Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22649)
Pääsärkyä kuuluu. Kävin keskustassa ostoksilla ja sain näköjään jotain ylimääräistä matkaani. Todella paljon oli ihmisiä liikenteessä. Katsoin äsken elokuvan Peppi Pitkätossu seitsemällä merellä. Huikean nostalgiakokemuksen sain tuosta. Näköjään sitä löytöjäkin voi tehdä, kuten tuon elokuvan.
On tunne, että nukahdan kohta. Silmiänikin painaa.
Lemmikin kuolemaan. Koirani "päätti" itse lähdön hetkensä. Sydänvikaa oli, mutta kunto vielä melko hyvä. Muuta tulehdusta silloin oli ja sai antibiootit. Ei sitten enää kestänyt sydän sitä kaikkea ja kuoli nukkuessaan. Oli ehkä hyvä, että sai rauhallisesti lähteä silloin kuin hänelle se sopi. Ihanteellinen kuolema samoin kuin isovanhemmille (tänään toisen hesurö kuolinpäivä) se sama lähtö suotiin. Saivat nukkuessaan lähteä.
Kirjoitan koirastani sitten enemmän, kun taas on helmikuussa tuo päivä. Elämä koirani lähdön jälkeen on ollut melkoista tarpomista välillä. Pitkästi kirjoittavan viestejä tämäkin.
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa ulos, siellä näkyy taas tuo kuunsirppi ja iso tähti melko lähellä.
Se on Venus, planeetta, ei tähti. Myös Saturnus ja Neptunus ovat lähellä, mutta Venus on niistä kirkkain.
Vierailija kirjoitti:
ankeuttajat on harry potterin hahmoja, ehkä vanhuksille tuntematon juttu.
...ja on paljon muuta... ankerias :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ankeuttajat on harry potterin hahmoja, ehkä vanhuksille tuntematon juttu.
...ja on paljon muuta... ankerias :)
hyyvin vanha... ankerias :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa ulos, siellä näkyy taas tuo kuunsirppi ja iso tähti melko lähellä.
Se on Venus, planeetta, ei tähti. Myös Saturnus ja Neptunus ovat lähellä, mutta Venus on niistä kirkkain.
Venus näkyi myös vuonna 2020 helmikuussa, kun koirani lähti tästä maailmasta. Muistan, kun viimeinen lenkki tehtiin ja katselin taivaalle. Näin tuo Venuksen näkymä muistuttaa koirastani. Sivusta tähän. Lisäyksenä viestiin koirastani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa ulos, siellä näkyy taas tuo kuunsirppi ja iso tähti melko lähellä.
Se on Venus, planeetta, ei tähti. Myös Saturnus ja Neptunus ovat lähellä, mutta Venus on niistä kirkkain.
Kiitos tiedosta, ehdotin tuota Jupiteria mutta kun ei näe... Jupiter on tosi kirkas, Venus pienempi ja aavistuksen punainen. Neptunus on lähimpänä radallaan mutta ei taida paljain silmin nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Lemmikin kuolemaan. Koirani "päätti" itse lähdön hetkensä. Sydänvikaa oli, mutta kunto vielä melko hyvä. Muuta tulehdusta silloin oli ja sai antibiootit. Ei sitten enää kestänyt sydän sitä kaikkea ja kuoli nukkuessaan. Oli ehkä hyvä, että sai rauhallisesti lähteä silloin kuin hänelle se sopi. Ihanteellinen kuolema samoin kuin isovanhemmille (tänään toisen hesurö kuolinpäivä) se sama lähtö suotiin. Saivat nukkuessaan lähteä.
Kirjoitan koirastani sitten enemmän, kun taas on helmikuussa tuo päivä. Elämä koirani lähdön jälkeen on ollut melkoista tarpomista välillä. Pitkästi kirjoittavan viestejä tämäkin.
Otan osaa.
Oma koirani kun vuosia sitten kuoli niin tunsin sen läsnäolon joka kerta, kun astuin ulkoa sisälle. Kesti aikaa tottua koirattomuuteen. Jopa sohvalla ollessani kuvittelin sen sipsuttelevan keittiössä tai eteisessä.
Tuntui, että jotain puuttuu elämästä niin tuli hankittua uusi koira. Se on jotenkin epätodellinen tunne, kun ilovirkkua ei ole enää elämässä.
Tähtien näkemisestä: hassusti näkee paljon enemmän kun katsoo syrjäsilmällä ja sitten kun kohdistaa katseensa syrjäsilmällä näkemäänsä tähteen, hupsista, kaikki tähdet ovat muuttuneet mustiksi. Olisi ihanaa asua maalla, pois katu- ja mainosvalojen saasteesta.
Tekee mieli tupakkaa, menossa 179 päivä ilman. Joskus, onneksi enää harvoin, tulee mielitekoja. Pahalta se maistuisi ja haisisi, sen tiedän, mutta ... Onneksi jaksan taistella vastaan enkä lähde kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaalilaatikko leivinuunissa.😊
Päivän kuulumiset, kaalista:
Olin kansakoulussa, ruokana oli kaalikeittoa. En tykännyt. Yritin syödä, mutta keitto jähtyi lautasella keräten pinnalle rasvakerroksen. Lihakin oli läskistä. Opettaja sanoi: Jos me muut nousemme pöydästä, kiitämme ruoasta jätämme (minut) syömään lautasen tyhjäksi. Itkua tuhertaen yritin, mutta viimein ihana keittäjämme armahti minut.
Lienee selvää, ettei kaalikeitto edelleenkään maistu, ei mikään kypsä kaali. Raakana syön kyllä.
60-luvulta varmaankin?
Minä sain saman kuvion jostain ihme tiistaikeitosta. Siinä oli kaikenlaista mut esim ohranjyviä. Mua ei armahdettu.
Äitini roikotti minua kaakaokupin äärellä. Siskoni piti kaakaosta, joten minunkin olisi pitänyt.
Kului kai vähintään tunti. En juonut sitä. En pidä vieläkään kaakaosta. Suklaakaan ei mua kiinnosta suuremmin.
Vierailija kirjoitti:
ankeuttajat on harry potterin hahmoja, ehkä vanhuksille tuntematon juttu.
Ylimielisyys ja tyhmyys 🤦🏼
Hyvää kuuluu mietin just luettuani tältä palstalta kuinka olen sairauteni takia sairaampi kuin syöpäsairaat niin 12 tuntisen työpäivän jälkeen että kovassa kunnossa olen kuitenkin aika moniin ns. perusterveisiin kasoihin verrattuna. Vuositulot 65t ja rokkaan enkä rutise tyhjistä.
Vierailija kirjoitti:
Tähtien näkemisestä: hassusti näkee paljon enemmän kun katsoo syrjäsilmällä ja sitten kun kohdistaa katseensa syrjäsilmällä näkemäänsä tähteen, hupsista, kaikki tähdet ovat muuttuneet mustiksi. Olisi ihanaa asua maalla, pois katu- ja mainosvalojen saasteesta.
Tekee mieli tupakkaa, menossa 179 päivä ilman. Joskus, onneksi enää harvoin, tulee mielitekoja. Pahalta se maistuisi ja haisisi, sen tiedän, mutta ... Onneksi jaksan taistella vastaan enkä lähde kauppaan.
Mä oon tullut ajatelleeksi tähdistä, että jos ihmisellä olisi erittäin pitkälle näkyvä näköaisti niin näkisimme yötaivaan tähden valkoisena. Ainakin itse näen niitä koko aika enemmän mitä tarkkaavaisemmin katson yötaivasta.
Tänään oli taas viikon kauppapäivä jolloin vein äitille ostoksensa, unohdin kahvin, hänellä on vain puoli pakettia jäljellä. Nyt katson pimeyden kukat, outo ohjelma mut haluan katsoa loppuun, selviääkö todelliset biologiset sukulaisuudet.
"Äitisi on aikuinen, hän on itse vastuussa syömisistään, kengistään, sairauksiensa hoidosta yms., et sinä! Huolehdit ihan liikaa asioista, jotka eivät periaatteessa sinulle edes kuulu. Anteeksi jyrkät sanani, mutta elämäsi olisi helpompaa jos lakkaisit huolehtimasta äitisi asioista. Ymmärrän kyllä, että hän on sinulle tärkeä, mutta nyt järki käteen ja keskity itseesi. Terve itsekkyys on hyväksi."
Äitini voi nyt huonommin kuin koskaan aikanani. Hänellä tulehdusarvot olleet välillä yli 230 ja hemoglobiini nyt alle 100 ja tippunut joulusta yli 20 yksikköä. Näin on ehkä inhimillistä, että olen nyt huolissani tästä kaikesta. Jos minä ns luovutan niin äitini on kohta hyvin huonossa kunnossa tai on sitä jo nyt. Jos esim kaatuisi niin ei helposti enää ylös pääsisi jalkojen kivun vuoksi. Ja jos syöminen huononee niin miten veriarvojen sitten käy.
Näin nyt ei ole hyvä hetki olla itsekäs. Ei, koska emme edes tiedä mikä äitiäni vaivaa. Tutkimukset vasta tulossa. Minä en ole sellainen ihminen joka tavallaan saa rauhaa jos hylkään heikossa tilanteessa olevan ihmisen. Fiilikseni vaan pahenisi sen myötä. Mieluummin minua rauhoittaa se, kun tiedän, että olen tehnyt parhaani. Ihmiset ovat erilaisia näissä jutuissa. Tietysti olen uupunut ja raskas vuosi edellinen oli myös. Silti minun pitää nyt vaan yrittää jaksaa tätä kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
"Äitisi on aikuinen, hän on itse vastuussa syömisistään, kengistään, sairauksiensa hoidosta yms., et sinä! Huolehdit ihan liikaa asioista, jotka eivät periaatteessa sinulle edes kuulu. Anteeksi jyrkät sanani, mutta elämäsi olisi helpompaa jos lakkaisit huolehtimasta äitisi asioista. Ymmärrän kyllä, että hän on sinulle tärkeä, mutta nyt järki käteen ja keskity itseesi. Terve itsekkyys on hyväksi."
Äitini voi nyt huonommin kuin koskaan aikanani. Hänellä tulehdusarvot olleet välillä yli 230 ja hemoglobiini nyt alle 100 ja tippunut joulusta yli 20 yksikköä. Näin on ehkä inhimillistä, että olen nyt huolissani tästä kaikesta. Jos minä ns luovutan niin äitini on kohta hyvin huonossa kunnossa tai on sitä jo nyt. Jos esim kaatuisi niin ei helposti enää ylös pääsisi jalkojen kivun vuoksi. Ja jos syöminen huononee niin miten veriarvojen sitten käy.
Näin nyt ei ole hyvä hetki olla itsekäs. Ei, koska emme edes tiedä mikä äit
En hylkäämisestä kirjoittanut, olet ymmärtänyt väärin. Ja olet itse täällä kertonut kuinka äitisi tilanne "syö sinua", et noilla sanoilla, mutta kuitenkin. Terve itsekkyys on sitä, että pitää huolen ensin itsestään että voi huolehtia muista! Sinä tunnut olevan niin kuilun partaalla että murskaat itsesi jos et ota askelta taaksepäin. Oikeesti, olen huolissani Sinun jaksamisestasi! En jatka aiheesta enempää, toivon sinulle jaksamista ja hyviä unia!
Vierailija kirjoitti:
"Äitisi on aikuinen, hän on itse vastuussa syömisistään, kengistään, sairauksiensa hoidosta yms., et sinä! Huolehdit ihan liikaa asioista, jotka eivät periaatteessa sinulle edes kuulu. Anteeksi jyrkät sanani, mutta elämäsi olisi helpompaa jos lakkaisit huolehtimasta äitisi asioista. Ymmärrän kyllä, että hän on sinulle tärkeä, mutta nyt järki käteen ja keskity itseesi. Terve itsekkyys on hyväksi."
Äitini voi nyt huonommin kuin koskaan aikanani. Hänellä tulehdusarvot olleet välillä yli 230 ja hemoglobiini nyt alle 100 ja tippunut joulusta yli 20 yksikköä. Näin on ehkä inhimillistä, että olen nyt huolissani tästä kaikesta. Jos minä ns luovutan niin äitini on kohta hyvin huonossa kunnossa tai on sitä jo nyt. Jos esim kaatuisi niin ei helposti enää ylös pääsisi jalkojen kivun vuoksi. Ja jos syöminen huononee niin miten veriarvojen sitten käy.
Näin nyt ei ole hyvä hetki olla itsekäs. Ei, koska emme edes tiedä mikä äit
Jaksamista Sinulle, toivottavasti äitisi tila kohenee. Muistathan kuitenkin pitää huolta myös itsestäsi.
Hitsi, on yläpilveä, ei näy. Olisiko tuo tähti sittenkin Jupiter- planeetta. Nuorena olin kiinnostunut tähdistä ja aurinkokunnan tapahtumista ja maalla oli helppoa seurata niitä mutta nyt kaupungissa on paljon valosaastetta että tarvii olla tosi kirkas ilma että näkee mitään :( Tyttärillekin opetin Otavan ja Pohjantähden ja aamu- ja iltatähdet ynnä muut. Kauniita ne on.