Muita yrittäjiä joiden tulot vaan muutaman satasen kuussa?
Pari vuotta sitten ryhdyin yrittäjäksi. Juuri ennen koronaa. Mutta vieläkään en ole onnistunut saamaan tulojani paremmaksi, ne pyörii edelleen 300-1000€ / kk. Ja tästä kulut pois. Kävin yli vuoden markkinointikoulutuksenkin jota piti hyvin menestynyt tyyppi ja tein kaiken hänen ohjeiden mukaan - ei tuloksia.
Tiedän että olen hyvä työssäni palveluyrittäjänä ja saan koko ajan mielettömän hyvää palautetta asiakkailtani mutta niin väsynyt iän ikuiseen yrittämiseen ja markkinointiin (1% esim.nettisivukävijöistä vain ostaa, eli kävijöitä pitäisi olla aivan mieletön määrä että pääsisi tienesteille).
Onko kohtalotoveteita? Jaksaako enää ees yrittää. Aivan jäätävän vaikeeta. Pitääköhän se paikkansa et yli 80% yksinyrittäjistä lopettaa?
En edes tiedä mitä ryhtyisin tekemään palkkatöissä, tuntuu että oon ihan väliinputoaja sielläkin.
Millaisia kokemuksia sinulla yksinyrittäjänä? Lähtikö yritys lentoon ja jos ei, miksihän?
En kaipaa neuvoja, kaikki tieto mitä voi tehdä, on kyllä olemassa. Ja niitä on kaikkia on tehty. Nyt väsyttää tämä touhu.
Kommentit (67)
Teet koruja? Niistä on jo ylitarjontaa ja aika harva loppujenlopuksi ostaa säännöllisesti samalta valmistajalta.
Vierailija kirjoitti:
Miten te, jotka olette palkkatöissä ja sivutoiminen yrittäjä, jaksatte tehdä vielä yritystöitä?
Hyvin jaksan, koska mun yritys on sellainen että saan jo yhdeltä asiakkaalta keskimäärin tuon 300€ . Liikeidea on siis sellainen, että tuottaa melko vähällä työpanoksella . Asiakkaita on kuitenkin vaihtelevasti ja pelkällä yritystulilla en ylläpidä nykyistä elämäntyyliä. (ok-talo, mökki, autot , ym)
T: palkkatyölöinen ja sivutoiminen yrittäjä.
Yritin myydä jooga- ja mindfulnesskursseja, muttei sellaisia oikeasti kukaan tarvitse. Ja hipit on rahattomia.
Ensimmäinen neljä vuotta meni noin köyhäillessä. Kaikki ylimääräinen meni siihen, että sai laajennettua tarjontaa riittävästi kelvatakseen suuremmille jakelijoille. Sitten helpotti.
Sun tuote on väärä. Jos tarvitset hurjan määrän asiakkaita niin voi olla hankalaa. Muutaman euron tulo vaikka koruista on tosi vähän. Täytyy olla tuote josta saa kerralla enemmän rahaa. Ja josta ihmiset haluaa maksaa.
Eli tuommoinen piperrys on enemmän harrastus.
Ei se välttämättä siitä kerro, että idea on huono, tai ei ole taitava. Monilla isoillakin brändeillä se on ollut pitkä ja kivinen tie menestyä. On myös todella vaikeaa ja raskasta tehdä kaikki yksin ja toki se, ettei saa kollegoilta palautetta asioista reaaliajassa, jolloin ongelmat näkyy sitten asiakkaille päin. Sen ei koskaan pitäisi olla niin, että asiakas on se, joka havaitsee ne ongelmakohdat ja sudenkuopat liiketoiminnassa, tuotteissa, tai palvelussa.
Itsekin mietin ja harkitsen yrityksen perustamista, mutta haluaisin ehdottomasti tehdä sen mielummin yhdessä jonkun kanssa tiiminä kuin aivan yksin. Silloin saa tukea ja palautetta ihan eri tavalla ja edellytykset kannattavaan liiketoimintaan ja menestymiseen on paremmat.
Ap ei myy koruja eikä hippikursseja vaan henkilökohtaista palvelua jossa on sinänsä hyvä kate. Eli tulee aika pienellä ajalla ihan kivasti rahaa mutta piru vie kun on vaikeaa (ja tarttis paljon rahaa esim.maksulliseen markkinointiin) tehdä palveluitaan tunnetuksi ainakaan orgaanisella näkyvyydellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä saan työmarkkinatukea enemmän kuin mun maanviljelijä mies palkkaa.
Eihän maanviljelijät palkalla elä vaan tukiaisilla.
Ei tukiaiset ole palkkaa. Tuilla maksetaan firman kulut. Sulla ei taida olla hajuakaan kuinka isot ne menot on?
Yrittäminen ON vaikeaa. Mieti nyt tosiaan sitä töihin menoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä liikeideasi ei toimi. Yrittäjyys ei ole mikään pakopaikka, jos mikään palkkatyö ei kiinnosta tai suju.
Minä olen saanut venytettyä kotona lapsien kanssa oloa starttirahalla. Sinänsä on toiminut.
Yksi vaihtoehto olisi opiskella hoitajaksi. Niillä ainakin töitä riittää.
Onko isä jo ollut kotona osansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrityksesi ei selvästikään kannata. Saatko siis starttirahaa nyt lisäksi? Mutta sekin taidetaan myöntää vain max. vuodeksi , pariksi? Onko sulla joku tämmöinen Instagramin nettikurssi tms. mitä tuntuu nyt syntyvän kun sieniä sateella?
Minulla on käsityöyritys. Myyn jälleenmyyjän kautta. Suuri ongelma on ollut, että muu henkilökohtainen elämä on vienyt aikaa ja resursseja keskittymiseltä.
Mulla toisinpäin. Tuntuu, että olen töissä 20/24. Näen jo untakin töistäni.
Minä en pysty tekemään töitä kuin 3 tuntia päivässä perhe-elämän takia.
Välillä toivoisin että voisin tehdä pidempää päivää.
Olen ollut melkein kymmenen vuotta yksinyrittäjä. Konsultaatiota teknisellä alalla. Liikevaihto on ollut 40000€ - 130000€ näinä vuosina. Siitä karkeasti puolet tuloa. Mitä palvelua sinä tarjoat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä liikeideasi ei toimi. Yrittäjyys ei ole mikään pakopaikka, jos mikään palkkatyö ei kiinnosta tai suju.
Minä olen saanut venytettyä kotona lapsien kanssa oloa starttirahalla. Sinänsä on toiminut.
Yksi vaihtoehto olisi opiskella hoitajaksi. Niillä ainakin töitä riittää.Onko isä jo ollut kotona osansa?
Olen yksinhuoltaja.
Mulla sama juttu. Tiesin kyllä että yrittäminen on vaikeaa, mutta että näin vaikeaa niin se on kyllä yllättänyt ihan täysin. En osaa neuvoa, kun omakin tilanne se että kait se on myönnettävä karvaasti tosiasiat ja lopetettava yrittäminen.
Tässä maassa ei mikään tunnu kannattavan. Ei työnteko eikö yrittäminen.
Yrittäjyys on aika lähellä sydäntä, yhdessä yrityksessä olen suurosakas ja pari on ihan omaa. Kuulostaa hieman, että ongelma on ajankäyttö versus. Saavutettu tulos.
Tää on sellainen ongelma minkä näkee lähes aina kun yrittäjä itse tekee ns. Kädet savessa hommia. Omalle ajalle ei lasketa oikeastaan mitään arvoa, lasketaan vain raaka-aineet ja kiinteät kulut.
Mä suosittelen paria kirjaa jos englanninkieli taittuu jossa taklataan tätä dilemmaa. Toinen on ehkä enemmän motivaatio tyyppinen kirja ja se on Robert Kiyosakin - Rich dad - poor dad.
Toinen on Timothy Ferrissin 4 tunnin työviikko jossa nimenomaan pohditaan ajankäyttöä.
Voihan se toki olla, että liiketoiminalle ei aidosti vain löydy markkinaa, ainakaan alueelta jolla toimit, mutta sen enempää asiasta tietämättä lähtisin noista kahdesta liikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama juttu. Tiesin kyllä että yrittäminen on vaikeaa, mutta että näin vaikeaa niin se on kyllä yllättänyt ihan täysin. En osaa neuvoa, kun omakin tilanne se että kait se on myönnettävä karvaasti tosiasiat ja lopetettava yrittäminen.
Tässä maassa ei mikään tunnu kannattavan. Ei työnteko eikö yrittäminen.
Ei ehkä rikkauksiin, mutta tavalliseen elämään kyllä yltää ihan normi palkkatyöllä. Minä menin juurikin sen hamppariravintolan kassalle jotta sain säännölliset tulot ja arjen kuntoon, sitten pystyin kouluttautumaan sosiaalialalle.
Ei ole palkka mitään mammonaa, mutta toisen aikuisen kanssa asuessa ihan mukavasti voidaan elää ja nauttia tavallisuudesta. Riittää kun talon laina lyhenee ja lasten harrastukset saadaan katettua. Ei aina tarvitse kurkotella tähtiin.
Vierailija kirjoitti:
Yritin myydä jooga- ja mindfulnesskursseja, muttei sellaisia oikeasti kukaan tarvitse. Ja hipit on rahattomia.
Ei me vanhemmat olla. Mä hylkäsin ajatuksen yrittäjyydestä ja tein kiltisti kökköduunia, jota moni ylenkatsoi, ja olin 35-vuotiaana 8 v sitten velaton. Se on kyllä totta että työnteko ei vieläkään kiinnosta, joten olen jo vähentänyt sitä paljon. Mindfulness onnistuu ilman kursseja ja tavaraa ei juuri tarvita enää nyt kun perhevuodet ovat ohi.
Onkos joku jolla sitten lähti se bisnes liitoon kun meni takasin palkkatöihin ja jäi vain sivutoimiseksi? Kokemuksia siitä? Ja jäitkö sitten uudelleen kokoaikaiseksi yrittäjäksi?
Meinaan alkaa yrittäjäksi ensi keväällä. Yrittäjäkurssilla kerrottiin, että pitää olla hyvin kapea liikeidea ja sitten ottaa velkaa ja panostaa siihen kunnolla. Joo .... meinaan tehdä täysin päinvastoin. Yritys tekee montaa asiaa ja velkaa en ota yhtään. Osa on melko teknistä touhua ja osa ihan tavaroiden myyntiä.
Eihän maanviljelijät palkalla elä vaan tukiaisilla.