Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kouluikäisen pakolliset ulkoilut, mitä mieltä olette?
06.10.2022 |
Meillä on päiväkotiajan jälkeen pidetty edelleen (nyt tokaluokkalainen) käytäntönä pakollisia ulkoiluja, eli niinä päivinä, kun ei ole mitään harrastusta tai muuta menoa, koulusta tulon ja iltaruoan välillä on 2 tunnin ulkoilu pihalla säästä riippumatta. Ja tietenkään lasta ei laiteta palelemaan tai kastumaan, eli puetaan riittävästi päälle, märällä kuravaatteet jne. Olen pitänyt käytäntöä hyvänä, koska ulkona kun on puuhaillut, on helppo rauhoittua illaksi syömään ja läksyihin. Kyselen asiaa siksi, että kun tuttavan kanssa tuli puheeksi, hän oli tosi ihmeissään ja oli sitä mieltä, että ei saisi enää tämän ikäistä määrätä ulos, vaan saisi itse päättää, mitä haluaa tehdä.
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Onhan sellaisia luontopäiväkoteja ja -eskareita, joissa ollaan koko päivä ulkona. Miten tämä oikeastaan eroaa siitä? 2 tuntia on lyhyempikin kuin koko päivä.
Esim siten, että siellä ulkoillaan ohjatusti porukalla, eikä vaan lykätä lasta yksinään viihtymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan sellaisia luontopäiväkoteja ja -eskareita, joissa ollaan koko päivä ulkona. Miten tämä oikeastaan eroaa siitä? 2 tuntia on lyhyempikin kuin koko päivä.
Tämä ulkoilu tulee siihen koulupäivän ja läksyjen jatkoksi.
Ja yksin.
Kuulostaa tylsältä; mene ulos tekemään ei mitään. Ennemmin kavereita mukaan, siinä aikataulussa kuin heille sopii. Huonolla säällä ei pakko. Sisälläkin voi liikkua. 11v pumppasi tänään airtrackin meidän olohuoneeseen, siinä harjoitteli koko illan temppuja tramppascootilla. Kävi toki oma-aloitteisesti hetken ulkonakin, mut ei kai ny kukaan yli 6v kahta tuntia vesisateessa viihdy (taaperot vielä viihtyy, kuravesi on ihanaa).
7v teki liukumäen patjasta sohvan päälle ja sen kanssa puuhasi leluinensa.
Yleensä koululaisilla noin 3-4 harrastusta viikossa, välillä kavereiden kaa oloa, välillä omaa luovaa puuhaa. En todellakaan laita 2tunniksi sateeseen seisomaan!
Yksin leikkiminen on pidemmän päälle tylsää. Sen ajan mitä lapsi potkii puita tylsyyksissään voisi käyttää mielekkääseen yksintekemiseen, esim. piirtämiseen. Hyvät leikit tarvitsevat useamman osanottajan. Jos lapsella olisi sisarus niin tuo parituntinen menisi hujauksessa.
Puolisoni oli aikoinaan pakkoulkoilutettu eli säällä kuin säällä ulos, vaikka kavereita ei olisi ollut lähimaillakaan, esimerkiksi sunnuntaina ulkona oli oltava viimeistään klo 9 ja kotiin sai palata klo 12, uudestaan ulos klo 14. Koska hän asui pienen kaupungin laitamilla, ei päässyt edes maleksimaan kauppakeskuksiin tms.
Nykyisin hän ei ulkoile lainkaan, ei mene lasten kanssa leikkipuistoon, ei edes harkitse jotain iltakävelyä. Joskus on todennut, että hänen ulkoilukiintiönsä tuli täyteen lapsena ja nuorena autotallin vieressä seistessä sadetta katsellen ja ihmetellen, miksi muiden ei tarvitse olla siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jääkö lapsella siis ulkoilulta, läksyiltä, iltaruualta ja iltatoimilta juurikaan aikaa mihinkään sisäharrastuksiin? Lukemiseen, piirtämiseen, palapeleihin, legoihin, musiikkiin, sisäleluilla leikkimiseen, peleihin muun perheen kanssa, keskusteluun ja puuhailuun muun perheen kanssa?
Minkä ikäisenä lapsi mielestäsi saa lopettaa kahden tunnin päivittäisen pakkoulkoilun, ja saa itse päättää mitä haluaa tuolla ajalla tehdä?
Käytännössä sama meidän 8v:llä, mutta siitä ei puhuta tuollaisena ahdistavana pakkona, ei ole tarkkaa aikarajaa, joskus puoli tuntiakin riittää, ja kamalaan kaatosateeseen tai hirmumyrskyyn ei tavitse mennä, mutta normaalit syyssäät ei ole ollut syy jäädä sisään, eli sään mukaisesta pukeutumisesta pidetään kiinni, esim. kurahousut kyllä puetaan tarvittaessa ja muutenkin sään mukaan sopivasti päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä minä ulkoilen päivittäin kaksi tuntia säässä kuin säässä, mutta lapsi jättää väliin monet kerrat. Minusta koulumatkat ja välkät on ihan hyvä määrä ulkoilua, kun sitten sisällä kuitenkin leikkii kaverin kanssa eikä vaan möllötä. Legot ja lukeminen on sitten niiden lisäksi hyvää ajanvietettä.
Joku 3v. keksii tekemistä pihalla, mutta ihanko tosissasi olet sitä mieltä, että tokaluokkalainen viihtyy omalla pihalla ja metsänreunassa kymmenen tuntia viikossa?? Minä himoulkoilija en viihtyisi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä ulkoilen päivittäin kaksi tuntia säässä kuin säässä, mutta lapsi jättää väliin monet kerrat. Minusta koulumatkat ja välkät on ihan hyvä määrä ulkoilua, kun sitten sisällä kuitenkin leikkii kaverin kanssa eikä vaan möllötä. Legot ja lukeminen on sitten niiden lisäksi hyvää ajanvietettä.
Joku 3v. keksii tekemistä pihalla, mutta ihanko tosissasi olet sitä mieltä, että tokaluokkalainen viihtyy omalla pihalla ja metsänreunassa kymmenen tuntia viikossa?? Minä himoulkoilija en viihtyisi.
Se kehittää mielikuvitusta, kun pitää itse keksiä tekemistä, eikä ole valmiiksi mietitty kännykkäpeli tai video.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en oiken näe mikä idea on pakottamisessa, liittyi se mihin tahansa toimintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä ulkoilen päivittäin kaksi tuntia säässä kuin säässä, mutta lapsi jättää väliin monet kerrat. Minusta koulumatkat ja välkät on ihan hyvä määrä ulkoilua, kun sitten sisällä kuitenkin leikkii kaverin kanssa eikä vaan möllötä. Legot ja lukeminen on sitten niiden lisäksi hyvää ajanvietettä.
Joku 3v. keksii tekemistä pihalla, mutta ihanko tosissasi olet sitä mieltä, että tokaluokkalainen viihtyy omalla pihalla ja metsänreunassa kymmenen tuntia viikossa?? Minä himoulkoilija en viihtyisi.
Se kehittää mielikuvitusta, kun pitää itse keksiä tekemistä, eikä ole valmiiksi mietitty kännykkäpeli tai video.
Kehittääkö pakottaminen todellakin luovuutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä ulkoilen päivittäin kaksi tuntia säässä kuin säässä, mutta lapsi jättää väliin monet kerrat. Minusta koulumatkat ja välkät on ihan hyvä määrä ulkoilua, kun sitten sisällä kuitenkin leikkii kaverin kanssa eikä vaan möllötä. Legot ja lukeminen on sitten niiden lisäksi hyvää ajanvietettä.
Joku 3v. keksii tekemistä pihalla, mutta ihanko tosissasi olet sitä mieltä, että tokaluokkalainen viihtyy omalla pihalla ja metsänreunassa kymmenen tuntia viikossa?? Minä himoulkoilija en viihtyisi.
Se kehittää mielikuvitusta, kun pitää itse keksiä tekemistä, eikä ole valmiiksi mietitty kännykkäpeli tai video.
Mielikuvitusta voi kehittää myös sisätiloissa. Mene itse metsän laitaan pariksi tunniksi sateella ja keksi tekemistä. Ja toista viitenä päivänä viikossa, joka viikko.
Hyvä juttu, kun lapsi ulkoilee 2h päivässä, niin pitäisi tehdä myös aikuisten. Milloin ap. itse ulkoilee?
Mutta kuulostaa kyllä vastuuttomalta, jos tokaluokkalainen tekee sen yksin, heti kun tulee koulusta, ilman aikuisen tai muiden lasten seurassa. Entä jos sattuu tapaturma?
Eikö tokaluokkalainen pääse iltapäiväkerhoon, jossa voi ulkoilla valvonnassa ja muiden lasten kanssa.
Tai lapsi odottaa vanhempia töistä ja lapsen ulkoilu tehdään yhdessä perheen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sekin on vähän liikaa että edelleen erittäin monessa koulussa on pakollinen välituntiulkoilu jokaisella välitunnilla. Sitä voisi verrata siihen että työpaikalla aina kahvitauolla esimies tulisi hätistämään kaikki pihalle "koska säännöt vain sanovat niin".
10 min happihyppely pari kertaa työpäivän aikana tekisi kyllä älyttömän hyvää ihan kaikille. Kahvit tosin pitäisi ehtiä juoda sen lisäksi
Mä en pidä kahvitaukoja. Pidän venyttely- ja hedelmätauon iltapäivisin. Juon kahvia kotona, mutta en töissä. Nyt oon koronassa kotona.
Ikävä huomata että moni vanhempi puoltaa pienen koululaisen "oikeutta" räplätä älylaitteita ja pelejä, ihan jo viilataan toista vanhempaa linssiin ja otetaan lapsi sisälle pelaamaan. Miksi ihmeessä? Lapset yleensä tykkäävät olla ulkona ja se on heille monessa mielessä hyväksi. Ei nyt minuutilleen tarvitse aikaa ottaa mutta kyllä ulkoilu on monta kertaa parempi vaihtoehto kuin älylaitteella notkuminen pienestä asti. Koulussa ei jakseta liikuntaa, armeijassa ei pärjätä, pulskistutaan vaan puhelimen ja noutopizzan kanssa. Olen varmaan poikkeus mutta itsekin ohjaisin lapsen pihalle, en pakottamalla vaan ehdottaisin kivaa tekemistä. Ja kyllä, elän niin kuin opetan, ulkoilen itsekin ja käytän älylaitteita aika vähän. Nyt tosin kirjoitan mielipiteeni tänne palstalle :)
Me lapsen kanssa yhdessä ulkoillaan pari kertaa viikossa. Pyöräillen, kävellen tai lapsi näyttelee omia leikkejään pihalla tai lähimetsässä. Saman pari kertaa viikossa hän touhuaa kavereiden kanssa ulkona. Aika harvoin pyytää lupaa tulla kavereiden kanssa meille tai mennä kaverin luokse.
Harrastuksia on kahtena päivänä viikossa.
Tuntuu että tämä on sopiva meille.
Jos teillä toimii tuo ja lapsellekin on mieluisaa ulkoilla, niin miksei.
Jos ulkoilusta tulisi lapselle pakkopullaa, harkitsisin vaihtoehtoja.
Kyllä meillä aikuisetkin ulkoilee säällä kuin säällä, ihan vain koirien ulkoilutuksenkin takia. Usein esikoinen, siis kakkosluokkalainen, lähtee vielä koiralenkille mukaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä ulkoilen päivittäin kaksi tuntia säässä kuin säässä, mutta lapsi jättää väliin monet kerrat. Minusta koulumatkat ja välkät on ihan hyvä määrä ulkoilua, kun sitten sisällä kuitenkin leikkii kaverin kanssa eikä vaan möllötä. Legot ja lukeminen on sitten niiden lisäksi hyvää ajanvietettä.
Joku 3v. keksii tekemistä pihalla, mutta ihanko tosissasi olet sitä mieltä, että tokaluokkalainen viihtyy omalla pihalla ja metsänreunassa kymmenen tuntia viikossa?? Minä himoulkoilija en viihtyisi.
Se kehittää mielikuvitusta, kun pitää itse keksiä tekemistä, eikä ole valmiiksi mietitty kännykkäpeli tai video.
Sielläkö metsänreunassa mielikuvitus lähtee liikkeelle? Entä jos lapsi kokeekin turvattomuutta ja pelkoa? Sekin on tunnetila, yhtälailla kun luovuus.
Olen himo ulkoilija ja pidän itseänä luovana, mutta en sitä edistä pakotettuna jossakin metsänreunassa, vaan luovuus perustuu vapaaehtoisuuteen ja tunnetilaa, josta ap. tapaus on kaukana.
Aineksia jopa tokaluokkalaisen lasuun. Ja tuollainen toiminta tappaa viimeisenkin luovuuden lapsesta ja aiheuttaa ahdistusta ja ja pelkoteloja.
Jos lapsi ulkoilee 2h hän tarvitsee aikuisen tai ikäistensä seuraa aikuisen valvonnassa.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä huomata että moni vanhempi puoltaa pienen koululaisen "oikeutta" räplätä älylaitteita ja pelejä, ihan jo viilataan toista vanhempaa linssiin ja otetaan lapsi sisälle pelaamaan. Miksi ihmeessä? Lapset yleensä tykkäävät olla ulkona ja se on heille monessa mielessä hyväksi. Ei nyt minuutilleen tarvitse aikaa ottaa mutta kyllä ulkoilu on monta kertaa parempi vaihtoehto kuin älylaitteella notkuminen pienestä asti. Koulussa ei jakseta liikuntaa, armeijassa ei pärjätä, pulskistutaan vaan puhelimen ja noutopizzan kanssa. Olen varmaan poikkeus mutta itsekin ohjaisin lapsen pihalle, en pakottamalla vaan ehdottaisin kivaa tekemistä. Ja kyllä, elän niin kuin opetan, ulkoilen itsekin ja käytän älylaitteita aika vähän. Nyt tosin kirjoitan mielipiteeni tänne palstalle :)
Miksi ulkoilun vastakohta on aina elektroniikka? Sisällä on paljon muutakin tekemistä kuin puhelin ja televisio. Vai oletko konmarittanut kaiken piirustuspaperista ja leluista lähtien?
Mun mielestä 2h ulkoilu päivittäin on hyvä juttu! Meillä 4-luokkalainen käy myös vähintään tunnin ulkona säässä kuin säässä, tosin ei yksin vaan yleensä meidän vanhempien tai sisarusten kanssa. Kavereita ei yleensä saa mukaan ulkoilemaan, he jäävät mielummin koteihinsa puuhastelemaan (=pelaamaan). Ne päivät, jolloin lapsen ulkoilut jäävät väliin johtavat tämän lapsen kohdalla huonompaan nukahtamiseen ja ärtyisyyteen illalla. Lapsi on keskivertolasta vilkkaampi, ja ulkoilu ja liikunta auttaa häntä rauhoittumaan.
Ennustan, että näiden sisälasten ongelmat näkyvät koulussa ja muutenkin lasten tulevaisuudessa. Oikeasti kotona liikutaan paljon vähemmän kuin ulkona ja liikkumattomuuden seuraukset ovat vakavia aikuisena. Samoin lasten levottomuus, eritysesti vilkkaammilla lapsilla, pahenee liikkumattomuuden seurauksena. Ja lsiäksi ohjatut liikuntaharrastukset on hyviä, mutta vapaa liikkuminen kaveriporukassa olisi vielä parempi. Harmillisesti kavereita ei enää saa ulkoilemaan, ei ainakaan meidän lapsen lähipiiristä.
Alue: Aihe vapaa
Tämä ulkoilu tulee siihen koulupäivän ja läksyjen jatkoksi.