Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En osaa päättää mitä tehdä
08.10.2022 |
Minulla on jo ikää, uudessa suhteessa 5v ja naimisissa. Itselläni on 10v. lapsi. Lapsellani ei ole sisaruksia eikä isoa sukua, ja koko ajan olen toivonut hänelle sisaruksia. Nyt olen raskaana ja minut on vallannut järkyttävä pakokauhu,että pilaan kaiken, sekä oman että lapsen elämän. Osittain siksi, että tuntuu että sosiaalisesti katsotaan pahasti, jos uudessakin suhteessa lapsia. Mutta myös siksi, että yhtäkkiä tuntuu ettei sisaruksilla olisi merkitystäkään ja rahaa ja aikaa vain menee. Tämä varmasti liittyy raskausajan herkistymiseen. En osaa enää ajatella järjellä, olen jo aivan epätoivoinen. Pelkään, että isompi lapsi syyttää minua tästä, että pilasin hänen elämänsä sisaruksella ja se vei äidin ajan. Vaikka oikeasti niin ei varmaan tapahtuisi. Keskeytys olisi vielä mahdollista. Millaisia ajatuksia tilanne herättää teissä?
Kommentit (12)
Jos suhteessanne on aitoa rakkautta ja välittämistä niin miksi murehdit sitä mitä muut ajattelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä et tiedä vielä, kuinka merkityksellinen tämä uusi ihmisenalku on.
Syntyvyys on romahtanut kaikkialla maailmassa!!
Moraalinen velvollisuus hankkia lapsi jos voi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos suhteessanne on aitoa rakkautta ja välittämistä niin miksi murehdit sitä mitä muut ajattelee?
Pelkään, että isompi lapsi kokee ikäviä ennakkoasenteita ties missä sen takia, että on sisarpuoli äidin puolelta 😒 En tiedä onko tämä ahdistukseni enää järjellistä.. Pelkään vain,että hänen elämänsä menee huonommaksi ja ettei sisarus ole hänen kannaltaan iloinen asia.. Vaikka isompi lapsi on ihan normaali,mukava tyyppi..ap
Enemmän kuin nuorempi sisarus, on haittaa jos äippä on epävakaa sekopää. Ryhdistäydy ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki menee hyvin. Ota vauva vastaan, kun olet sitä toivonutkin. Uusi tilanne ymmärrettävästi aiheuttaa epävarmuutta, mutta kaikki menee varmasti hyvin. Tuleeko puolisosi ja isompi lapsesi hyvin juttuun? Satsaisin yhdessäoloon isomman kanssa, myös vauvan synnyttyä, ettei hän koe jäävänsä sivuun uuden onnen alta. Tehkää perheenä asioita, välillä kahden, ehkä välillä puolisosi myös esikoisesi kanssa kahden jotain? Ottakaan myös lapsi mukaan vauvan odotukseen ja hoitamaan ja kehukaa miten hieno isosisarus on. Voisiko hän osallistua vaikka kasaamaan vaunuja, miettimään nimeä jne? Kaikki menee hyvin, kun pidätte lapsen mukana uudessa elämäntilanteessa ja unohdat mitä muut ajattelee.
Juttele lapsesi kanssa asiasta. Sano että hän tulee aina olemaan rakas ja tärkeä, mutta pieni vauva tarvitsee paljon huomiota aluksi. Kerro positiivisia asioita vauvan hoidosta, ja sen miten vauvalle on hauska opettaa uusia asioita kunhan hän vähän kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Relaa nyt hyvä ihminen. Kaikki järjestyy. Raskausajan hormonit voivat saada järkevänkin ihmisen sekopäiseksi. Minulla oli ties mitä hullutuksia odotusaikana ja myöhemmin ihmettelin mitä kaikkea olin edes ehtinyt keksiä! Ota päivä kerrallaan, nauti odotuksesta ja vietä kahdenkeskisiä hetkiä esikoisen kanssa vielä kun se on mahdollista. Kaikki menee hyvin.
Alue: Aihe vapaa
En ole siis saanut nukuttuakaan ja nämä syyttävät ajatukset kiertävät vain kehää päässäni. Ap