En oo miettinyt" jne. Mieli voi muuttua, mutta kuten tässä ap:nkin tapauksessa, mies on sitten vapaa etsimään sen äitinaisen itselleen lapsentekoon.
On vain todella tympeää, että näin iso arvoihin ja elämään liittyvä asia kaataa suhteen, vaikka alussa olisi asiasta puhuttukin. Aina saa toki erota ja pitääkin, jos arvot ja toiveet menevät liian kauaksi toisistaan.
Tämä on ihan sama juttu, mutta käänteisenä, kun mies innosta puhkuen haluaa lapsia, mutta lapset saatuaan toteaa, että tämä on ihan mälsää, en tykkääkään, ja lähtee lätkimään.
Sellaista se elämä on. Ihmisiä ei voi tilata suhteeseen kuin tuotteita. Pitkän suhteen aikana toinen voi myös muuttua fyysiseltä olemukseltaan (ja yleensä muuttuukin), sairastua, masentua, jäädä työttömäksi, muuttua arvomaailmaltaan (joskus tätä sanotaan myös kasvamiseksi) tai tulla uskoon/menettää uskonsa. Ei silloinkaan reklamoida, että ei tämä ole sitä, mitä tilasin silloin 10/20/40 vuotta sitten vaan joko sopeudutaan tai erotaan, jos muutos on liian merkittävä.
Lapsiasia on sellainen, missä ihmiset ns. tilaavat tietynlaisen kumppanin. Lapsia haluavakin haluaa rinnalleen kumppanin, joka myös haluaa perustaa perheen. Jos kumppanin mieli muuttuukin, pettyy lapsia haluava yhtä karvaasti kuin vela. Sairastumisiin, työttömyyksiin, uskoontuloihin jne. voi sopeutua ja niissä tilanteissa voi tehdä kompromisseja. Lasten hankkimisen suhteen kompromissia ei voi tehdä, se on kyllä tai ei. Lapsia haluamatonta ei voi vaatia väkisin ja toisen mieliksi tekemään lapsia. Lapsia haluavaa ei voi vaatia luopumaan haaveestaan toisen vuoksi. Siksi mielenmuutos on niin merkittävä, että se johtaa eroon.
Juuri näinhän edellisessä viestissä sanottiin, ja juuri sitä ap ei tunnu ymmärtävän kun olettaa, että mielen muuttuminen on jotain, mitä ei olisi pitänyt tapahtua.
Moni vela on tiennyt ettei halua lapsia jo hyvin nuoresta, jopa lapsesta saakka, ja sen suhteen mieli ei ole muuttunut eikä tule muuttumaan, he tietävät tämän asian itsestään. He kun ovat asiasta varmoja, voi olla hankalaa ymmärtää, että toinen itseään velaksi kutsuva muuttaakin mielensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, joku ihminen on vuosikymmenen kuluessa muuttanut näkemystään jostain aiheesta! Kaikkea hullua sitä kuulee! Kyllä ihmisten pitäisi parisuhteeseen ryhtyessään sitoutua pysymään täsmälleen samanlaisina hautaan asti.
Tämä on toki totta, mutta velana on ikävää, että miehet eivät yleensä tunnu edes miettineen lapsiasiaa. Menevät ajatuksella "Kyllä se nainen muuttaa mielensä", "En oo miettinyt" jne. Mieli voi muuttua, mutta kuten tässä ap:nkin tapauksessa, mies on sitten vapaa etsimään sen äitinaisen itselleen lapsentekoon.
On vain todella tympeää, että näin iso arvoihin ja elämään liittyvä asia kaataa suhteen, vaikka alussa olisi asiasta puhuttukin. Aina saa toki erota ja pitääkin, jos arvot ja toiveet menevät liian kauaksi toisistaan.
Tämä on ihan sama juttu, mutta käänteisenä, kun mies innosta puhkuen haluaa lapsia, mutta lapset saatuaan toteaa, että tämä on ihan mälsää, en tykkääkään, ja lähtee lätkimään.
Sellaista se elämä on. Ihmisiä ei voi tilata suhteeseen kuin tuotteita. Pitkän suhteen aikana toinen voi myös muuttua fyysiseltä olemukseltaan (ja yleensä muuttuukin), sairastua, masentua, jäädä työttömäksi, muuttua arvomaailmaltaan (joskus tätä sanotaan myös kasvamiseksi) tai tulla uskoon/menettää uskonsa. Ei silloinkaan reklamoida, että ei tämä ole sitä, mitä tilasin silloin 10/20/40 vuotta sitten vaan joko sopeudutaan tai erotaan, jos muutos on liian merkittävä.
Lapsiasia on sellainen, missä ihmiset ns. tilaavat tietynlaisen kumppanin. Lapsia haluavakin haluaa rinnalleen kumppanin, joka myös haluaa perustaa perheen. Jos kumppanin mieli muuttuukin, pettyy lapsia haluava yhtä karvaasti kuin vela. Sairastumisiin, työttömyyksiin, uskoontuloihin jne. voi sopeutua ja niissä tilanteissa voi tehdä kompromisseja. Lasten hankkimisen suhteen kompromissia ei voi tehdä, se on kyllä tai ei. Lapsia haluamatonta ei voi vaatia väkisin ja toisen mieliksi tekemään lapsia. Lapsia haluavaa ei voi vaatia luopumaan haaveestaan toisen vuoksi. Siksi mielenmuutos on niin merkittävä, että se johtaa eroon.
Niin? Moni asia johtaa eroon. Sitä se elämä on.
Ap:ta kukaan ei ole vaatinut tekemään lapsia väkisin, hänellä on fiilis että mies on ehkä muuttamassa mieltään. Silti hän vinkuu asiasta ennakkoon tällä palstalla.
Miesvihaa.
Miten se on miesvihaa, jos haluaa anonyymillä palstalla keskustella ja jakaa ajatuksia elämäntilanteestaan muiden kanssa? Onko se naisvihaa jos ap olisi mies?
Yleistäminen oman elämäntilanteessa olevan miehen toiminnan koskemaan miesten toimintaa yleisesti on miesvihaa.
vrt. Hoitajat ovat murhaajia, tästä todisteena Aino Nykopp-Koski.
Hän on muuten nainen, tämähän tarkoittaa että naiset ovat lähtökohtaisesti murhaajia.
Vaimoni on työtön.
Miksi naiset ovat työttömiä loisia jotka vain elävät miestensä rahoilla?
Vierailija kirjoitti:
Ei sellaisia miehiä ole olemassakaan.
Miehillä on tunnetusti ongelmia itsetunnossa ja vajausta itsekriittisyydessä.
Yleensä ne muuttuvat vela:ksi kun vaipparalli on jatkunut 1-3 vuotta.
Mitä kiivaammin ne hölisevät biologisesta lisääntymistarpeesta, sitä varmemmin niistä ei ole isäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni on työtön.
Miksi naiset ovat työttömiä loisia jotka vain elävät miestensä rahoilla?
Koska et päästä häntä harjoittamaan thai-hierontaa. Muuta koulutusta ei ole eikä opi kieltäkään kun sönkötät hänelle rallienglantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, joku ihminen on vuosikymmenen kuluessa muuttanut näkemystään jostain aiheesta! Kaikkea hullua sitä kuulee! Kyllä ihmisten pitäisi parisuhteeseen ryhtyessään sitoutua pysymään täsmälleen samanlaisina hautaan asti.
Tämä on toki totta, mutta velana on ikävää, että miehet eivät yleensä tunnu edes miettineen lapsiasiaa. Menevät ajatuksella "Kyllä se nainen muuttaa mielensä", "En oo miettinyt" jne. Mieli voi muuttua, mutta kuten tässä ap:nkin tapauksessa, mies on sitten vapaa etsimään sen äitinaisen itselleen lapsentekoon.
On vain todella tympeää, että näin iso arvoihin ja elämään liittyvä asia kaataa suhteen, vaikka alussa olisi asiasta puhuttukin. Aina saa toki erota ja pitääkin, jos arvot ja toiveet menevät liian kauaksi toisistaan.
Tämä on ihan sama juttu, mutta käänteisenä, kun mies innosta puhkuen haluaa lapsia, mutta lapset saatuaan toteaa, että tämä on ihan mälsää, en tykkääkään, ja lähtee lätkimään.
Sellaista se elämä on. Ihmisiä ei voi tilata suhteeseen kuin tuotteita. Pitkän suhteen aikana toinen voi myös muuttua fyysiseltä olemukseltaan (ja yleensä muuttuukin), sairastua, masentua, jäädä työttömäksi, muuttua arvomaailmaltaan (joskus tätä sanotaan myös kasvamiseksi) tai tulla uskoon/menettää uskonsa. Ei silloinkaan reklamoida, että ei tämä ole sitä, mitä tilasin silloin 10/20/40 vuotta sitten vaan joko sopeudutaan tai erotaan, jos muutos on liian merkittävä.
Lapsiasia on sellainen, missä ihmiset ns. tilaavat tietynlaisen kumppanin. Lapsia haluavakin haluaa rinnalleen kumppanin, joka myös haluaa perustaa perheen. Jos kumppanin mieli muuttuukin, pettyy lapsia haluava yhtä karvaasti kuin vela. Sairastumisiin, työttömyyksiin, uskoontuloihin jne. voi sopeutua ja niissä tilanteissa voi tehdä kompromisseja. Lasten hankkimisen suhteen kompromissia ei voi tehdä, se on kyllä tai ei. Lapsia haluamatonta ei voi vaatia väkisin ja toisen mieliksi tekemään lapsia. Lapsia haluavaa ei voi vaatia luopumaan haaveestaan toisen vuoksi. Siksi mielenmuutos on niin merkittävä, että se johtaa eroon.
Niin? Moni asia johtaa eroon. Sitä se elämä on.
Ap:ta kukaan ei ole vaatinut tekemään lapsia väkisin, hänellä on fiilis että mies on ehkä muuttamassa mieltään. Silti hän vinkuu asiasta ennakkoon tällä palstalla.
Miesvihaa.
Miten se on miesvihaa, jos haluaa anonyymillä palstalla keskustella ja jakaa ajatuksia elämäntilanteestaan muiden kanssa? Onko se naisvihaa jos ap olisi mies?
Yleistäminen oman elämäntilanteessa olevan miehen toiminnan koskemaan miesten toimintaa yleisesti on miesvihaa.
vrt. Hoitajat ovat murhaajia, tästä todisteena Aino Nykopp-Koski.
Hän on muuten nainen, tämähän tarkoittaa että naiset ovat lähtökohtaisesti murhaajia.
Erittäin huono vertaus, koska murhaajista ylivoimainen enemmistö on miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mkä helvetti teitä vittuilevia jankkaajia vaivaa? Miksi te edes olette tässä ketjussa tai palstalla? Menkää sinne ulilaudalle aukomaan päätänne ja antakaa muiden keskustella rauhassa heitä kiinnostavista asioista.
Ap älä vastaa näille trolleille mitään. Menee koko ketju pilalle.
Täällä on ennenkin ollut keskustelun tahallista häirintää velaketjuissa mutta näin pahaa sekoilua ja jankkaamista en muista aiemmin nähneeni. Jollakulla (epäilen, että on yksi ja sama kirjoittaja) on mennyt kuppi nurin ja pahasti. Ehkä vaimo/tyttöystävä on jättänyt hänet eriävien lapsitoiveiden takia ja tämä ketju triggeröi häntä. Ei muuten voi oikein selittää sitäkään älynväläystä, että nainen ei halua lapsia miehen mieliksi = miesvihaa.
Kukaan ei ole väittänyt että "nainen ei halua lapsia = miesvihaa"
Miesvihaa on väitteet miehistä.
Jos on miehiä deittaileva heteronainen, niin silloin kokemukset parisuhteessa ovat miehistä. Ketjun aihe on myös, että mistä velamiehiä löytää, tietysti ketjussa keskustellaan velanaisen näkökulmasta ja kerrotaan niitä omia kokemuksia ja havaintoja maailmasta. Joku voi aloittaa ketjun, missä kysytään mistä velanaisia löytää ja keskustella siellä omista kokemuksistaan ja pettymyksistään velamiehenä.
Jos joku treffailee tuomittua paloittelusurmaaja-naista, olisi naisvihaa tehtailla ketjuja jossa haukutaan naiset psykopaattisina paloittelusurmaajina.
Lopettakaa sanan "Miehet" käyttö ja kirjoittakaa "minua nussineet kolme miestä" jotta saatte jätettyä miljatdit muut asian ulkopuolelle.
Annas kun arvaat. Huomenna, perjantain kunniaksi alat spämmäämään näitä "kaikki naiset sitä ja tätä" aloituksia palstalle ja tätä jatkat taas koko viikonlopun läpi. Ma-to meneekin sitten taas itkiessä #miesvihanäkyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mkä helvetti teitä vittuilevia jankkaajia vaivaa? Miksi te edes olette tässä ketjussa tai palstalla? Menkää sinne ulilaudalle aukomaan päätänne ja antakaa muiden keskustella rauhassa heitä kiinnostavista asioista.
Ap älä vastaa näille trolleille mitään. Menee koko ketju pilalle.
Täällä on ennenkin ollut keskustelun tahallista häirintää velaketjuissa mutta näin pahaa sekoilua ja jankkaamista en muista aiemmin nähneeni. Jollakulla (epäilen, että on yksi ja sama kirjoittaja) on mennyt kuppi nurin ja pahasti. Ehkä vaimo/tyttöystävä on jättänyt hänet eriävien lapsitoiveiden takia ja tämä ketju triggeröi häntä. Ei muuten voi oikein selittää sitäkään älynväläystä, että nainen ei halua lapsia miehen mieliksi = miesvihaa.
Kukaan ei ole väittänyt että "nainen ei halua lapsia = miesvihaa"
Miesvihaa on väitteet miehistä.
Jos on miehiä deittaileva heteronainen, niin silloin kokemukset parisuhteessa ovat miehistä. Ketjun aihe on myös, että mistä velamiehiä löytää, tietysti ketjussa keskustellaan velanaisen näkökulmasta ja kerrotaan niitä omia kokemuksia ja havaintoja maailmasta. Joku voi aloittaa ketjun, missä kysytään mistä velanaisia löytää ja keskustella siellä omista kokemuksistaan ja pettymyksistään velamiehenä.
Jos joku treffailee tuomittua paloittelusurmaaja-naista, olisi naisvihaa tehtailla ketjuja jossa haukutaan naiset psykopaattisina paloittelusurmaajina.
Lopettakaa sanan "Miehet" käyttö ja kirjoittakaa "minua nussineet kolme miestä" jotta saatte jätettyä miljatdit muut asian ulkopuolelle.
Oikea sanamuotohan olisi -ne miehet, joita olen tavannut tai joiden kanssa olen ollut suhteessa- niin silloin ei tulisi peppu kipeäksi palstaulilla. Ihmiset tekevät myös havaintoja ystävistään ja sukulaisistaan, toki silloinkin kannattaa ilmaista kyseessä olevan havainto lähipiiristä.
Vierailija kirjoitti:
Omalta kokemukseltani vela tuntuu vetävän magneetin lailla puoleensa niitä, jotka haluavat lapsia, eli et ap ole yksin. Koitan aina tutustumisen ja tapailun/seurustelun alkuvaiheessa ottaa lapsiasian puheeksi, jotta kumpikaan ei tuhlaisi aikaansa. Yleensä onkin mennyt hyvin ja toinen ymmärtänyt, että asiassa ei voi tehdä kompromissia ja juttu päätetty yhteisymmärryksessä.
Yhden kelkankäännön mestarisuorituksen muistan. Hän kertoi haluavansa lapsia ja minä tietysti että en halua ja parempi ettei juttu jatku. Siihen hän sanoi että - ei meidän erota tarvitse, ei sitten hankita lapsia, jos sä et halua. No, en jäänyt ottamaan selvää, olisiko hän pitänyt sanansa ja suostunut elämään kanssani lapsettomana, todennäköisesti ei olisi suostunut. Joillakin ihmisillä miellyttämisen halu on varsinkin suhteen alussa niin kova, että sanotaan mitä luulee sen toisen haluavan kuulla. Halutaan suhteeseen niin palavasti, että valehdellaan jopa itselleen. Jonkin ajan kuluttua, kun ns. vieraskoreus poistuu, aletaan uskaltaa puhua siitä, mitä oikeasti haluaa.
Pari muuta tapausta ovat edenneet pidemmäksi suhteeksi, koska alussa on keskusteltu ettei kumpikaan halua lapsia, ikinä. Parin vuoden kuluttua kuitenkin mies on alkanut puhumaan, että lapsi olisi kiva ja olisi kiva olla isä ennen sitä ja sitä ikää. Ihmettelin tätä, että mehän puhuttiin asia aluksi. Siihen vastaus -Noku mä ajattelin et sä muutat mieles kumminkin, ku eikö kaikki naiset halua lapsia, sitä mä odottelin et säkin alat haluta.
Eli suoraa valehtelua heti alusta.Tottakai ihmisillä voi vaikka 20vuodessa muuttua monikin näkemys ja mielipide. Outoa, että joillain se takki kääntyy 180 astetta parissa vuodessa niinkin isossa asiassa kuin lisääntyminen.
Tuohon on mulla oma teoria. Sinkkuna, kun parisuhdetta ei ole näköpiirissä, on helpompaa olla vela ja kertoa se tapaamalleen ihmiselle. Parisuhteessa muutaman vuoden jälkeen näillä joillain ihmisillä aivoissa nyrjähtää ja alkavat ajattelemaan, että nyt kun suhdekin on, niin miksipäs ei olisi kiva olla lapsiakin. Jonkinlainen pesänrakennusvaihe siis alkaa, kun puitteet siihen on. Se voisi selittää mielenmuutosta.
Joillakin lähipiiriin syntyvät lapset voivat lisätä tuota tunnetta, että kivaltahan tuo perhe-elämä vaikuttaa (toisilla taas juuri päinvastoin).Ihmiset saavat muuttaa mieltään. Se on vain hyvin surullista, jos hyvä suhde päättyy mielenmuutokseen, mutta eihän sille mitään voi. If you love them, let them go. Valehtelu lapsiasiassa suhteen alussa taas on ala-arvoista. Ja oikeasti vela tietää asian yleensä hyvin nuoresta saakka.
En tiedä mistä velamiehiä löytyy, jatkan etsintöjä. Veloille suunnattu deittisovellus olisi oikeasti tarpeen.
Hyvä kirjoitus.
Kun nyt olen asiaa miettinyt, olen tullut siihen tulokseen että kyse on varmaankin juuri tuosta ettei hän ole asiaa edes ajatellut kun ei ole ollut ajankohtainen. Siis että ei kai nyt 22-vuotiaan naisen kanssa tarvitse sen enempää keskustella lisääntymisasioista kun ne alkavat vaikuttaa elämään vasta vuosien kuluttua. Jos siis minun ja mieheni näkemykset tosiaan ovat nyt muuttuneet erilaisiksi.
Yhdestä tällaisesta suhteesta on mullakin kokemusta, kuten aiemmin kirjoitin. "Ei tullut mieleenkään etteikö nainen alkaisi haluta lapsia sitten myöhemmin".
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tavannut yhtäkään eronneet miehet joilla on jo ennestään lapsia eivät välttämättä halua enää lisää lapsia. Se olisi ainakin itselleni ihan ok.
Lisääntynyt mies ei ole vapaaehtoisesti lapseton. Kai sitä kaikenmaailman yh-isukkeja on tinderit pullollaan, mutta he eivät kiinnosta minua nyt tai tulevaisuudessakaan.
Ap
Minä olen ihan nuoresta asti tiennyt etten halua lapsia. Luulen, että se osaltaan johtuu siitä, että minulla on hieman nuorempi vaikeasti kehitysvammainen sisarus. Vaikka rakastankin häntä koko sydämestäni ja koen, että hän on tuonut elämääni todella paljon rikkautta ja avartanut maailmankatsomustani, niin luonnollisesti olen myös joutunut osallistumaan hänen hoitamiseen ihan pienestä asti.
Tinderissä itselläni on taas ollut suuria vaikeuksia löytää lapsetonta naista ja tuntuu siltä, että melkein aina minulle tykkäyksen antaneilla naisilla on 1-3 pientä kouluikäistä lasta. Myös edellinen pidempi parisuhteeni loppui melkeinpä hetkessä kuin seinään, kun kantani lapsien saamiseen selvisi kumppanilleni. Tietenkin näinkin tärkeistä asioista olisi varmasti pitänyt keskustella aikaisemmin, mutta silloin siinä kävi nyt näin.
Aina puhutaan siitä, että pääkaupunkiseudulla olisi paljon velanaisia, mutta itse en ole heihin valitettavasti onnistunut törmäämään oikeastaan missään..
M40
Tässä on selvästi jonkinlainen kohtaanto-ongelma. Ehkä se jonkun ehdottama vela-deittipalvelu olisi paikallaan?
Ap
Miten rangaista jos toinen vela-deittipalvelusta huolimatta muuttaa joskus mieltään?
Tiesitkö esim. että porukkaa äänestääkin eri puolueita, usein mielipiteiden vaihtuessa.
Totta turiset, mielipide voi muuttua. Mutta ehkä nimenomaan lapsettomuuteen tähtäävä deittisovellus karsisi pois ne jotka eivät ole asiaa kunnolla edes pohtineet, ja ne jotka sanovat mitä vain jotta saavat velanaisen sänkyynsä. Ja sitten odottavat että se mieli muuttuu, koska kaikillahan se muuttuu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, joku ihminen on vuosikymmenen kuluessa muuttanut näkemystään jostain aiheesta! Kaikkea hullua sitä kuulee! Kyllä ihmisten pitäisi parisuhteeseen ryhtyessään sitoutua pysymään täsmälleen samanlaisina hautaan asti.
Tämä on toki totta, mutta velana on ikävää, että miehet eivät yleensä tunnu edes miettineen lapsiasiaa. Menevät ajatuksella "Kyllä se nainen muuttaa mielensä", "En oo miettinyt" jne. Mieli voi muuttua, mutta kuten tässä ap:nkin tapauksessa, mies on sitten vapaa etsimään sen äitinaisen itselleen lapsentekoon.
On vain todella tympeää, että näin iso arvoihin ja elämään liittyvä asia kaataa suhteen, vaikka alussa olisi asiasta puhuttukin. Aina saa toki erota ja pitääkin, jos arvot ja toiveet menevät liian kauaksi toisistaan.
Tämä on ihan sama juttu, mutta käänteisenä, kun mies innosta puhkuen haluaa lapsia, mutta lapset saatuaan toteaa, että tämä on ihan mälsää, en tykkääkään, ja lähtee lätkimään.
Sellaista se elämä on. Ihmisiä ei voi tilata suhteeseen kuin tuotteita. Pitkän suhteen aikana toinen voi myös muuttua fyysiseltä olemukseltaan (ja yleensä muuttuukin), sairastua, masentua, jäädä työttömäksi, muuttua arvomaailmaltaan (joskus tätä sanotaan myös kasvamiseksi) tai tulla uskoon/menettää uskonsa. Ei silloinkaan reklamoida, että ei tämä ole sitä, mitä tilasin silloin 10/20/40 vuotta sitten vaan joko sopeudutaan tai erotaan, jos muutos on liian merkittävä.
Lapsiasia on sellainen, missä ihmiset ns. tilaavat tietynlaisen kumppanin. Lapsia haluavakin haluaa rinnalleen kumppanin, joka myös haluaa perustaa perheen. Jos kumppanin mieli muuttuukin, pettyy lapsia haluava yhtä karvaasti kuin vela. Sairastumisiin, työttömyyksiin, uskoontuloihin jne. voi sopeutua ja niissä tilanteissa voi tehdä kompromisseja. Lasten hankkimisen suhteen kompromissia ei voi tehdä, se on kyllä tai ei. Lapsia haluamatonta ei voi vaatia väkisin ja toisen mieliksi tekemään lapsia. Lapsia haluavaa ei voi vaatia luopumaan haaveestaan toisen vuoksi. Siksi mielenmuutos on niin merkittävä, että se johtaa eroon.
Juuri näinhän edellisessä viestissä sanottiin, ja juuri sitä ap ei tunnu ymmärtävän kun olettaa, että mielen muuttuminen on jotain, mitä ei olisi pitänyt tapahtua.
Missä olen sanonut että mielen muuttumista ei olisi pitänyt tapahtua?
Mielensä saa muuttaa ihan vapaasti. Ikävää on se että tässä tapauksessa se johtaa eroon.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, joku ihminen on vuosikymmenen kuluessa muuttanut näkemystään jostain aiheesta! Kaikkea hullua sitä kuulee! Kyllä ihmisten pitäisi parisuhteeseen ryhtyessään sitoutua pysymään täsmälleen samanlaisina hautaan asti.
Tämä on toki totta, mutta velana on ikävää, että miehet eivät yleensä tunnu edes miettineen lapsiasiaa. Menevät ajatuksella "Kyllä se nainen muuttaa mielensä", "En oo miettinyt" jne. Mieli voi muuttua, mutta kuten tässä ap:nkin tapauksessa, mies on sitten vapaa etsimään sen äitinaisen itselleen lapsentekoon.
On vain todella tympeää, että näin iso arvoihin ja elämään liittyvä asia kaataa suhteen, vaikka alussa olisi asiasta puhuttukin. Aina saa toki erota ja pitääkin, jos arvot ja toiveet menevät liian kauaksi toisistaan.
Tämä on ihan sama juttu, mutta käänteisenä, kun mies innosta puhkuen haluaa lapsia, mutta lapset saatuaan toteaa, että tämä on ihan mälsää, en tykkääkään, ja lähtee lätkimään.
Sellaista se elämä on. Ihmisiä ei voi tilata suhteeseen kuin tuotteita. Pitkän suhteen aikana toinen voi myös muuttua fyysiseltä olemukseltaan (ja yleensä muuttuukin), sairastua, masentua, jäädä työttömäksi, muuttua arvomaailmaltaan (joskus tätä sanotaan myös kasvamiseksi) tai tulla uskoon/menettää uskonsa. Ei silloinkaan reklamoida, että ei tämä ole sitä, mitä tilasin silloin 10/20/40 vuotta sitten vaan joko sopeudutaan tai erotaan, jos muutos on liian merkittävä.
Lapsiasia on sellainen, missä ihmiset ns. tilaavat tietynlaisen kumppanin. Lapsia haluavakin haluaa rinnalleen kumppanin, joka myös haluaa perustaa perheen. Jos kumppanin mieli muuttuukin, pettyy lapsia haluava yhtä karvaasti kuin vela. Sairastumisiin, työttömyyksiin, uskoontuloihin jne. voi sopeutua ja niissä tilanteissa voi tehdä kompromisseja. Lasten hankkimisen suhteen kompromissia ei voi tehdä, se on kyllä tai ei. Lapsia haluamatonta ei voi vaatia väkisin ja toisen mieliksi tekemään lapsia. Lapsia haluavaa ei voi vaatia luopumaan haaveestaan toisen vuoksi. Siksi mielenmuutos on niin merkittävä, että se johtaa eroon.
Niin? Moni asia johtaa eroon. Sitä se elämä on.
Ap:ta kukaan ei ole vaatinut tekemään lapsia väkisin, hänellä on fiilis että mies on ehkä muuttamassa mieltään. Silti hän vinkuu asiasta ennakkoon tällä palstalla.
Miesvihaa.
Miten se on miesvihaa, jos haluaa anonyymillä palstalla keskustella ja jakaa ajatuksia elämäntilanteestaan muiden kanssa? Onko se naisvihaa jos ap olisi mies?
Yleistäminen oman elämäntilanteessa olevan miehen toiminnan koskemaan miesten toimintaa yleisesti on miesvihaa.
vrt. Hoitajat ovat murhaajia, tästä todisteena Aino Nykopp-Koski.
Hän on muuten nainen, tämähän tarkoittaa että naiset ovat lähtökohtaisesti murhaajia.
Erittäin huono vertaus, koska murhaajista ylivoimainen enemmistö on miehiä.
Niin on mielensä muuttaneista veloistakin ylivoimainen enemmistö naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, joku ihminen on vuosikymmenen kuluessa muuttanut näkemystään jostain aiheesta! Kaikkea hullua sitä kuulee! Kyllä ihmisten pitäisi parisuhteeseen ryhtyessään sitoutua pysymään täsmälleen samanlaisina hautaan asti.
Tämä on toki totta, mutta velana on ikävää, että miehet eivät yleensä tunnu edes miettineen lapsiasiaa. Menevät ajatuksella "Kyllä se nainen muuttaa mielensä", "En oo miettinyt" jne. Mieli voi muuttua, mutta kuten tässä ap:nkin tapauksessa, mies on sitten vapaa etsimään sen äitinaisen itselleen lapsentekoon.
On vain todella tympeää, että näin iso arvoihin ja elämään liittyvä asia kaataa suhteen, vaikka alussa olisi asiasta puhuttukin. Aina saa toki erota ja pitääkin, jos arvot ja toiveet menevät liian kauaksi toisistaan.
Tämä on ihan sama juttu, mutta käänteisenä, kun mies innosta puhkuen haluaa lapsia, mutta lapset saatuaan toteaa, että tämä on ihan mälsää, en tykkääkään, ja lähtee lätkimään.
Sellaista se elämä on. Ihmisiä ei voi tilata suhteeseen kuin tuotteita. Pitkän suhteen aikana toinen voi myös muuttua fyysiseltä olemukseltaan (ja yleensä muuttuukin), sairastua, masentua, jäädä työttömäksi, muuttua arvomaailmaltaan (joskus tätä sanotaan myös kasvamiseksi) tai tulla uskoon/menettää uskonsa. Ei silloinkaan reklamoida, että ei tämä ole sitä, mitä tilasin silloin 10/20/40 vuotta sitten vaan joko sopeudutaan tai erotaan, jos muutos on liian merkittävä.
Lapsiasia on sellainen, missä ihmiset ns. tilaavat tietynlaisen kumppanin. Lapsia haluavakin haluaa rinnalleen kumppanin, joka myös haluaa perustaa perheen. Jos kumppanin mieli muuttuukin, pettyy lapsia haluava yhtä karvaasti kuin vela. Sairastumisiin, työttömyyksiin, uskoontuloihin jne. voi sopeutua ja niissä tilanteissa voi tehdä kompromisseja. Lasten hankkimisen suhteen kompromissia ei voi tehdä, se on kyllä tai ei. Lapsia haluamatonta ei voi vaatia väkisin ja toisen mieliksi tekemään lapsia. Lapsia haluavaa ei voi vaatia luopumaan haaveestaan toisen vuoksi. Siksi mielenmuutos on niin merkittävä, että se johtaa eroon.
Juuri näinhän edellisessä viestissä sanottiin, ja juuri sitä ap ei tunnu ymmärtävän kun olettaa, että mielen muuttuminen on jotain, mitä ei olisi pitänyt tapahtua.
Missä olen sanonut että mielen muuttumista ei olisi pitänyt tapahtua?
Mielensä saa muuttaa ihan vapaasti. Ikävää on se että tässä tapauksessa se johtaa eroon.
Ap
Nytkö mies on muuttanut mieltään? Eilen se oli että sulla on sellainen fiilis...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tavannut yhtäkään eronneet miehet joilla on jo ennestään lapsia eivät välttämättä halua enää lisää lapsia. Se olisi ainakin itselleni ihan ok.
Lisääntynyt mies ei ole vapaaehtoisesti lapseton. Kai sitä kaikenmaailman yh-isukkeja on tinderit pullollaan, mutta he eivät kiinnosta minua nyt tai tulevaisuudessakaan.
Ap
Minä olen ihan nuoresta asti tiennyt etten halua lapsia. Luulen, että se osaltaan johtuu siitä, että minulla on hieman nuorempi vaikeasti kehitysvammainen sisarus. Vaikka rakastankin häntä koko sydämestäni ja koen, että hän on tuonut elämääni todella paljon rikkautta ja avartanut maailmankatsomustani, niin luonnollisesti olen myös joutunut osallistumaan hänen hoitamiseen ihan pienestä asti.
Tinderissä itselläni on taas ollut suuria vaikeuksia löytää lapsetonta naista ja tuntuu siltä, että melkein aina minulle tykkäyksen antaneilla naisilla on 1-3 pientä kouluikäistä lasta. Myös edellinen pidempi parisuhteeni loppui melkeinpä hetkessä kuin seinään, kun kantani lapsien saamiseen selvisi kumppanilleni. Tietenkin näinkin tärkeistä asioista olisi varmasti pitänyt keskustella aikaisemmin, mutta silloin siinä kävi nyt näin.
Aina puhutaan siitä, että pääkaupunkiseudulla olisi paljon velanaisia, mutta itse en ole heihin valitettavasti onnistunut törmäämään oikeastaan missään..
M40
Tässä on selvästi jonkinlainen kohtaanto-ongelma. Ehkä se jonkun ehdottama vela-deittipalvelu olisi paikallaan?
Ap
Miten rangaista jos toinen vela-deittipalvelusta huolimatta muuttaa joskus mieltään?
Tiesitkö esim. että porukkaa äänestääkin eri puolueita, usein mielipiteiden vaihtuessa.
Totta turiset, mielipide voi muuttua. Mutta ehkä nimenomaan lapsettomuuteen tähtäävä deittisovellus karsisi pois ne jotka eivät ole asiaa kunnolla edes pohtineet, ja ne jotka sanovat mitä vain jotta saavat velanaisen sänkyynsä. Ja sitten odottavat että se mieli muuttuu, koska kaikillahan se muuttuu.
Ap
Totta, hakeehan miehet tinderissäkin parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, joku ihminen on vuosikymmenen kuluessa muuttanut näkemystään jostain aiheesta! Kaikkea hullua sitä kuulee! Kyllä ihmisten pitäisi parisuhteeseen ryhtyessään sitoutua pysymään täsmälleen samanlaisina hautaan asti.
Tämä on toki totta, mutta velana on ikävää, että miehet eivät yleensä tunnu edes miettineen lapsiasiaa. Menevät ajatuksella "Kyllä se nainen muuttaa mielensä", "En oo miettinyt" jne. Mieli voi muuttua, mutta kuten tässä ap:nkin tapauksessa, mies on sitten vapaa etsimään sen äitinaisen itselleen lapsentekoon.
On vain todella tympeää, että näin iso arvoihin ja elämään liittyvä asia kaataa suhteen, vaikka alussa olisi asiasta puhuttukin. Aina saa toki erota ja pitääkin, jos arvot ja toiveet menevät liian kauaksi toisistaan.
Tämä on ihan sama juttu, mutta käänteisenä, kun mies innosta puhkuen haluaa lapsia, mutta lapset saatuaan toteaa, että tämä on ihan mälsää, en tykkääkään, ja lähtee lätkimään.
Sellaista se elämä on. Ihmisiä ei voi tilata suhteeseen kuin tuotteita. Pitkän suhteen aikana toinen voi myös muuttua fyysiseltä olemukseltaan (ja yleensä muuttuukin), sairastua, masentua, jäädä työttömäksi, muuttua arvomaailmaltaan (joskus tätä sanotaan myös kasvamiseksi) tai tulla uskoon/menettää uskonsa. Ei silloinkaan reklamoida, että ei tämä ole sitä, mitä tilasin silloin 10/20/40 vuotta sitten vaan joko sopeudutaan tai erotaan, jos muutos on liian merkittävä.
Lapsiasia on sellainen, missä ihmiset ns. tilaavat tietynlaisen kumppanin. Lapsia haluavakin haluaa rinnalleen kumppanin, joka myös haluaa perustaa perheen. Jos kumppanin mieli muuttuukin, pettyy lapsia haluava yhtä karvaasti kuin vela. Sairastumisiin, työttömyyksiin, uskoontuloihin jne. voi sopeutua ja niissä tilanteissa voi tehdä kompromisseja. Lasten hankkimisen suhteen kompromissia ei voi tehdä, se on kyllä tai ei. Lapsia haluamatonta ei voi vaatia väkisin ja toisen mieliksi tekemään lapsia. Lapsia haluavaa ei voi vaatia luopumaan haaveestaan toisen vuoksi. Siksi mielenmuutos on niin merkittävä, että se johtaa eroon.
Juuri näinhän edellisessä viestissä sanottiin, ja juuri sitä ap ei tunnu ymmärtävän kun olettaa, että mielen muuttuminen on jotain, mitä ei olisi pitänyt tapahtua.
Missä olen sanonut että mielen muuttumista ei olisi pitänyt tapahtua?
Mielensä saa muuttaa ihan vapaasti. Ikävää on se että tässä tapauksessa se johtaa eroon.
Ap
Nytkö mies on muuttanut mieltään? Eilen se oli että sulla on sellainen fiilis...
Niin, eli siis tässä tapauksessa mielen muuttaminen johtaa eroon. Myöhemmin selviää onko niin tapahtunut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan edes ajatellut, että hankkisin lapsia. Pitäisi se nainenkin löytää ensin.
Tästä olikin ketjussa jo juttua. Osassa tapauksia on varmaan kyse siitä, ettei lapsiasiaa edes mietitä ennen kuin puitteet siihen on kunnossa (=löytynyt sopiva puoliso).
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että naiset ovat velaudestaan paljon varmempia kuin miehet.
Etsin velamiestä. Olen itse ollut vela nuoresta asti enkä tule muuttamaan mieltäni. En halua, että minulle valehdellaan ja esitetään. Olen turhautunut ja on mahdotonta luottaa miehiin kun selittävät mitä tahansa päästäkseen pukille ja suhteeseen. Miten voi olla niin vaikeaa olla rehellinen ja olla tuhlaamatta toisten aikaa?
En halua ruveta vaivalla rakentamaan suhdetta jonkun tuuliviirin kanssa, joka alkaakin myöhemmin haluta jälkikasvua (ja vielä jollain ihan typerällä syyllä kuten koska muutkin).
Eli löytäisinpä miehen joka tietää kuka on ja mitä haluaa ja joka mielellään kyseenalaistaa vallitsevia normeja.
Naisten on pakko olla varmempia velaudestaan biologian takia. Velanaisen tulee huolehtia ehkäisystä tarkasti, jos aikoo velana pysyä. Nainen on se, joka on raskaana ja synnyttää ja velanainen tietää, ettei siihen hommaan ryhdy edes piippu ohimolla. Naisilla on myös tietty aikaikkuna, jossa lisääntyminen onnistuu, joten asiaa on pohdittu ja mietitty. Lapsi vaikuttaa naisen uraan ja jos niin ei halua käyvän, päätös on varma. Varma päätös on myös silloin, kun ei halua hoitaa ja huolehtia lapsista ollenkaan.
Iso osa miehistä ei ajattele lisääntymisasiaa, koska se ei tapahdu heidän kehossaan ja siihen ei ole samanlaista aikaikkunaa eikä lapsensaanti vaikuta heidän uraansa. Siksi heidän on helpompi muuttaa mieltään syillä -olis kiva -muillakin on. Nuo miehet eivät ole ajatelleet tulevaisuutta pidemmälle vaan elävät hetkessä. Velanainen on pohtinut sen tulevaisuuden ja tehnyt päätöksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että naiset ovat velaudestaan paljon varmempia kuin miehet.
Etsin velamiestä. Olen itse ollut vela nuoresta asti enkä tule muuttamaan mieltäni. En halua, että minulle valehdellaan ja esitetään. Olen turhautunut ja on mahdotonta luottaa miehiin kun selittävät mitä tahansa päästäkseen pukille ja suhteeseen. Miten voi olla niin vaikeaa olla rehellinen ja olla tuhlaamatta toisten aikaa?
En halua ruveta vaivalla rakentamaan suhdetta jonkun tuuliviirin kanssa, joka alkaakin myöhemmin haluta jälkikasvua (ja vielä jollain ihan typerällä syyllä kuten koska muutkin).
Eli löytäisinpä miehen joka tietää kuka on ja mitä haluaa ja joka mielellään kyseenalaistaa vallitsevia normeja.
Naisten on pakko olla varmempia velaudestaan biologian takia. Velanaisen tulee huolehtia ehkäisystä tarkasti, jos aikoo velana pysyä. Nainen on se, joka on raskaana ja synnyttää ja velanainen tietää, ettei siihen hommaan ryhdy edes piippu ohimolla. Naisilla on myös tietty aikaikkuna, jossa lisääntyminen onnistuu, joten asiaa on pohdittu ja mietitty. Lapsi vaikuttaa naisen uraan ja jos niin ei halua käyvän, päätös on varma. Varma päätös on myös silloin, kun ei halua hoitaa ja huolehtia lapsista ollenkaan.
Iso osa miehistä ei ajattele lisääntymisasiaa, koska se ei tapahdu heidän kehossaan ja siihen ei ole samanlaista aikaikkunaa eikä lapsensaanti vaikuta heidän uraansa. Siksi heidän on helpompi muuttaa mieltään syillä -olis kiva -muillakin on. Nuo miehet eivät ole ajatelleet tulevaisuutta pidemmälle vaan elävät hetkessä. Velanainen on pohtinut sen tulevaisuuden ja tehnyt päätöksen.
Olen tuo jota lainasit. Kiitos erittäin asiallisesta vastauksesta. Oikeassa taidat olla. Pystyisikö tätä vallitsevaa asenneilmastoa mitenkään muuttamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että naiset ovat velaudestaan paljon varmempia kuin miehet.
Etsin velamiestä. Olen itse ollut vela nuoresta asti enkä tule muuttamaan mieltäni. En halua, että minulle valehdellaan ja esitetään. Olen turhautunut ja on mahdotonta luottaa miehiin kun selittävät mitä tahansa päästäkseen pukille ja suhteeseen. Miten voi olla niin vaikeaa olla rehellinen ja olla tuhlaamatta toisten aikaa?
En halua ruveta vaivalla rakentamaan suhdetta jonkun tuuliviirin kanssa, joka alkaakin myöhemmin haluta jälkikasvua (ja vielä jollain ihan typerällä syyllä kuten koska muutkin).
Eli löytäisinpä miehen joka tietää kuka on ja mitä haluaa ja joka mielellään kyseenalaistaa vallitsevia normeja.
Naisten on pakko olla varmempia velaudestaan biologian takia. Velanaisen tulee huolehtia ehkäisystä tarkasti, jos aikoo velana pysyä. Nainen on se, joka on raskaana ja synnyttää ja velanainen tietää, ettei siihen hommaan ryhdy edes piippu ohimolla. Naisilla on myös tietty aikaikkuna, jossa lisääntyminen onnistuu, joten asiaa on pohdittu ja mietitty. Lapsi vaikuttaa naisen uraan ja jos niin ei halua käyvän, päätös on varma. Varma päätös on myös silloin, kun ei halua hoitaa ja huolehtia lapsista ollenkaan.
Iso osa miehistä ei ajattele lisääntymisasiaa, koska se ei tapahdu heidän kehossaan ja siihen ei ole samanlaista aikaikkunaa eikä lapsensaanti vaikuta heidän uraansa. Siksi heidän on helpompi muuttaa mieltään syillä -olis kiva -muillakin on. Nuo miehet eivät ole ajatelleet tulevaisuutta pidemmälle vaan elävät hetkessä. Velanainen on pohtinut sen tulevaisuuden ja tehnyt päätöksen.
Samaa mieltä. Minä en ole koskaan halunnut lapsia ja olen, jos mahdollista, vain jatkuvasti varmempi siitä. Koska yhteiskunnan ja ympäristön viesti kuitenkin on mikä on, olen todellakin miettinyt asiaa vuosikausia kaikilta mieleen tulevilta kanteilta. Asetin jopa itselleni aikarajan (35 vuotta) johon mennessä mielen voi vielä muuttaa. Sen jälkeen riskit ilmeisesti kasvavat kaikkien kannalta enkä siihen halua ryhtyä. Olen kohta 40 vuotias ja aion pysyä lapsettomana.
Meillä on aina ollut tuplaehkäisy käytössä koska asia ei ole lainkaan yhdentekevä. Puolisoni on vela myös mutta ei ole miettinyt asiaa yhtä hartaasti kuin minä ja tiedän, että jos olisin ehdottomasti halunnut, hän olisi suostunut lapsien hankinnan yrittämiseen. Ja onhan se ymmärrettävääkin, sillä ei siinä hänen kehoaan likoon laiteta. Luultavasti asiaan vaikuttaa myös edellisen sukupolven vahva 'äiti hoitaa'-roolijako eli moni mies ei etukäteen syvällisesti sisäistä olevansa sitten yhtä paljon vanhempi kuin puolisonsa vaikka olisikin muuten asenteissaan ja tekemisissään hyvin tasa-arvoinen.
En ole koskaan edes ajatellut, että hankkisin lapsia. Pitäisi se nainenkin löytää ensin.