Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kouluikäisen pakolliset ulkoilut, mitä mieltä olette?
06.10.2022 |
Meillä on päiväkotiajan jälkeen pidetty edelleen (nyt tokaluokkalainen) käytäntönä pakollisia ulkoiluja, eli niinä päivinä, kun ei ole mitään harrastusta tai muuta menoa, koulusta tulon ja iltaruoan välillä on 2 tunnin ulkoilu pihalla säästä riippumatta. Ja tietenkään lasta ei laiteta palelemaan tai kastumaan, eli puetaan riittävästi päälle, märällä kuravaatteet jne. Olen pitänyt käytäntöä hyvänä, koska ulkona kun on puuhaillut, on helppo rauhoittua illaksi syömään ja läksyihin. Kyselen asiaa siksi, että kun tuttavan kanssa tuli puheeksi, hän oli tosi ihmeissään ja oli sitä mieltä, että ei saisi enää tämän ikäistä määrätä ulos, vaan saisi itse päättää, mitä haluaa tehdä.
Kommentit (136)
Ulkoiletko itse säässä kuin säässä? Ja joka päivä? Niinpä.
En siis pakottaisi lastakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottoman hyvä, että ulkoillaan. Jos se sitten kuitenkin menee pakoksi ja pakottamiseksi, on vaara, että ulkona olemisesta tulee jotain, joka on vastenmielistä aikuisuuteen saakka (vertaa vaikka monen aikuisen liikuntainho seurauksena koululiikunnan pakottavasta hengestä, monen ruokakammot seurauksena siitä, että on pakotettu syömään jne jne). Jos lapsi sitten tahtoo olla sisällä, kiinnittäisin huomiota siihen, mitä siellä tehdään. On ihan eri asia keskittyä iltapäivän ja illan tunnit vaikka lukemiseen, piirtämiseen, leikkimiseen (vieläkö tokaluokkalaiset leikkii?), siis ihan mihin vaan itse tekemiseen kuin tuijottaa koneelta jotain valmista ja räiskiä pelkkiä pelejä.
Kuulostaa nyt joltain pakkomielteeltä. Mahtaa olla väsynyt lapsi. Koulussa ollaan jo välitunneilla ja usein liikunnassakin ulkona. Mitä se edes tekee 2h ulkona? Toivottavasti tåmä oli provo.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottoman hyvä, että ulkoillaan. Jos se sitten kuitenkin menee pakoksi ja pakottamiseksi, on vaara, että ulkona olemisesta tulee jotain, joka on vastenmielistä aikuisuuteen saakka (vertaa vaikka monen aikuisen liikuntainho seurauksena koululiikunnan pakottavasta hengestä, monen ruokakammot seurauksena siitä, että on pakotettu syömään jne jne). Jos lapsi sitten tahtoo olla sisällä, kiinnittäisin huomiota siihen, mitä siellä tehdään. On ihan eri asia keskittyä iltapäivän ja illan tunnit vaikka lukemiseen, piirtämiseen, leikkimiseen (vieläkö tokaluokkalaiset leikkii?), siis ihan mihin vaan itse tekemiseen kuin tuijottaa koneelta jotain valmista ja räiskiä pelkkiä pelejä.
Myönnän, että yksi ajatus tässä on myös se, että ainakin 2 tuntia päivässä on sellaista aikaa, kun ei ole houkuttimena kännykät ja muut pelit, vaan siellä ulkona leikkii perinteisesti ilman, että mikään kone on lähellä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa nyt joltain pakkomielteeltä. Mahtaa olla väsynyt lapsi. Koulussa ollaan jo välitunneilla ja usein liikunnassakin ulkona. Mitä se edes tekee 2h ulkona? Toivottavasti tåmä oli provo.
Meillä on iso piha ja takana on metsikkö, johon voi myös mennä, sovitulle alueelle. Kyllä siellä jotain tekemistä aina on.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsiparka. Tunninkin vielä ymmärtäisin, mutta 2h...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottoman hyvä, että ulkoillaan. Jos se sitten kuitenkin menee pakoksi ja pakottamiseksi, on vaara, että ulkona olemisesta tulee jotain, joka on vastenmielistä aikuisuuteen saakka (vertaa vaikka monen aikuisen liikuntainho seurauksena koululiikunnan pakottavasta hengestä, monen ruokakammot seurauksena siitä, että on pakotettu syömään jne jne). Jos lapsi sitten tahtoo olla sisällä, kiinnittäisin huomiota siihen, mitä siellä tehdään. On ihan eri asia keskittyä iltapäivän ja illan tunnit vaikka lukemiseen, piirtämiseen, leikkimiseen (vieläkö tokaluokkalaiset leikkii?), siis ihan mihin vaan itse tekemiseen kuin tuijottaa koneelta jotain valmista ja räiskiä pelkkiä pelejä.
Myönnän, että yksi ajatus tässä on myös se, että ainakin 2 tuntia päivässä on sellaista aikaa, kun ei ole houkuttimena kännykät ja muut pelit, vaan siellä ulkona leikkii perinteisesti ilman, että mikään kone on lähellä.
ap
No sanot, että ei tarvitse mennä ulos, mutta puhelimella ei olla vaan teet jotain muuta eikä puhelimen/pelien perään kitistä. Tai sitten sadetakki heilahtaa niskaan. Ei ole sen vaikeampaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulumatkat kouluun ja kotiin saa myös liikuntaa ja sitä ulkona olemista. Sitten on välitunnit, liikuntatunti/tunnit..
Kuulostaa kyllä jo simputtamiselta ap:n lapsen kasvatus. Anna lapsellesi armoa.
Vanhempana voi aina miettiä että miksi vaatii lapselta sellaisia asioita, joita ei itse tekisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinkö sen lapsen pitää siellä pihalla leikkiä vai onko kavereita? Siis jos asia on lapselle ihan ok niin mikäs siinä, ulkoilu tekee kyllä hyvää, mutta jos kovasti vastustelee niin en kyllä pakottaisi, ainakaan noin pitkäksi aikaa. Onhan sitä paljon muutakin fiksua tekemistä kuin ulkoilu.
Ei pitäisi olla mikään pakko. Itse olin lapsena vapaaehtoisesti paljon ulkona, mutta jos keksi jotain kivaa tekemistä sisällä niin sitten oltiin siellä. Kannattaa mielummin tehdä niin, että kannustat leikkimään ulkona, mutta et pidä sitä pakkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottoman hyvä, että ulkoillaan. Jos se sitten kuitenkin menee pakoksi ja pakottamiseksi, on vaara, että ulkona olemisesta tulee jotain, joka on vastenmielistä aikuisuuteen saakka (vertaa vaikka monen aikuisen liikuntainho seurauksena koululiikunnan pakottavasta hengestä, monen ruokakammot seurauksena siitä, että on pakotettu syömään jne jne). Jos lapsi sitten tahtoo olla sisällä, kiinnittäisin huomiota siihen, mitä siellä tehdään. On ihan eri asia keskittyä iltapäivän ja illan tunnit vaikka lukemiseen, piirtämiseen, leikkimiseen (vieläkö tokaluokkalaiset leikkii?), siis ihan mihin vaan itse tekemiseen kuin tuijottaa koneelta jotain valmista ja räiskiä pelkkiä pelejä.
Myönnän, että yksi ajatus tässä on myös se, että ainakin 2 tuntia päivässä on sellaista aikaa, kun ei ole houkuttimena kännykät ja muut pelit, vaan siellä ulkona leikkii perinteisesti ilman, että mikään kone on lähellä.
ap
Ne laitteet voi ottaa poiskin, ei tartte pakottaa. Miksette käyttäisi tuota aikaa vaikka lautapeleihin?
Mielestäni sekin on vähän liikaa että edelleen erittäin monessa koulussa on pakollinen välituntiulkoilu jokaisella välitunnilla. Sitä voisi verrata siihen että työpaikalla aina kahvitauolla esimies tulisi hätistämään kaikki pihalle "koska säännöt vain sanovat niin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehdottoman hyvä, että ulkoillaan. Jos se sitten kuitenkin menee pakoksi ja pakottamiseksi, on vaara, että ulkona olemisesta tulee jotain, joka on vastenmielistä aikuisuuteen saakka (vertaa vaikka monen aikuisen liikuntainho seurauksena koululiikunnan pakottavasta hengestä, monen ruokakammot seurauksena siitä, että on pakotettu syömään jne jne). Jos lapsi sitten tahtoo olla sisällä, kiinnittäisin huomiota siihen, mitä siellä tehdään. On ihan eri asia keskittyä iltapäivän ja illan tunnit vaikka lukemiseen, piirtämiseen, leikkimiseen (vieläkö tokaluokkalaiset leikkii?), siis ihan mihin vaan itse tekemiseen kuin tuijottaa koneelta jotain valmista ja räiskiä pelkkiä pelejä.
Samaa mieltä, että ei saa mennä pakkopullaksi. Jos tämä käytäntö lapselle ok, miksei voisi jatkaa samalla tavalla. Mutta jos ulos lähtö alkaa tuntua kurjalta, voisiko joustaa huonoimmilla keleillä ja antaa silloin olla sisällä? Ei se kuriksien pukeminen ole välttämättä mieluisaa hommaa enää tuossa iässä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sekin on vähän liikaa että edelleen erittäin monessa koulussa on pakollinen välituntiulkoilu jokaisella välitunnilla. Sitä voisi verrata siihen että työpaikalla aina kahvitauolla esimies tulisi hätistämään kaikki pihalle "koska säännöt vain sanovat niin".
10 min happihyppely pari kertaa työpäivän aikana tekisi kyllä älyttömän hyvää ihan kaikille. Kahvit tosin pitäisi ehtiä juoda sen lisäksi
Vierailija kirjoitti:
Yksinkö sen lapsen pitää siellä pihalla leikkiä vai onko kavereita? Siis jos asia on lapselle ihan ok niin mikäs siinä, ulkoilu tekee kyllä hyvää, mutta jos kovasti vastustelee niin en kyllä pakottaisi, ainakaan noin pitkäksi aikaa. Onhan sitä paljon muutakin fiksua tekemistä kuin ulkoilu.
Ei ole kavereita lähellä. Kavereiden luo mennään erikseen ja silloin ei ole ulkoilua kotona, jos on ulkoillut kaverin luona.
ap
Ei tuon ikäinen voi vielä täysin itse päättää mitä haluaa tehdä, vanhempien pitää katsoa perään ja huolehtia että lapsi liikkuu riittävästi. Mutta sitten taas tuommoinen jokapäiväinen 2h pakkoulkoilu säällä kuin säällä tuntuu aika hurjalle. Eikö olisi mitään keskitietä noitten ääripäitten välille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkö sen lapsen pitää siellä pihalla leikkiä vai onko kavereita? Siis jos asia on lapselle ihan ok niin mikäs siinä, ulkoilu tekee kyllä hyvää, mutta jos kovasti vastustelee niin en kyllä pakottaisi, ainakaan noin pitkäksi aikaa. Onhan sitä paljon muutakin fiksua tekemistä kuin ulkoilu.
Ei ole kavereita lähellä. Kavereiden luo mennään erikseen ja silloin ei ole ulkoilua kotona, jos on ulkoillut kaverin luona.
ap
Entäs jos onkin ulkoillut vain puoli tuntia, pitääkö mennä vielä 1,5 tunniksi ulos? Tai entäs jos eivät olekaan kaverin kanssa ulkoilleet ollenkaan?
Meneekö aloittaja itse myös säällä kuin säällä kahdeksi tunniksi ulos? Jos et tee sitä niin miksi et?
Alue: Aihe vapaa
Minä en pakottanut muksua pihalle. Meillä oli tuossa iässä harrastuksia viikolla kolmena iltana, joten ns. vapaailtoinaan annoin läksyjen jälkeen puuhata sisällä omiaan (askartelua, lukemista jne.) jos halusi. Usein kyllä oli myös kavereiden kanssa ulkona.