Urho, 8, itki maassa kylmissään, eikä kukaan pysähtynyt
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000009118781.html
Eikö tämän ikäisen lapsen pitäisi olla vielä suuremman osan ajastaan vanhempien seurassa? Varsinkin, kun ei ole riittävän kypsä itsestään vastaamaan.
Kommentit (126)
Kyllä "routa" olis porsaan kotiin ajanut.
Vierailija kirjoitti:
Ihme syyllistämistä täällä!
Mulla on 2 lasta, poika nyt 18 ja tyttö nyt 14. Tyttärellä on ADHD ja kehitysviive. Kun tyttö oli 10v lähtivät ostamaan jäätelöä ja vannotin poikaa että tuo siskon sitten kotiin. No ei tuonut vaan jätti kaupan pihaan kun lähti kaverinsa kanssa johonkin "mä luulin että kyllä se osaa!" Joku taksikuski toi sitten itkuisen tytön pihaan ja tuli ihan soittamaan ovikelloa, että asuuko hän täällä. Ja sinne kauppaan on meiltä vain noin 2km, tien päähän ja kadun yli ja alikulkutunneliin ja sitten kauppa melkein jo näkyy. Mutta tyttö meni paniikkiin kun jäi yksin.
Huomaa ettei teillä ole kokemusta erityislapsista. He eivät todellakaan osaa toimia ikätasoisesti.
No ei ole näköjään sullakaan, kun et ymmärrä miten laaja kehitysvamma lapsella on, vaan lähetät hänet veljensä kanssa kaupoille, vaikkei pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Pikkuisen myötähäpeää aiheuttaa että pitää tämmöisestä asiasta soittaa iltasanomiin ja kaikelle kansalle kuuluttaa omista kasvatuserheistä... Äitinä ehkä kohdistaisin kritiikkini ennemminkin toiseen lapseen, joka jutun perusteella jätti pikkuveljensä yksin koulun pihalle, enkä näihin ohikulkeviin aikuisiin (kuinka monta niitä todellisuudessa jossain koulun pihalla on ollut..) joilla tuskin on ollut käsitystä pojan hädästä.
Oma 9v. poika myös todellinen "taivaanrannan maalari", joka tulee kotiin milloin polvet puhki, läpimärkänä, fillarin tanko vääntyneenä yms. Jatkuvasti saisin olla iltalehteen soittelemassa ja kanssaihmisiä arvostelemassa, jos olettaisin että joka kerta joku aikuinen pysähtyy häntä auttamaan. Ollaan myös lapsille opetettu että apua täytyy pyytää jos on oikeasti hätä. Olisiko tämä jutun poika ollut sitten erityislapsi tms..
Hieno asia tässä jutussa oli isompien poikien käytös, sen vuoksi juttu nyt oli lukemisen arvoinen.
Samaa mieltä muuten mutta kyllä se kritiikki pitäisi kohdistaa vanhempiin, ainakin siihen kotona olleeseen, joka antoi luvan lähteä ulos ilman valvontaa. Eivät (alaikäiset) sisarukset ole toisistaan varsinaisesti vastuussa, vaikka onkin hyvä tietysti muistuttaa siitä, että täytyy pysyä yhdessä. Äiti tässä tapauksessa kuulostaa aika laiskalta ja vastuuttomalta. Ihmettelen, että eikö hänellä itsellään tuossa tilanteessa tullut mieleen lähteä etsimään lasta, kun ilmeisesti oli ollut pidempään itsekseen poissa kotoa ilman puhelinta? Ja autokin käytössä niin ei pitäisi olla kovin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihme syyllistämistä täällä!
Mulla on 2 lasta, poika nyt 18 ja tyttö nyt 14. Tyttärellä on ADHD ja kehitysviive. Kun tyttö oli 10v lähtivät ostamaan jäätelöä ja vannotin poikaa että tuo siskon sitten kotiin. No ei tuonut vaan jätti kaupan pihaan kun lähti kaverinsa kanssa johonkin "mä luulin että kyllä se osaa!" Joku taksikuski toi sitten itkuisen tytön pihaan ja tuli ihan soittamaan ovikelloa, että asuuko hän täällä. Ja sinne kauppaan on meiltä vain noin 2km, tien päähän ja kadun yli ja alikulkutunneliin ja sitten kauppa melkein jo näkyy. Mutta tyttö meni paniikkiin kun jäi yksin.
Huomaa ettei teillä ole kokemusta erityislapsista. He eivät todellakaan osaa toimia ikätasoisesti.
Heti kun on vähänkin erilainen mielipide se on = syyllistäminen? Jos lapsi makaa vähissä vaatteissa itkemässä kylmissään maassa ilman puhelinta vuonna 2022 8-vuotiaana niin eikö silloin ole jotain hippasen pielessä? Jos lapsi ei toimi ikätasonsa mukaisesti, eikö silloin pitäisi sen vanhemman olla enemmän hereillä? Perun sanani ja syyllistän vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei kukaan aikuinen enää uskalla mennä auttamaan vierasta lasta tai kysyä mikä hätänä, kun voi itse saada jostain syytteet! Tämmöiseksi on tämä yhteiskunta mennyt!"
Voi kyynel! Taidat olla aikuisvauva, kun vastuunotto pelottaa noin kovasti. Älä levitä tuollaista virheellistä shaissea.
Mitä virheellistä? Mieheni meinattiin leimata lapsikaappariksi kun auttoi huvipuistossa eksynyttä, noin 8v tyttöä, oli viemässä häntä infopisteelle. Minä olin vessassa oma lapsemme kanssa.
Mitä väliä sillä on jos joku tuntematon leimaa toisen tuntemattoman hetkellisesti? Tärkeintä, että lapsi saa apua ja miehesikin varmaan osaa avata suunsa ja kertoa todellisen tilanteen.
Hetkellisesti? Tänäpäivänä saa ikuisen leiman, kiitos sosiaalisenmedian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme syyllistämistä täällä!
Mulla on 2 lasta, poika nyt 18 ja tyttö nyt 14. Tyttärellä on ADHD ja kehitysviive. Kun tyttö oli 10v lähtivät ostamaan jäätelöä ja vannotin poikaa että tuo siskon sitten kotiin. No ei tuonut vaan jätti kaupan pihaan kun lähti kaverinsa kanssa johonkin "mä luulin että kyllä se osaa!" Joku taksikuski toi sitten itkuisen tytön pihaan ja tuli ihan soittamaan ovikelloa, että asuuko hän täällä. Ja sinne kauppaan on meiltä vain noin 2km, tien päähän ja kadun yli ja alikulkutunneliin ja sitten kauppa melkein jo näkyy. Mutta tyttö meni paniikkiin kun jäi yksin.
Huomaa ettei teillä ole kokemusta erityislapsista. He eivät todellakaan osaa toimia ikätasoisesti.
No ei ole näköjään sullakaan, kun et ymmärrä miten laaja kehitysvamma lapsella on, vaan lähetät hänet veljensä kanssa kaupoille, vaikkei pärjää.
Kukas sen ruuan olisi tehnyt? Tein virhearvion kun luotin poikaani että palauttaa siskon edes kotikadulle, usko pois tuon jälkeen tyttö ei ole mennyt mihinkään ilman minua tai isäänsä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme syyllistämistä täällä!
Mulla on 2 lasta, poika nyt 18 ja tyttö nyt 14. Tyttärellä on ADHD ja kehitysviive. Kun tyttö oli 10v lähtivät ostamaan jäätelöä ja vannotin poikaa että tuo siskon sitten kotiin. No ei tuonut vaan jätti kaupan pihaan kun lähti kaverinsa kanssa johonkin "mä luulin että kyllä se osaa!" Joku taksikuski toi sitten itkuisen tytön pihaan ja tuli ihan soittamaan ovikelloa, että asuuko hän täällä. Ja sinne kauppaan on meiltä vain noin 2km, tien päähän ja kadun yli ja alikulkutunneliin ja sitten kauppa melkein jo näkyy. Mutta tyttö meni paniikkiin kun jäi yksin.
Huomaa ettei teillä ole kokemusta erityislapsista. He eivät todellakaan osaa toimia ikätasoisesti.
No ei ole näköjään sullakaan, kun et ymmärrä miten laaja kehitysvamma lapsella on, vaan lähetät hänet veljensä kanssa kaupoille, vaikkei pärjää.
Kukas sen ruuan olisi tehnyt? Tein virhearvion kun luotin poikaani että palauttaa siskon edes kotikadulle, usko pois tuon jälkeen tyttö ei ole mennyt mihinkään ilman minua tai isäänsä!
Olisitte kuolleet nälkään, jos olisit keskeyttänyt ruuanlaiton?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme syyllistämistä täällä!
Mulla on 2 lasta, poika nyt 18 ja tyttö nyt 14. Tyttärellä on ADHD ja kehitysviive. Kun tyttö oli 10v lähtivät ostamaan jäätelöä ja vannotin poikaa että tuo siskon sitten kotiin. No ei tuonut vaan jätti kaupan pihaan kun lähti kaverinsa kanssa johonkin "mä luulin että kyllä se osaa!" Joku taksikuski toi sitten itkuisen tytön pihaan ja tuli ihan soittamaan ovikelloa, että asuuko hän täällä. Ja sinne kauppaan on meiltä vain noin 2km, tien päähän ja kadun yli ja alikulkutunneliin ja sitten kauppa melkein jo näkyy. Mutta tyttö meni paniikkiin kun jäi yksin.
Huomaa ettei teillä ole kokemusta erityislapsista. He eivät todellakaan osaa toimia ikätasoisesti.
No ei ole näköjään sullakaan, kun et ymmärrä miten laaja kehitysvamma lapsella on, vaan lähetät hänet veljensä kanssa kaupoille, vaikkei pärjää.
Kukas sen ruuan olisi tehnyt? Tein virhearvion kun luotin poikaani että palauttaa siskon edes kotikadulle, usko pois tuon jälkeen tyttö ei ole mennyt mihinkään ilman minua tai isäänsä!
Aika turhan asian takia annoit lasten lähteä keskenään.
Pojan on täytynyt olla joku erityisherkkä tapaus. Jos mietin omia 6v ja 9v lapsiani, niin uskon, että molemmat olisivat kävelleet kotiin. Nuorempi käveli jo vuosi sitten yli 10 km kävelylenkkejä. Mutta hyvä tietysti, että poika sai apua silloin, kun hän sitä apua tarvitsi. Hienoja nuoria meillä Suomessa!
Vierailija kirjoitti:
Pojan on täytynyt olla joku erityisherkkä tapaus. Jos mietin omia 6v ja 9v lapsiani, niin uskon, että molemmat olisivat kävelleet kotiin. Nuorempi käveli jo vuosi sitten yli 10 km kävelylenkkejä. Mutta hyvä tietysti, että poika sai apua silloin, kun hän sitä apua tarvitsi. Hienoja nuoria meillä Suomessa!
Vau!! Miten oot onnistunu kasvattaan noin hienoja ja reippaita lapsia?? Vinkkejä kiitos.
Ps. Miten erityisherkkyys liittyy tähän?
Isovelihän halusi takaisin kotiin, mutta pikkuveli veti itkupotkuraivarit kun olisi halunnut jäädä vielä leikkimään. Ymmärrän kyllä isoveljeäkin tässä asiassa. Jos isoveli on oikeasti 14 niin kuin täällä väitetään niin on taidettu pikkuveli pistää veljen kaitsettavaksi, jotta vanhemmat saisivat olla rauhassa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Isovelihän halusi takaisin kotiin, mutta pikkuveli veti itkupotkuraivarit kun olisi halunnut jäädä vielä leikkimään. Ymmärrän kyllä isoveljeäkin tässä asiassa. Jos isoveli on oikeasti 14 niin kuin täällä väitetään niin on taidettu pikkuveli pistää veljen kaitsettavaksi, jotta vanhemmat saisivat olla rauhassa kotona.
Tyypillistä näissä uusperheissä, että vanhemmat lapset on vähän jaloissa.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, turha uutinen. Kännykkä taskuun vaan , nykyajan ilmiö se kännykkä Ennen käveltiin kouluun ja takaisin yli kilometri, aamulla pimeässä, ei ollut kännykkää. Ihme ettei osaa kulkea, äiti tai isä vie autolla nykyään muutaman metrinkin. Pakkasta vielä ole ollut tänä syksynä, silloin on kylmä.
On ollut ilo huomata, että nykyään näkee näitä kelloja sen kännykän sijasta noin pienillä lapsilla.
Outoja asenteita tuossa jutussa:
Äiti kuvailee lasta draamailijaksi ja taivaanrannanmaalariksi. Eiköhän tuo ole ihan normaali pikkupoika, nimittäin kyllä poikakin saa itkeä ja unohdella asioita - kuka tahansa lapsi saa, pitää saada! Tunteiden näyttäminen ja hetkeen heittäytyminen, mielikuvitus ym. ovat jopa ihan kasvatustavoitteita meikäläisessä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja etenkin koulun alaluokilla. Ei ole mitään epänormaalia siinä, että lapsi itkee kylmää ja pelkoa. Tai toisaalta innostuu. Vanhemman tehtävä on katsoa, minne mennään mitkä vaatteet päällä ja onko puhelin mukana ja mitä on sovittu kotiintulosta.
2/3 pelastajapojista taas kehutaan erikseen siitä, että ajoivat pyörällä 2 x 2 km. Aivan kuin olisi jotenkin ennenkuulumatonta että 12-vuotiaat pojat jaksavat ajaa polkupyörällä. Hehän olivat pyörillä liikkeellä muutenkin, taajamassa, ei ollut lumimyrsky, matkaa tosiaan 2 km suuntaansa, montako minuuttia se vie. Paistaa läpi ennakkoasenne että pojista ei yleensä ole mihinkään mutta nämä ovat sporttisia erikoistapauksia. Tulee myös mieleen, että jos olisivat olleet tyttöjä, olisiko silloin hehkutettu näitä ihmeellisiä pyöräilytaitoja. :D
Onko Urho Valtterin kavereita?
t.Pysäkillä
Vierailija kirjoitti:
Mitä voimme opettaa lapsille? Kaveria ei jätetä ja kotiin lähdetään, kun muutkin lähtee. Ja jos käydään vain grilliä niin käydään vain grillillä. Ja kannattaa hankkia se lapsille suunnattu puhelinkello, jos lapsella ei ihan vielä ole hanskassa tuo yksin liikkuminen.
Luuletko että hänen vanhempiaan kiinnostaa? Urho on dramaattinen tapaus, häneltä tulee helposti itku. Hän on herkkä poika, pojan äiti Heidi Haapakoski kuvaa.
POJALLA oli yllään vain ohkainen takki. Hänellä ei ollut pipoa, ei hanskoja eikä ulkohousuja, sillä tarkoitus oli käväistä vain grillillä.
Eikä hänellä ollut myöskään puhelinta, jolla olisi voinut soittaa kotiin.
Hän oli oikea sellainen taivaanrannan maalari, kun oli lähtenyt ovesta ulos, Heidi Haapakoski luonnehtii.
Kertoo ihan kaiken.
Kyllä 8-vuotiaan täytyyy olla jollain tapaa vajaaälyinen, jos menee maahan makaamaan ja itkemään eikä lähde kotiin. Ei sellaisen pidä lähteä pois kotoa, ainakaan yksin.
Mitä väliä sillä on jos joku tuntematon leimaa toisen tuntemattoman hetkellisesti? Tärkeintä, että lapsi saa apua ja miehesikin varmaan osaa avata suunsa ja kertoa todellisen tilanteen.