Olen huomannut jo pitkään etten kiinnosta naisia.
En kiinnosta naisia sitten ollenkaan. Olen jo pitkään ollut ilmaa naisille ja pahentunut vain tilanne. Tuntuu että mä otan yhteyttä naisiin ne ei vastaa ja minä aina minä kiinnostun tää on todella turhauttavaa ja masentavaa, mä kaipaisin kunnon parisuhdetta, onko mulle ketään?
Kommentit (2376)
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tätä touhua suuresti miten ihmiset inhoo minua ja pitää mua alimman tason miehenä vaikka en edes ole, en ymmärrä
Voit tietysti itse olla itsestäsi mitä tahansa harhaistakin mieltä, mutta muiden mielipiteitä et voi määrätä.
Vierailija kirjoitti:
On mulla törmäsin vanhaan tuttuun baarissa mutta ne ei ole mitää hyviä kavereita ja olen heitä nähnyt, vointi ollut parempi ja yritän kuntoilla ja mennä elämäs eteenpäin
Ihana kuulla! Kaverit ja merkitykselliset ihmissuhteet tekevät todella hyvää : )
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti olla treffit ja löysin naisen mutta nainen haluskin lapsia ja mä en halua niin siinä sukset jo menee ristiin, mistään ei vain tule mitään. No täytyy sitten ottaa erilainen asenne.
Kuka selväjärkinen nainen haluaisi lapsen/lapsia allun ja alludiagnoosien kanssa?
Sä voit vaikka tappaa ittes
Miksi pelkkä oleellinen kysymys ja mietintä menee noin kovasti tunteisiisi kun et kerran itse lapsia halua?
Koska sanoi törkeesti etten kelpaa kellekkään että olen pahempi kun alkoholisti tapaus.. voi herranjumala mitä touhua
Todellaki kelpaan sitte toiselle masentuneelle yksinäiselle velkaantuneelle naiselle.. mä halua yksin elämääni elää
Masentunut, velkainen ja yksinäinen nainen täällä hei, voitko kertoa mitä toisit mun elämääni sellaista, että haluaisin sinut? Väkivaltauhkauksia, passiivisuutta, seksuaalista uhkailua, näköalattomuutta, kyvyttömyyttä vuorovaikutukseen?
Allu vaatii katalogista tavispullukkaa tai mieluummin monikossa, mutta häneltä ei saa vaatia mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mulla törmäsin vanhaan tuttuun baarissa mutta ne ei ole mitää hyviä kavereita ja olen heitä nähnyt, vointi ollut parempi ja yritän kuntoilla ja mennä elämäs eteenpäin
Ihana kuulla! Kaverit ja merkitykselliset ihmissuhteet tekevät todella hyvää : )
Tämä on totta. Yritä pitää niitä tuttavuussuhteita yllä, kysele mitä muille kuuluu. Vaikka ei juttelisi sen ihmeempiä, niin ihmiskontaktit auttavat pysymään reaalielämässä kiinni, ja harjoittavat sosiaalisia taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Piti olla treffit ja löysin naisen mutta nainen haluskin lapsia ja mä en halua niin siinä sukset jo menee ristiin, mistään ei vain tule mitään. No täytyy sitten ottaa erilainen asenne.
Piti olla treffejä tai mitään pitiollajuttuja turha kohkata. Asennemuutos(larppauskaan) ei välttämättä auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mulla törmäsin vanhaan tuttuun baarissa mutta ne ei ole mitää hyviä kavereita ja olen heitä nähnyt, vointi ollut parempi ja yritän kuntoilla ja mennä elämäs eteenpäin
Ihana kuulla! Kaverit ja merkitykselliset ihmissuhteet tekevät todella hyvää : )
Tämä on totta. Yritä pitää niitä tuttavuussuhteita yllä, kysele mitä muille kuuluu. Vaikka ei juttelisi sen ihmeempiä, niin ihmiskontaktit auttavat pysymään reaalielämässä kiinni, ja harjoittavat sosiaalisia taitoja.
Yritän, mutta en saa kuin baarikavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piti olla treffit ja löysin naisen mutta nainen haluskin lapsia ja mä en halua niin siinä sukset jo menee ristiin, mistään ei vain tule mitään. No täytyy sitten ottaa erilainen asenne.
Kuka selväjärkinen nainen haluaisi lapsen/lapsia allun ja alludiagnoosien kanssa?
Sä voit vaikka tappaa ittes
Miksi pelkkä oleellinen kysymys ja mietintä menee noin kovasti tunteisiisi kun et kerran itse lapsia halua?
Koska sanoi törkeesti etten kelpaa kellekkään että olen pahempi kun alkoholisti tapaus.. voi herranjumala mitä touhua
Todellaki kelpaan sitte toiselle masentuneelle yksinäiselle velkaantuneelle naiselle.. mä halua yksin elämääni elää
Masentunut, velkainen ja yksinäinen nainen täällä hei, voitko kertoa mitä toisit mun elämääni sellaista, että haluaisin sinut? Väkivaltauhkauksia, passiivisuutta, seksuaalista uhkailua, näköalattomuutta, kyvyttömyyttä vuorovaikutukseen?
En todellakaan ole tuommoinen mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen ajattelen itseäni pohjalle. Velkaa 30 tuhatta. Vanha auto. Työ ei auta. Rahat vähissä. Näköjään en saa naista sitte. Eletään yksin.
Kaikilla ei ole vanhaakaan autoa ja auto on huono rahan arvon säilyttäjä, kuten sanoo Warren Buffettkin.
Helsingissä monet nuoret ajaa audeilla ja bemareilla. millä rahalla on 40 tuhatta auto?
Mä en ees pysty ottaa isoa lainaa ja maksaa mun tuloilla sitä.. sitte niinku en ymmärrä painin ihan eri luokassa elämässä.. mulla velkaa ja 2000 € auto ja toiset vaa nauttii elämästä.
Haluaisin itsekkin omakotitalon, hienon auton ja kaikkea muuta kivaa, mutta kaikkea ei vain heti pysty saamaan. Mentävä sillä mitä on.
Se on aika yleistä että on vanha/vanhempi auto, työ ja lainaa.
Miksi et ole tyytyväinen siitä mitä sinulla jo on? Työ ja vanha toimiva autokaan ei ole itsestäänselvyys.
Tuskin kuitenkaan pelkästään naisten vuoksi kannattaa hankkia hienoa kallista autoa.
En ole tyytyväinen, haluaisin hienomman auton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienot naiset vaan juo viiniä matkustelee ja 40 tuhatta mersu pihassa.
Luuletko sä, että ne matkustelis ja ostais kalliita autoja jos niitä mikään ei kiinnostaisi ja minkään eteen ei laittais tikkua ristiin? Sä et nää heidän elämästään kuin sen pinnan, et ole nähnyt sitä kun ovat istuneet perse ruumenilla pänttäämässä koulukirjoja, ostaneet alelaputettuja ruokia ja olleet koulun ohella mäkissä töissä. Se vaatii ihan hitosti töitä saavuttaa sellainen elintaso. Ja onnea se elintaso ei takaa - tiedän sen siitä, kun oma isäni on miljonääri, ja olen katkaissut välini täysin tuohon väkivaltaiseen narsistiin joka käyttää muita vain pelinappuloina. Sun on ihan turha kadehtia muiden elintasoa, kun sä et näe vaivaa edes itsesi parantamiseen.
Niin se on kai totta.
Kalliit autot tai raha kyllä varmaan helpottaa naisen löytämistä, mutta kiinnostuuko nainen sinusta henkilönä vai pelkästään rahan takia haluaa olla yhdessä.
Itse olin pitkään ujo naisten seurassa, enkä osannut/uskaltanut naisten kanssa puhua ,vaikka olisin halunnut. Harrastuksessa sitten ajauduin apuvalmentajaksi naisryhmälle. Alkuun oli hankala olla äänessä ja jutella luontevasti mutta pikku hiljaa juttu alkoi lentämään niin kun muille jutellessa ts olin oma itseni. Sen jälkeen suhteita on ollut ja nykyinen löytyi ihan muualta vaan tutustumalla.
Eli, ei tarvita mersua, vaan totuttautumista ja uskallusta puhua naisille ja hyviä käytöstapoja. Niinkun jossain kohtaa tääl puhuttiin kalastusvertauksilla, niin etsi oikee paikka missä on mahdollista saada saalis. Oikeat välineet ja oikea paikka vähentää tuurin osuutta saaliin saamisessa :)
Vierailija kirjoitti:
Edelleen en voi mun heikkolahjaisuudelle mitää. Senkaa pitää elää elåmä. Mulla on diabetes. 30 velkaantunut. Haukkukaa vaan mua ei kiinnosta.
Diabetes? Et ole ennen kertonut? Ykkös- vai kakkostyypin?
Suomessa on noin 450 000 diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa: noin 50 000 tyypin 1 ja noin 400 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi 50 000 - 100 000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta, ja raskausdiabetes todetaan vuosittain noin 10 000 odottavalla äidillä.
Niin että et todellakaan ole mikään uniikki harvinaisuus.
Sillä diagnoosilla nyt on turha yrittää sääliä ja myötätuntoa kerjätä. Hyvin hallittavissa oleva sairaus jonka kanssa ehdoton enemmistö pystyy elämään täysin hyvää elämää kun vain pitää huolen itsestään.
Siskollani on diabetees, samoin äidilläni ja yhdellä veljelläni. Kaikilla normaali elämä ja asiat kunnossa.
Ennemminkin olisin sinuna huolissani tuosta pääsi kunnosta, tai siis epäkunnosta. Varmasti kaikkea ei voi korjata, on olemassa psyykkisiä häiriötiloja joita ei voi parantaa mutta oikealla hoidolla ja ennen kaikkea ihmisen omalla motivaatiolla ja omien rajoitustensa hyväksymisellä niitten kanssa voi elää.
Tästä kuitenkin on jauhettu tuhansia sivuja eri keskusteluissa joten siihen en enempää puutu. Tuulimyllyä vastaan on turha taistella. Jos ja kun halua ja motivaatiota sekä kykyä mitään yrittääkään muuttaa ei ole, on sitten vain elettävä tuollainen elämä. Elämä on raaka ja armoton peli.
kyllä niin vaikeeta löytää sopiva nainen herranjumala ymmärrän omat haasteeni ja ongelmani mutta ei mistää löydä., kuulemma äitini mielestä ja kaikkien mielestä etsin vain koulutettuja prinsessoja mulle ei kelpaa vaativamman näköinen nainen ja kelpaisi kyllä jos se on kiva ja jokseenkin tykkään ulkonäöstä, muttakun ei mistää vaa löydä ja huonoa tuuria tai etsin liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kalliit autot tai raha kyllä varmaan helpottaa naisen löytämistä, mutta kiinnostuuko nainen sinusta henkilönä vai pelkästään rahan takia haluaa olla yhdessä.
Itse olin pitkään ujo naisten seurassa, enkä osannut/uskaltanut naisten kanssa puhua ,vaikka olisin halunnut. Harrastuksessa sitten ajauduin apuvalmentajaksi naisryhmälle. Alkuun oli hankala olla äänessä ja jutella luontevasti mutta pikku hiljaa juttu alkoi lentämään niin kun muille jutellessa ts olin oma itseni. Sen jälkeen suhteita on ollut ja nykyinen löytyi ihan muualta vaan tutustumalla.
Eli, ei tarvita mersua, vaan totuttautumista ja uskallusta puhua naisille ja hyviä käytöstapoja. Niinkun jossain kohtaa tääl puhuttiin kalastusvertauksilla, niin etsi oikee paikka missä on mahdollista saada saalis. Oikeat välineet ja oikea paikka vähentää tuurin osuutta saaliin saamisessa :)
Yritän nyt käydä vertaistukiryhmissä kun niitä on oppimisvaikeutta kärsiville, jos sielä tutustuis.
Vierailija kirjoitti:
Kalliit autot tai raha kyllä varmaan helpottaa naisen löytämistä, mutta kiinnostuuko nainen sinusta henkilönä vai pelkästään rahan takia haluaa olla yhdessä.
Itse olin pitkään ujo naisten seurassa, enkä osannut/uskaltanut naisten kanssa puhua ,vaikka olisin halunnut. Harrastuksessa sitten ajauduin apuvalmentajaksi naisryhmälle. Alkuun oli hankala olla äänessä ja jutella luontevasti mutta pikku hiljaa juttu alkoi lentämään niin kun muille jutellessa ts olin oma itseni. Sen jälkeen suhteita on ollut ja nykyinen löytyi ihan muualta vaan tutustumalla.
Eli, ei tarvita mersua, vaan totuttautumista ja uskallusta puhua naisille ja hyviä käytöstapoja. Niinkun jossain kohtaa tääl puhuttiin kalastusvertauksilla, niin etsi oikee paikka missä on mahdollista saada saalis. Oikeat välineet ja oikea paikka vähentää tuurin osuutta saaliin saamisessa :)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on noin 450 000 diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa: noin 50 000 tyypin 1 ja noin 400 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi 50 000 - 100 000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta, ja raskausdiabetes todetaan vuosittain noin 10 000 odottavalla äidillä.
Niin että et todellakaan ole mikään uniikki harvinaisuus.
Sillä diagnoosilla nyt on turha yrittää sääliä ja myötätuntoa kerjätä. Hyvin hallittavissa oleva sairaus jonka kanssa ehdoton enemmistö pystyy elämään täysin hyvää elämää kun vain pitää huolen itsestään.
Siskollani on diabetees, samoin äidilläni ja yhdellä veljelläni. Kaikilla normaali elämä ja asiat kunnossa.
Ennemminkin olisin sinuna huolissani tuosta pääsi kunnosta, tai siis epäkunnosta. Varmasti kaikkea ei voi korjata, on olemassa psyykkisiä häiriötiloja joita ei voi parantaa mutta oikealla hoidolla ja ennen kaikkea ihmisen omalla motivaatiolla ja omien rajoitustensa hyväksymisellä niitten kanssa voi elää.
Tästä kuitenkin on jauhettu tuhansia sivuja eri keskusteluissa joten siihen en enempää puutu. Tuulimyllyä vastaan on turha taistella. Jos ja kun halua ja motivaatiota sekä kykyä mitään yrittääkään muuttaa ei ole, on sitten vain elettävä tuollainen elämä. Elämä on raaka ja armoton peli.
´Juu en ole sen takia masentunut ja arvot on kunnossa hoidan itseeni. Mutta se on tämä naisen puute.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on noin 450 000 diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa: noin 50 000 tyypin 1 ja noin 400 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi 50 000 - 100 000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta, ja raskausdiabetes todetaan vuosittain noin 10 000 odottavalla äidillä.
Niin että et todellakaan ole mikään uniikki harvinaisuus.
Sillä diagnoosilla nyt on turha yrittää sääliä ja myötätuntoa kerjätä. Hyvin hallittavissa oleva sairaus jonka kanssa ehdoton enemmistö pystyy elämään täysin hyvää elämää kun vain pitää huolen itsestään.
Siskollani on diabetees, samoin äidilläni ja yhdellä veljelläni. Kaikilla normaali elämä ja asiat kunnossa.
Ennemminkin olisin sinuna huolissani tuosta pääsi kunnosta, tai siis epäkunnosta. Varmasti kaikkea ei voi korjata, on olemassa psyykkisiä häiriötiloja joita ei voi parantaa mutta oikealla hoidolla ja ennen kaikkea ihmisen omalla motivaatiolla ja omien rajoitustensa hyväksymisellä niitten kanssa voi elää.
Tästä kuitenkin on jauhettu tuhansia sivuja eri keskusteluissa joten siihen en enempää puutu. Tuulimyllyä vastaan on turha taistella. Jos ja kun halua ja motivaatiota sekä kykyä mitään yrittääkään muuttaa ei ole, on sitten vain elettävä tuollainen elämä. Elämä on raaka ja armoton peli.
´Juu en ole sen takia masentunut ja arvot on kunnossa hoidan itseeni. Mutta se on tämä naisen puute.
En halua elää tälläistä elämää, haluan löytää sen parisuhteen kuitenkin.
Hiljaista vain on naisrintamalla. Tein uuden deittiporiifilin mut hyvä kuva ja kaikki, mut en vaan kiinnosta naisia.
Masentunut, velkainen ja yksinäinen nainen täällä hei, voitko kertoa mitä toisit mun elämääni sellaista, että haluaisin sinut? Väkivaltauhkauksia, passiivisuutta, seksuaalista uhkailua, näköalattomuutta, kyvyttömyyttä vuorovaikutukseen?