Nykyään tuntuu olevan aika yksin
Olen jo pitkään ollut yksin. Tai välillä yksinäinen. Keski-ikänen mies olen. On masennusta taustalla ja kaikkee. On jotenki vaikea tutustua ihmisiin. Sinkku myös olen. Parisuhdetta kaipaisi, mutta vaikea löytää sopivaa. En tiiä mistä löytäis kavereita.
Kommentit (112)
Syön fluoksetiinia ja risperidon lääkettä. Mutta yksinäisyys tuntuu pahalta ja kukaan ei ees töissä juttele mulle.
En haluaisi olla olemassa. Mutta pakko elää tätä elämää ja käydä töissä ja maksaa velkoja. Naisille mä en kelpaa. Köyhä oon ja 30 tuhatta velkaa.
Mistä mä saisin apua mun elämään ja kavereita??
Asukastalot. Monen moiset kerho toiminnat,jos urheiluseurat ei kinosta? Punanen risti Kuin kirkko, sairaalat Kouluttaa yksinäiselle ystävän. Sairaala ystävä käy potilasta katsomassa. Kirkon tai punaisen ristin kautta kohtaat ystävän tai pyydät heiltä ITSELLESI ystävän! Ei tarvitse kuulua kirkon.Löydät selaamalla Diakonislaitoksen sivuja myös toimintaa ja ystäviä.Ei mikään edellä mainittu maksa sinulle mitään. Katso myös Helsinki mission sivuja.Ikään sukupuolen katsomatta,vaikka asuisit missä.Löydät linkkejä asiallesi. Kuin cat voit nimettömänä keskustella.
Kukaan ei kirjota mitään. Kai mä ostan pelikoneen ja istun yksin ilman naista elämäni.
Vierailija kirjoitti:
Asukastalot. Monen moiset kerho toiminnat,jos urheiluseurat ei kinosta? Punanen risti Kuin kirkko, sairaalat Kouluttaa yksinäiselle ystävän. Sairaala ystävä käy potilasta katsomassa. Kirkon tai punaisen ristin kautta kohtaat ystävän tai pyydät heiltä ITSELLESI ystävän! Ei tarvitse kuulua kirkon.Löydät selaamalla Diakonislaitoksen sivuja myös toimintaa ja ystäviä.Ei mikään edellä mainittu maksa sinulle mitään. Katso myös Helsinki mission sivuja.Ikään sukupuolen katsomatta,vaikka asuisit missä.Löydät linkkejä asiallesi. Kuin cat voit nimettömänä keskustella.
Oon 37v ja oon vaa äitini kanssa. Oon kussu elämäni. Velkaa. Köyhä. Ei kavereita. En halua lapsia.
Paha olo jatkuvasti. Olen hakenut apua. Ei auta mikää. Kaipaan ihmisiä elämääni. En halua juoda joka vloppu.
Mä en kelpaa kellekkään naiselle. Siis tää elämä on kauheeta olla yksin ja tekis mieli huutaa.
Vierailija kirjoitti:
Kunpa voisikin kääntää kelloa siihen aikaan kun olin onnistuneesti ollut jo vuosia yksin.
Mutta vuosi sitten ihastuin, ja suhde meni rytinällä pieleen.
Nyt on todella vaikeaa kuitenkin päästää irti, ja samalla tuntuu että joutuu luovuttamaan viimeisenkin toivon, että enää elämässäni löytäisin mitään hyvää ihmissuhdetta.En minä enää uskalla. Itsetunnostakin meni viimeiset rippeet, enkä näköjään kummoinen ihmistuntijakaan ole, ja muutenkaan en osaa suojella itseäni kun joudun tilanteeseen jossa pitäisi juosta, taakseen katsomatta.
Mä hyväksyin. Oikeastaan katsaus Tinderiin sinetöi päätöksen. Harrastuksista sain kavereita. Keltasesta Ruususta hain miehen.
Mä haluaisin kuolla pois. Mut en halua sitä tehdä. En löydä kavereita. Velka kasvaa kokoajan. Naiset juoksee mua karkuun ja kaikki ihmettelee miksei mulla ole kavereita.
Naiset haluaa vain normaaleita komeita miehiä jotka ei oo pilannu asioita. En voi mitään asialle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa voisikin kääntää kelloa siihen aikaan kun olin onnistuneesti ollut jo vuosia yksin.
Mutta vuosi sitten ihastuin, ja suhde meni rytinällä pieleen.
Nyt on todella vaikeaa kuitenkin päästää irti, ja samalla tuntuu että joutuu luovuttamaan viimeisenkin toivon, että enää elämässäni löytäisin mitään hyvää ihmissuhdetta.En minä enää uskalla. Itsetunnostakin meni viimeiset rippeet, enkä näköjään kummoinen ihmistuntijakaan ole, ja muutenkaan en osaa suojella itseäni kun joudun tilanteeseen jossa pitäisi juosta, taakseen katsomatta.
Mä hyväksyin. Oikeastaan katsaus Tinderiin sinetöi päätöksen. Harrastuksista sain kavereita. Keltasesta Ruususta hain miehen.
Multa puuttuu harrastus.
Komea hienolla mersulla kelpaa naisille. Rahaa on. Tuhansia. Säästöjä tuhansia.
Kelpaako naisille masentunut. 30 tuhatta kulutusluottoja velkaantunut kaveriton yksinäinen mies jolla on pälvikalju ja kaljamaha?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa voisikin kääntää kelloa siihen aikaan kun olin onnistuneesti ollut jo vuosia yksin.
Mutta vuosi sitten ihastuin, ja suhde meni rytinällä pieleen.
Nyt on todella vaikeaa kuitenkin päästää irti, ja samalla tuntuu että joutuu luovuttamaan viimeisenkin toivon, että enää elämässäni löytäisin mitään hyvää ihmissuhdetta.En minä enää uskalla. Itsetunnostakin meni viimeiset rippeet, enkä näköjään kummoinen ihmistuntijakaan ole, ja muutenkaan en osaa suojella itseäni kun joudun tilanteeseen jossa pitäisi juosta, taakseen katsomatta.
Mä hyväksyin. Oikeastaan katsaus Tinderiin sinetöi päätöksen. Harrastuksista sain kavereita. Keltasesta Ruususta hain miehen.
Multa puuttuu harrastus.
En kelpaa naisille ja monta vuotta yrittänyt ja etsinyt naista.
Tänne on tullut jo monta hyvää ja ystävällistä vastausta. Mitäpä jos luet ne nyt ajatuksella, ja mietit askelia eteenpäin. Kaiken ei tarvitse edes onnistua, ja mokaillakin saa, tekeminen on tärkeintä. Kirjoittaminenkin on toki hyvä tapa purkaa mieltään.
Ei naiset halua mitään pi**un vonkaajia.
Ota selvää onko kaupungissasi jotain yhteistoimintaa? Facebookista löytyy sivuja, josta muutkin etsii ystäviä. Jos koitat ystävystyä ensin jonkun miehen kanssa ja sitten voitte yhdessä lähteä vaikka jonnekkin lomalle. Sieltä voi löytyä kiva nainenkin.
Tuntuu että tällänen mies ei kelpaa naisille. Mulla on myös oppimisvaikeus ja oon masentunut. Ollut jo vuosia. Alkoholin oon vähentäny.