Lue keskustelun säännöt.
Sanni kokee olevansa lapseton vaikka hänellä on jo kolme lasta "Muiden raskausuutiset satuttavat"
08.10.2022 |
Nyt ei kyllä sympatiaa heru Sannille. Hän kertoo kuinka olisi vielä halunnut lisää lapsia mutta julkinen terveydenhuolto kattaa VAIN kahden lapsen osalta hedelmällisyys hoidot. Sannilla on siis kolme lasta, ensimmäinen lapsi tullut ilmeisesti ilman hoitoja.
Miksi Sanni ja miehensä ei mene korkeapalkkaisempaan töihin jotta he voisivat maksaa itse yksityisen hedelmällisyyshoidon? Myös me muut joudumme tekemään paljon töitä jotta vaikka unelma ulkomaanlomasta toteutuisi. Aivan järjetöntä uhrautumista. On monia jotka eivät saa edes yhtäkään lasta. Tämän päälle Sanni vielä loukkaantuu jos joku muu kertoo hänelle raskausuutisista.
https://www.kaleva.fi/toisten-raskausuutiset-ja-tyttolupaukset-satuttav…
Kommentit (398)
Ja tämä tarjoaa vieläpä jotain vanhemmuusvalmennuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on todella rumaa myös noita perheen olemassaolevia poikia kohtaan. Äiti haluaa tytön, niin kokee sylinsä tyhjäksi ja olevansa lapseton kolmen pojan äitinä. Ottaisi ne pojat syliinsä ja rakastaisi niitä, kun on ollut niinkin onnekas että saanut kolme lasta. Toiset eivät saa yhtään, tai lapsi tai äiti vammautuu tai kuolee synnytyksessä. Kolme tervettä lasta on ihan uskomaton lahja, jota tämä nainen ei arvosta yhtään.
Sarjassamme "et saa sanoa, kun jollain muulla on vielä huonommin". Miksi vain täysin lapseton saisi olla esillä lehdessä? Entäs ne joilla ei ole lapsia, mutta syöpä on? Tätä kenellä menee huonoiten-peliä voisi pelata loputtomasti.
Ongelma on siinä, että kutsuu itseään lapsettomaksi, vaikka on jo kolme lasta.
Kyllä mun mielestä saa tuntea surua jos surettaa! Pahempi on, jos tukahduttaa tunteensa ja väkisin on "onnellinen" kolmesta pojasta, vaikka se tyttö olisi ollut piste iin päälle. Itse olen menossa hedelmällisyystutkimuksiin, olen vasta toipunut 10 vuoden sairasteluista ja parhaat lisääntymisvuodet kuluivat siinä. Nyt edessä tutkimus, että onko minusta edes äidiksi. Sairauden myötä tajusin, etten ole jeesus, joka kärsii muiden puolesta. Moni on ensin valitellut kolotuksiaan, mutta sanoneet sitten että "eihän minulla ole mitään valittamista varsinkaan sinulle, kun olet niin paljon enemmän joutunut kärsimään". Mutta kun ei se mene niin. Mun kärsimiset eivät vähennä yhtään toisten kärsimyksiä. Ja tämä koskee myös lapsettomuutta! Jos jään lapsettomaksi, mun suru siitä ei vähennä yhdenkään Sannin kaltaisen sekundäärisesti lapsettoman surua.
Mitäköhän Sanni olisi mieltä, jos hänen miehensä alkaisi kutsumaan itseään sinkuksi jatkaen kuitenkin parisuhdetta normaalisti? Tai hänen omat vanhempansa ilmoittaisivatkin olevansa vapaaehtoisesti lapsettomia jatkossa. Minäkin alan kutsumaan itseäni jatkossa eläkeläiseksi, niin ei tartte töitä enää tehdä. Tunnen myös oloni opiskelijana rikkaaksi, joten pankin tulisi myöntää minulle runsas asuntolaina.
Elämme näköjään todellakin aikaa, jolloin jokainen voi käyttää itsestään mitä vain nimitystä (totuudesta viis), kunhan vain tuntuu siltä!
Maksumuurin takana? Voisiko joku kopioida jutun tännekin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun äitikin aina itkee lapsettomuuttaan kun ei saanut poikaa vaan tuli kaksi tyttöä. Tai oli poikakin tulossa, mutta se meni kesken jossain rv 7. Se oli se poika. Kyynel. Rankka juttu, vielä neljänkymmenen vuoden jälkeenkin, se että itse sain kaksi tyttöä, oli kuin olisin sirotellut suolaa äitini haavoihin. Olisi ollut velvollisuuteni tehdä hänelle poika, mutta minkäs teet kun olen jo syntymässä onnistunut mokaamaan niin pahasti että synnyin väärään sulupuoleen.
Rv7 ei näy sukupuoli.
Juu-u. Oikein hyvänmielen uutinen näin oikeasti lapsettomaksi jääneelle ja siitä ikuisesti kärsivälle ihmiselle.
Toivottavasti saa päänsä kuntoon ja oppii arvostamaan lapsiansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mielestä saa tuntea surua jos surettaa! Pahempi on, jos tukahduttaa tunteensa ja väkisin on "onnellinen" kolmesta pojasta, vaikka se tyttö olisi ollut piste iin päälle. Itse olen menossa hedelmällisyystutkimuksiin, olen vasta toipunut 10 vuoden sairasteluista ja parhaat lisääntymisvuodet kuluivat siinä. Nyt edessä tutkimus, että onko minusta edes äidiksi. Sairauden myötä tajusin, etten ole jeesus, joka kärsii muiden puolesta. Moni on ensin valitellut kolotuksiaan, mutta sanoneet sitten että "eihän minulla ole mitään valittamista varsinkaan sinulle, kun olet niin paljon enemmän joutunut kärsimään". Mutta kun ei se mene niin. Mun kärsimiset eivät vähennä yhtään toisten kärsimyksiä. Ja tämä koskee myös lapsettomuutta! Jos jään lapsettomaksi, mun suru siitä ei vähennä yhdenkään Sannin kaltaisen sekundäärisesti lapsettoman surua.
Tämä on niin väärin. Väkisin onnellinen kolmesta pojasta. Suoraan sanottuna, mun mielestä ei pitäisi tehdä lapsia ollenkaan, jos on henkisesti niin epäkypsä, ettei toinen tarjolla olevista sukupuolivaihtoehdoista kelpaa. Silloin on kuitenkin se 50% mahdollisuus pilata jonkun lapsuus totaalisesti. Itsekin sain aina kuulla ruikutusta siitä, etten ole poika. Vanhempani ovat kyllä muutenkin epäkypsiä Taitavat kaikki nämä lapsishoppailijat olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äitikin aina itkee lapsettomuuttaan kun ei saanut poikaa vaan tuli kaksi tyttöä. Tai oli poikakin tulossa, mutta se meni kesken jossain rv 7. Se oli se poika. Kyynel. Rankka juttu, vielä neljänkymmenen vuoden jälkeenkin, se että itse sain kaksi tyttöä, oli kuin olisin sirotellut suolaa äitini haavoihin. Olisi ollut velvollisuuteni tehdä hänelle poika, mutta minkäs teet kun olen jo syntymässä onnistunut mokaamaan niin pahasti että synnyin väärään sulupuoleen.
Rv7 ei näy sukupuoli.
Ei ni. Luuletko että se äitiäni jotenkin esti Tietämästä että tämä oli poika. Hän on vakuuttunut siitä, että se oli hänen Poika. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis, rehellisesti sanottuna, eihän sukupuolia saa tänä päivänä määritellä! Miksi tuo äiti lokeroi kaikki poikansa?
Voihan joku hänen pojistaan jonain päivänä sanoa että hei haluan olla nainen, tai muunsukupuolinen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on todella rumaa myös noita perheen olemassaolevia poikia kohtaan. Äiti haluaa tytön, niin kokee sylinsä tyhjäksi ja olevansa lapseton kolmen pojan äitinä. Ottaisi ne pojat syliinsä ja rakastaisi niitä, kun on ollut niinkin onnekas että saanut kolme lasta. Toiset eivät saa yhtään, tai lapsi tai äiti vammautuu tai kuolee synnytyksessä. Kolme tervettä lasta on ihan uskomaton lahja, jota tämä nainen ei arvosta yhtään.
Jutussa EI sanottu lasten olevan terveitä. Nykyään erityislapsia on niin paljon, ja varsinkin pojilla on suurella osalla diagnoosi, että on aika pieni todennäköisyys siihen että kaikki kolme poikaa olisivat terveitä.
Suurin osa ongelmista johtuu huonosta kasvatuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko joku Kalevan tilaaja kopioida uutisen tänne?
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja miten vaikeaa ja itsekeskeistä kaikesta pitää tehdä. Kokee sylinsä olevan yhä tyhjä. Ei suotta loukkaavaa niille jotka eivät saa ensimmäistäkään haluamaansa lasta.
Aika loukkaavaa myös jo olemassa olevia lapsia kohtaan. Mitähän lasten isä ajattelee tästä ulostulosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on vähän hassua luettavaa siitä näkökulmasta, mihin itse olen tähän maailmaan tullut.
Olen syntynyt täytenä yllätyksenä pariskunnalle, joille oli hedelmöityshoitojen jälkeen kerrottu, etteivät he koskaan tule todennäköisesti saamaan biologista lasta.
Se, että mitä sukupuolta olen niin ei koskaan heille ollut oleellista. Terveyttä toivoivat, kuten useimmat vanhemmat.
....mutta niin me ollaan erilaisia.
Ps. Sisaruksia jälkeeni odotettiin, mutta he eivät koskaan syntyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mielestä saa tuntea surua jos surettaa! Pahempi on, jos tukahduttaa tunteensa ja väkisin on "onnellinen" kolmesta pojasta, vaikka se tyttö olisi ollut piste iin päälle. Itse olen menossa hedelmällisyystutkimuksiin, olen vasta toipunut 10 vuoden sairasteluista ja parhaat lisääntymisvuodet kuluivat siinä. Nyt edessä tutkimus, että onko minusta edes äidiksi. Sairauden myötä tajusin, etten ole jeesus, joka kärsii muiden puolesta. Moni on ensin valitellut kolotuksiaan, mutta sanoneet sitten että "eihän minulla ole mitään valittamista varsinkaan sinulle, kun olet niin paljon enemmän joutunut kärsimään". Mutta kun ei se mene niin. Mun kärsimiset eivät vähennä yhtään toisten kärsimyksiä. Ja tämä koskee myös lapsettomuutta! Jos jään lapsettomaksi, mun suru siitä ei vähennä yhdenkään Sannin kaltaisen sekundäärisesti lapsettoman surua.
Tämä on niin väärin. Väkisin onnellinen kolmesta pojasta. Suoraan sanottuna, mun mielestä ei pitäisi tehdä lapsia ollenkaan, jos on henkisesti niin epäkypsä, ettei toinen tarjolla olevista sukupuolivaihtoehdoista kelpaa. Silloin on kuitenkin se 50% mahdollisuus pilata jonkun lapsuus totaalisesti. Itsekin sain aina kuulla ruikutusta siitä, etten ole poika. Vanhempani ovat kyllä muutenkin epäkypsiä Taitavat kaikki nämä lapsishoppailijat olla.
Myös minä sain ruikutusta, kun kehtasinkin syntyä tytöksi. "Tyttö tuli, turha tuli", kuten maaseudulla sanottiin. Yritin sitten kovasti olla poikamainen ja elää kuin poika. Alan tässä vasta keski-iässä ihan kunnolla sisäistää sitä, että nainen ja naiseus ei ole kirosana, vaan täysin OK.
Tavallaan ymmärrän.
Kyllä minäkin koen kärsiväni lapsettomuudesta, vaikka sainkin lopulta hoidoilla kaksoset. Hoitoja ei yhteiskunta tarjonnut, vaan ne maksoivat meille ihan stnasti.
Lapsettomuutta on myös sekundääristä, eli lapsia saanutkin voi kärsiä lapsettomuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku Kalevan tilaaja kopioida uutisen tänne?
Tässä on linkki, josta pääsee maksumuurin taakse lukemaan; https://archive.ph/3Rz5E
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja miten vaikeaa ja itsekeskeistä kaikesta pitää tehdä. Kokee sylinsä olevan yhä tyhjä. Ei suotta loukkaavaa niille jotka eivät saa ensimmäistäkään haluamaansa lasta.
Aika loukkaavaa myös jo olemassa olevia lapsia kohtaan. Mitähän lasten isä ajattelee tästä ulostulosta?
Ei aika loukkaavaa vaan aivan h..lvetin loukkaava , ei sekään ole oikea sana .
Toivottavasti tämä ei ikinä kulkeudu hänen lastensa tietoisuuteen. Äitimme mielestä hänellä ei ollut lapsia. Jep tekisi traumoja jokaiselle.
Jos oikeasti olisi varaa 4. Lapseen, niin kyllä heillä silloin olisi varaa käydä hedelmöityshoidoissa yksityisellä lääkäriasemalla.