Millaisia jouluperinteitä lapselle?

Vierailija kirjoitti:

Ihme stressin aiheita jaksat kehittää. Perinteet syntyy itsestään, mikä tuntuu hyvältä.

En ymmärrä suomalaisten tapaa jakaa lahjat hirvittävän aikaisin, jouluun kuuluu odottaminen. Lapsille joulu on ohi jos ne lahjat tungetaan syliin aamu kasilta. Kas kun ei juhannuksena.

Joulupukki käy Suomessa iltapäivällä tai illalla. Tai jos pukilla on kiire, niin lahjat ilmestyy kuusen alle iltapäivällä. En tiedä yhtään perhettä, jossa aattoaamuna avattaisiin lahjat. Ja ainakin minun lapsi odottaa joulua ja joululahjoja jo marraskuusta asti.

Minä muistan lapsuudesta kolme asiaa:

- runsaat joulukoristeet ja paljon kukkia (äiti kasvatti itse). Itse olen omille lapsille hankkinut omat nimikkokoristeet, jotka otetaan joka joulu esille.

- jouluruoka. Lapsena kinkku ja piirakat, nykyään juusto- ja kalapöytä! Meillä pöytä tehdään pikkulapsille sopivaksi, mutta toivottavasti tietyistä ruuista saadaan perinnetuokia.

- joulupukin odotus

Kirje Joulupukille oli meillä tärkeä. Jotkut jättävät sen tonttujen vietäväksi ulos, jotkut jättävät piparkakkujen ja maitolasin kanssa yöksi pöydälle. Aamulla herätessä on maito juotu ja pipareista vain muruja jäljellä.

Tonttuoven rakentaminen yhdessä, joulusatu joka päivälle sekä Joulupukin tapaaminen jossain tapahtumassa tai tavaratalossa tuovat iloista jännitystä joulun odotukseen.

Omasta lapsuudestani muistan, miten ihana oli saada joulun alla Aku Ankka- lehden tilaukseen silloin kuulunut erityinen jouluyllätys. En vaan muista mitä siihen kuului, mutta meitä oli kolme, jotka taistelimme, kuka ehtii ensin sen kimppuun. Alkoi armoton kilpajuoksu postin kolahtaessa luukusta.

Ennen joulua itsetehty joulukalenteri. Lapsena käytiin aina äidin kanssa elokuvissa joulua edeltävänä viikkona, kun silloin tuli jokin lastenelokuva teattereihin. Se on jäänyt mieleen. Isä teki sillä aikaa perunalaatikon.

Meillä on riisipuuroa ja sekametelisoppaa lounaaksi. Joulurauhan julistus katsotaan aina. Päivällä käydään saunassa. Illalla pelataan yhdessä joululahjaksi saatua lautapeliä tai uunoa. Saatiin myös aina uusi yöpuku joululahjaksi ja siinä sitten hengailtiin joulu.

Näissä aikalailla tiivistyy se, miten lähdetään rakentamaan omaa joulua jatkossa, kun on oma lapsi. Puolisolla on ollut lapsuudenkodissa varsin samanlaisia perinteitä.

Perinne muodostuu jos esimerkiksi ainakin osa kuusen koristeista on vuodesta toiseen samoja, vaikka lapsen kanssa tehtyjä.

Vierailija kirjoitti:

Minä muistan lapsuudesta kolme asiaa:

- runsaat joulukoristeet ja paljon kukkia (äiti kasvatti itse). Itse olen omille lapsille hankkinut omat nimikkokoristeet, jotka otetaan joka joulu esille.

- jouluruoka. Lapsena kinkku ja piirakat, nykyään juusto- ja kalapöytä! Meillä pöytä tehdään pikkulapsille sopivaksi, mutta toivottavasti tietyistä ruuista saadaan perinnetuokia.

- joulupukin odotus

Lapselle voisi antaa istutettavaksi ja kasvatettavaksi oman julukukan jos on sopiva valo.

Meillä leivotaan ja koristellaan pipareita, joskus valmistaikinasta, joskus itsetehdystä. Niitä syödään joulukuussa, vähän jää välipäivillekin. Suklaakalenterit on aika perus, geneerinen tai ryhmähau tms hahmo.

Itse tykkään käydä laulamassa Kauneimpia joululauluja, ja parina vuonna ollaan katsottu Tampereen teatterin live-striiminä esittämä Saiturin joulu, ja samalla korkattu konvehtirasia. Koska ollaan välipäivät sukuloimassa, joulukuusi koristellaan hyvissä ajoin, ehkä viikkoa ennen joulua.

Itse jouluaattona ollaan aamupäivästä ulkona, pulkkamäessä tms, usein myös joulukirkko hoituu samalla reissulla. Tykkään, että saa vähän raitista ilmaa ja päivänvaloa, ennen kuin juhlinta käynnistyy.

Kirkon jälkeen saunaan, lahjat ilmestyy sen aikana kuusen alle tai joulupukki tulee myöhemmin. Saunan jälkeen jouluevankeliumi ja ruokailu. Telkkarin klassikot, Lumiukko ja Samu Sirkan joulutervehdys, Joulupukki ja noitarumpu, saatetaan katsoa jossain välissä. Nykyaikana ne kun voi striimata omaan aikatauluun sopivasti.

Ruuan jälkeen lahjojen jako ja sitten tutkaillaan niitä loppuilta. Koska välimatka sukulaisiin on pitkä, mummojen ja kummien paketit ei aina ole saatavilla aattona, vaan lapset saavat lahjoja usein välipäivinäkin vielä, kun sukulaiskierroksella törmäillään. Siksi oma lahjojenjako ei ole hirveän pitkäkestoinen hetki, mutta omasta lapsuudenkodista on otettu perinne, että lahjat avataan vuorotellen ja kaikki ihastelevat yhdessä paljastunutta lahjaa. Näin lahjojen avaus on yhteinen ohjelmanumero.

Joulupäivänä ollaan monesti oltu ulkona vähän pidempään, luistelemassa tai metsäretkellä, ja tapanina usein sitten ajellaan välipäiviksi mummolaan (mies on lähes aina pekkasilla silloin ja itse yritän pitää liukumia).

Meillä lapset taitaa tykätä eniten kaikesta mikä liittyy joulukuuseen.

Kuusen valinta yhdessä ja sen kantaminen kotiin.

Kuusen koristelu. Aattoaamuna yhdet lahjat kuusen alla, (tässä välissä käydään haudoilla ja isovanhemmilla) loput lahjat illalla kuusen alta.

Tonttu tuo kuuseen salaa myös lisäkoriristeita jotka on suklaapalloja/käpyjä, ja niiden etsiminen kuusesta on jännää.

Kannattaa käskeä itsensä olemaan rento ja rauhallinen. Kellot saa ottaa jouluna pois seinästä. Aattoaamuna meillä on aamupalaksi riisipuuroa ja sekahedelmäkiisseliä. Tätä syödään ja katsellaan samalla näitä joulupukin kuumaa linjaa ym. Seuraavaksi koristellaan kuusi. Sitten lähdetään käymään haustausmaalla viemässä kynttilät. Palataan kotiin ja syödään kevyesti lounasta. Jotain pientä. Joulusaunassa pitää käydä. Sitten puetaan juhlavat vaatteet päälle. Jouluruoka syödään noin klo 16. Ei hotkita vaan nautitaan. Ruuan jälkeen käydään pellon tai metsän reunassa katselemassa josko joulupukki ja poro olisi siitä jo mennyt. Sytytetään ulos ulkotulia tai esim. Lumilyhtyihin kynttilät. Palataan sisälle odottamaan joulupukkia joka ilmestyy 18-19 aikoihin. Loppuilta ollaan rauhallisesti kotosalla, leikitään saaduilla lahjoilla ja valvotaan myöhään.

Vierailija kirjoitti:

Ihme stressin aiheita jaksat kehittää. Perinteet syntyy itsestään, mikä tuntuu hyvältä.

Outo väite, että perinteet syntyvät itsestään. Jos perinteitä ei tule kummankaan vanhemman puolelta kuten aloittajalla, niin nimenomaan ne perinteet pitää itse synnyttää. Jos ei tee mitään ja odottelee että perinteet vaan tulevat jostain, niin helposti joulun aika menee normaaliin arkeen ja jouluaattokin näyttää vain viikonlopulta, jolloin jaetaan paketteja.

Kirje joulupukille, että saa jännittää, mitä lopulta saa lahjaksi. Joulukuusen koristelu, ehkä hakeminen metsästä tai sitten kauppiaalta. Jokunen jouluruoka ja vaihtuvia herkkuja (joskus tein esim. jouluhalkoa nuorena muutamana vuotena).

Kirkossakin ollaan käyty, mutta tuntuu, että lasten kanssa jouluaatto ja joulupäivä menee muutenkin tosi nopeasti. Ollaan myös sukulaisten kanssa. Lahjan saavat aamulla jo yhden ainakin, joskus ollut pitkin päivää piilotettuna lahjoja, jos ei ole tullut sinä vuonna joulupukkia. Muuten joulupukki tuonut lahjat ja ne sitten avattu, kun kaikkien lahjat jaettu. Myös muiden saamien lahjojen ihastelu kuuluu asiaan.

Joulusaunaa ei tainnut kukaan vielä mainita, se kuuluu meillä ainakin perinteisiin myös.

Meillä on aina kiirein aika töissä ennen joulua eikä olla hirveästi ehditty ja jaksettu tehdä valmisteluja paljon ennen joulua.

Aaton aattona on oltava kaikki valmiina. Joulukuusi tuodaan sisään, talo on siivottu, jouluvalot laitettu ja leipomukset tehty, kaupassa käyty.

Tietenkin joulukalenterit on lapsilla. Lahjat tilaan yleensä black fridayna. Perinteisesti kirjat ja vaatetta teineille. Lemmikeille hankitaan yhdessä lahjat.

Joka vuosi on perinteenä ostaa yksi uusi kuusen koriste ja lapset vaativat että kaikki vanhat koristeet on laitettava kuuseen. Hyvästi värikoodattu trendikäs joulukuusi..

Joulusaunassa käydään aaton aattoiltana, lahjat paketoidaan myös silloin ja kinkku paistetaan. Joka vuosi ei ole kinkkua kun ei niin paljon tykätä.

Aattona keitetään riisipuuro. Käydään hautausmaalla ja mennään vanhemmilleni syömään. Sieltä siirrytään meille kahville ja jakamaan lahjat koska ollaan ainut lapsiperhe. Enää ei ole joulupukkia ollut.

Joulun pyhinä pelaillaan lautapelejä, ulkoillaan, luetaan ja katsotaan elokuvia. Ei sinkoilla minnekään eikä varsinkaan kauppaan.

Jouluruoka on meillä joulupäivänä ja se sisältää jokaisen lempijouluruuat eikä mitään mistä kukaan ei tykkää.

Tapaninpäivänä haetaan kotipizzaa ja jouluruuat saa jo mennä.

Olen miettinyt että lanseeraisin uutena perinteenä omille lapsille brittiläisen (?) joulusukan. Olisi kiva kun aattoaamuna olisi kaikille sukka odottamassa täynnä pieniä kivoja juttuja: pieniä herkkuja ja muita pikkulahjoja. Niistä nauttiessa katsottaisiin aattoaamun lastenohjelmia.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa käskeä itsensä olemaan rento ja rauhallinen. Kellot saa ottaa jouluna pois seinästä. Aattoaamuna meillä on aamupalaksi riisipuuroa ja sekahedelmäkiisseliä. Tätä syödään ja katsellaan samalla näitä joulupukin kuumaa linjaa ym. Seuraavaksi koristellaan kuusi. Sitten lähdetään käymään haustausmaalla viemässä kynttilät. Palataan kotiin ja syödään kevyesti lounasta. Jotain pientä. Joulusaunassa pitää käydä. Sitten puetaan juhlavat vaatteet päälle. Jouluruoka syödään noin klo 16. Ei hotkita vaan nautitaan. Ruuan jälkeen käydään pellon tai metsän reunassa katselemassa josko joulupukki ja poro olisi siitä jo mennyt. Sytytetään ulos ulkotulia tai esim. Lumilyhtyihin kynttilät. Palataan sisälle odottamaan joulupukkia joka ilmestyy 18-19 aikoihin. Loppuilta ollaan rauhallisesti kotosalla, leikitään saaduilla lahjoilla ja valvotaan myöhään.

Hieman ristiriitaa siinä, että kellot pois seiniltä, mutta kuitenkin on aika ruualle ja pukille ja tietty vielä järjestys, miten näitä perinteitä pitää noudattaa.

Tämä on se mikä itseäni joskus on jouluissa tökkinyt. Kun on niitä perinteitä koko päivälle, niin se koko päivä on kuin toisinto viime vuoden joulusta. Voi vetää helposti koko päivän läpi, kun käsikirjoitus on jo olemassa. Itse voisin jo nyt sanoa, mitä meidän jouluaattona lähes kellon tarkkuudella tapahtuu, kun on ne perinteet koko päivälle.

Ennen joulua leivomme lasten kanssa pipareita ja joulu torttuja.

Meillä on aina joka joulu tapana aamulla syödä riisipuuroa ja katsotaan joulu ohjelmia, etenkin joulupukin kuuma linja. Käymme ulkoilemassa, kävelyllä tai pulkkamäessä. Menemme saunaan. Syömme joulu ruokia, avaamme lahjoja, ja tietysti joulu herkkuja napostellaan pitkin iltaa. Odotan innolla sitä ihanaa tunnelmaa, ja onnellista oloa kun saa oman perheen kanssa viettää aikaa rauhassa ja pitää yhdessä hauskaa ja nauttia joulusta.

Meidän perheellä on perinteenä leipoa pipareita, käydä saunassa ja hautausmaalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme stressin aiheita jaksat kehittää. Perinteet syntyy itsestään, mikä tuntuu hyvältä.

Outo väite, että perinteet syntyvät itsestään. Jos perinteitä ei tule kummankaan vanhemman puolelta kuten aloittajalla, niin nimenomaan ne perinteet pitää itse synnyttää. Jos ei tee mitään ja odottelee että perinteet vaan tulevat jostain, niin helposti joulun aika menee normaaliin arkeen ja jouluaattokin näyttää vain viikonlopulta, jolloin jaetaan paketteja.

Voivat ne syntyä itsestään sillä tavalla, että lapsi kertoo mitä tahtoo ja aikuinen ottaa sen tavaksi.

Riisipuuro, piparit, leipominen,joululaulujen kuunteleminen, jouluohjelmien katsominen, saunassa käyminen, ulkoilu, hautausmaalla käyminen, kirkossa käyminen, jouluruuat, jouluherkut, lahjojen avaaminen, yhdessä olo....

Ehkä erikoisin jouluperinne meillä on aatonaaton noutoruoka. Siinä vaiheessa on yleensä jouluruokien valmistus menossa, eikä jouluksi halua jääkaappiin muutenkaan mitään ylimääräistä. Lapsista on hauskaa, kun on vähän erikoisempi ruoka. On oikeastaan vuoden ainoa päivä, kun kotiin tilataan ruokaa. Tämä perinne on tullut lapsuudenkodistani ja levinnyt myös anoppilaan.

Mm