Mikä on suosikki voikkaleipäsi?

Paahdettu reissumies, oivariini, maksamakkara, juustosiivu ja tomaatti.

Ruisleipää. ketsuppia, tonnikalaa tölkistä (valutettu), juustoa, pitsamaustetta 

= p¤5ka mikroon minuutiksi tai jottain. Ja jos haluaa hifistellä niin jottain mayoa päälle.

Voikkaleipä.

God.

Voikka = koululiikunta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huikan kanssa, niin saa laulaa samalla Voikkaa ja Huikkaa. Jos leipää tarkoitat, se on voileipä eikä mikään muu. Meillä oli koulussa voikkatunnit, joita inhosin.

Se on voikkaleipä!

Olet varmaan sama tyyppi, joka pelaa jalkkista.

Pari voikkaleipää on ihan hyvä eväs ennen kuin lähtee jalkkisharkkoihin.

Toast Skagen

Vierailija kirjoitti:

Poirotleivät eli:

2x vaalea paahtoleipä päällekkäin (paahtamaton, ei kuoria)

Väliin:

-voileipäpikkelssiä

-keittokinkkua

-mustaa emmentalia

-irtomaustekurkkua ohuina siivuina

Leikataan leipäkasa kolmioiksi

Nautiskellaan englantilaisen teen kanssa tarjottimelta ja luetaan Agatha Christietä

Ihanaa 😋

Voimisteluleipä.

Voikkoleipä tai voikku.

Ei voikkaleipä.

En syö koskaan suomalaista ruisleipää enkä käytä voita enkä margariinia. Moniviljainen kauraleipä, jossa myös vehnää, ruista, joskus ohraakin, päälle jotain proteiinivalmistetta, Arlalla esim on hyviä puolenlitran purkeissa.

Joskus jotain muutakin lisäksi päälle, esim sipulisilliä tai chilikastiketta, kotitekoista tietysti, chilit ja tomaatit itse viljeltyjä, öljyn joutuu ostamaan.

Lämpimällä aterialla sitten rehut, esim perunamuusi on vihreää, koska vihreitä vihanneksia on enemmän kuin perunoita. Lapsetkin tykkää vihreästä perunamuusista. Voi siitä tehdä vaikka punaista, kun käyttää punaisia makeita paprikoita.

Suomalaisessa kotiruuassa mielikuvitus, vaihtelu ja terveellisyys loistavat. Loistavat poissaolollaan.

Eivät suomalaiset leipomot osaa tehdä edes maukasta, mehevää ruisleipää. Se taito osataan Tanskassa ja vielä paremmin Saksassa. Suomessa kuvitellaan, että pumpernickel on joku makea pulla. Ei ole! Ja suomalainen jälkiuunilimppu on kova kuin murha-astalo. Pumpernickel leivotaan n 100 celsiusasteen lämpötilassa kosteassa uunissa kuusitoista tuntia. Vaikka se leipä on tiivis, se on kuitenkin pehmeä kuin rakkaan sileäksi ajeltu poski verrattuna suomalaisastaloon.

Voltti taaksepäin kerien ruisleivällä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään yhtä suosikkia, kun välillä tekee mieli eri leipiä.

Tämä. Mutta parhaimmistoon kuuluu

- Ruispuikula oivariinilla ja tuoreella läheisen itse tekemällä graavilohella

- Ruisleipä tomaatti-kesäsipuli-pippurilla

- Eräs tietty siirappinen rusinaruisleipä ihan pelkällä margariinilla

- Tuore itsetehty porkkanasämpylä margariinilla

- Aurajuusto-ciabatta

- Piimälimppu margariinilla ja juustolla

Voikkaleipä Joku taas "yrittää" olla hauska

Lämpimän ruisleivän kannikka reilulla voella.

Saaristolaisleipää kylmäsavukirjolohella, oioi!

Menee samaan sarjaan suikkarin, kodarin ja moiccu-tervehdyksen kanssa. Ihan kamala lyhenteet, jotka saavat oksennusreaktion aikaiseksi.

En ymmarra miksi suomalaiset aikuiset puhuvat ja kirjoittavat lassyttaen kuin pienet lapset.

Koittakaa kuvitella miten vaikeata olisi vaikka englannin opiskelu jos jokaisesta sanasta olisi vaannetty jotain lapsellista cra, cra muunnosta mita ei loytyisi mistaan sanakirjasta.

Vai onko koulutuksen taso pudonnut noin alas?

Bro, ota legit lungisti ny vaan. Elämä on laiffii, snägärilt parit voikkaleipuskat veke ja maga fuulaa semisti.

Ranskanleipä ja tonnikala (öljyssä) tai rusleipä ja viipaloitua keitettyä perunaa ja sinappia.

On monia lemppareita mutta esim juuri äsken söin jälkiuunipalaa, jonka päällä majoneesia, kermajuustoa ja tonnikalaa.

Toinen herkku on saaristolaisleipä/maalahden limppu ja päälle majoneesia ja graavilohta tai katkarapuja.