Onko täällä muilla nepsylasten vanhemmilla huonoja kokemuksia lastensuojelun mukana olosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoja kommentteja tällä. Jos koulu kuormittaa lasta niin paljon että hän ei sinne suostu, täytyisi hänelle tehdä koulusta oma suunnitelma mikä saisi koulun käynnin siedettäväksi.

Vaikka äiti saisikin lapsen jonkin aikaa pakotettua kouluun niin ongelmat tulevat varmasti jatkumaan jos juurisyihin ei kunnolla puututa ja lapsi ei saa koulussa tarvitsemaansa tukea. Hänelle täytyisi tehdä yksilöity suunnitelma, pienluokka missä on rauhallista ja aina turvallinen ohjaaja/opettaja lähellä. Myös psykologilla olisi hyvä käydä, itse varaisin heti ensimmäiseksi sinne ajan.

Kyllähän koulu räätälöi ja yrittää taipua vaikka millaisille mutkille, mutta eihän se auta, jos vanhemmat eivät saa lasta lähtemään kouluun. Jokaiselle lumihiutaleellekaan ei ole mahdollista räätälöidä loputtomiin erityisratkaisuja.

Itselläni on ollut ahdistuneisuushäiriö ja siinä ei äidin pakottamiset auta jos lapsi on päättänyt että ei pysty lähtemään, ei suostu nousemaan sängystä tai pukemaan. Lapsen olo voi olla niin ahdistunut ja lamaantunut että hän pistää kaikilla voimillaan vastaan. Voimalla kouluun repiminen ei ole ratkaisu varsinkaan pitkällä aikavälillä, vaan lapsen olo pitäisi saada siedettäväksi niin että hän pystyy lähtemään kouluun.

Ja sekö auttaa, että sitten ei mennä kouluun lainkaan ja syrjäytyminen yhteiskunnasta on 100% saletti?

Ei vaan käydään koululla, lääkärissä ja psykologilla sekä tutkitaan miksi lapsi ei halua lähteä, ja keksitään siihen ratkaisuja. Tuollaiset ongelmat yleensä pysyy jos niitä ei selvitetä kunnolla, siksi pitää miettiä kunnon ratkaisuja. Sängystä repiminen ei auta.

Nepsyt nyt sattuvat jumittamaan helposti. Nepsyyttä ei myöskään voida mitenkään parantaa ja yleensä nepsy ei itse kykene edes kertomaan miksi jumittaa. Tuollaisissa tutkimuksissa menee helposti parikin vuotta, jos niihin edes pääsee, koska neuropsykiatria on täydellisen kaoottinen nykymaailmassa. Hoitoon ei pääse. Oletetaanko, että nepsy hakkaa pelikonetta kotonaan sen pari vuotta eikä käy koulua?

Ei siihen tarvita mitään tarkkoja tutkimuksia että koululta löytyisi vaikka joku tukihenkilö joka on aamulla vastassa, lapselle pienluokka ja mieluiten viikoittaista terapiaa. Koulussa osattaisiin ottaa tilanne huomioon ja opettajat eivät valittaisi poissaoloista ja tekemättömistä tehtävistä, mikä usein lisää ahdistusta. Tärkeintä on että apua saa heti vailla se ei olisikaan täydellistä, eikä äiti jää yksin aamuisin repimään ahdistunutta lasta kouluun.

Toivota lasun työntekijät repimään lapsesi sängystä kouluun joka aamu, kunnes alkaa aamut sujumaan. Voi olla hyvin hiljaista, että edes tulevat kertaakaan.

Välillä kyllä mietin, mihin ihmisoikeustuomioistuimeen pitäisi valittaa Suomen lasun työntekijöiden nepsylasten ja -perheiden kohtelusta, lähinnä autismin kirjolla jos on. Pahimmat samaan hengenvetoon sanovat ettei heillä ole mitään ymmärrystä autismista, mutta kyllä se on äidissä vika kun koululla on yhtä vähän ymmärrystä saati kiinnostusta ottaa selvää ja lapsi oireilee pahasti.

Jotta autismin kirjolla oleva lapsi ei syrjäytyisi, pitäisi yhteiskunnan osata vahvistaa niitä erityisiä kykyjä, mitä lapsella on. Jos lapsi on kiinnostunut rakennustekniikoista, niin hänelle pitäisi antaa opetusta siitä ja linkittää muut oppiaineet sen ympärille. Nykyään vain aiheutetaan masennusta ja muita mt-ongelmia, kun yhteiskuntaa ei kiinnosta miten hyötyisi tulevaisuuden erikoisammattilaisesta, jos ei ole valmis sopeutumaan ahtaaseen yhteiskuntakelpoisuusmuottiin, niin yhteiskunta syrjäyttää. "Anna laitokseen" sanoo yksi, "syrjäytyminen yhteiskunnasta on 100% saletti" sanoo toinen. Kumpikaan ei anna mitään toimivia ohjeita, joilla lapsesta saisi tulevaisuuden veronmaksajan. Maksaahan se lapsen yksilöllinen opettaminen. Mutta maksaa sekin, kun aikuisena on syrjäytynyt työkyvytön vuosikymmeniä. Joku voisi laskea, mitä kumpikin maksaa.

Ne leikkii sinulle tyhmää ja tehtailee lasuja siihen asti kunnes lapsella on dg. Todennäköisesti yrittää manipuloida myös jonkun syyn huostaan että pääsee keskeyttämään tutkimuksiin pääsyn tai tunkevat tutkimuksiin mukaan ja selittämään omiaan. Mutta kun saatte diagnoosin ne katoaa täysin koska ei he osaa mitään nepsyihin liittyvää. Kun vika olikin lapsessa eikä sinussa niin ei se heille enää kuulu. Se on henkinen helvetti mikä on kuljettava ja siinä ahdistuu ja oirehtii lapsikin vanhempien lisäksi.

Mulla myös nepsy-lapsi ja useita lasuja takana. Aikanaan koulussa opettaja tehtaili näitä, koska oli varma, että kotioloissa vika kun lapsi ei totellut tavanomaisia ohjeita muiden tavoin. Kun lapsi pääsi pienluokalle, opettajakin oli osaavampi eikä enää turhista valittanut. Kaikesta huolimatta koen lastensuojelun ihan hyväksi ja tärkeäksi asiaksi. Se pelastaa myös oikeissa ongelmaperheissä asuvat lapset. Olisipa omassa lapsuudessanikin oltu korvat ja silmät auki.

iten jos vanhemmat hoitais lapsensa, eikä,huutais kaikkeen yhteiskuntaa? Jo sun nepsy tarttee apua, miten olis apukoulu ??

Huostaanhan ne on ap sun lastasi ottamassa. Mä, jos olisin sun tilanteessasi ainakin ottaisin lapseni kotikouluun. Silloin olisi ainakin yksi asia kunnossa. Vaatiihan se lapsen opettaminen kovasti työtä mutta myös palkitsee. Tsemppiä!

Myös adhd diagnoosin omaavia vanhempia on kohdeltu lasun taholta ilkeästi ainakin aikaisemmin. Se oli kätevä leima jolla iskeä vaikka vanhempi olisi kuinka koulutettu, fiksu ja filmaattinen. Ennen sai miettiä hakeako diagnoosia vai ei ja kertoako siitä muille. Jos olit yh, pahoinpidelty ja adhd niin olit helppo kohde lasulle.

Käyttävät sekä lapsen että vanhemman adhd diagnoosia hyväksi saadakseen lapsen huostaanotettua koska bisnes.

On lohdutonta miten jäljessä sairaudenhoito laahaa

Ehkä nykyjään adhd diagnoosin omaavan vanhemman ei tarvitse pelätä lapsensa huostaanottoa mutta vielä kuusi vuotta sitten yhtenä perusteena voitiin käyttää äidin adhd diagnoosia. Ja tämä on ihan uskomatonta mutta totta!

Kuulostaa tarina hyvinkin tutulta. Se syylistäminen viranomaisten taholta on kasvanut aivan tolkuttomaksi.

Itse olen autistilapsen isänä joutunut rakentamaan koko todellisuuskäsityksen sosiaalitoimesta uudestaan. Menetin uskoni lähes täysin ja jouduin kuvannollisesti ottamaan sen kuuluisan "punaisen pillerin" etten olisi seonnut täysin. En enää yhtään ihmettele, miksei ihmiset uskalla lapsia hankkia.

Aika pitkälle olet tilanteen päästänyt. Lapsesi on jo koulussa ja vasta nyt olette menossa autismitesteihin. Lapsesi olisi tarvinnut terapiaa ja kuntoutusta jo kauan sitten, ennen tilanteen kriisiytymistä. Lasuja tehdään, koska tilanne ei ole kunnossa. Lastensuojelun tehtävä on esimerkiksi tarkistaa, että lapsesi on oikeasti menossa tutkimuksiin.

Moni vanhempi odottelee ihan liian kauan erikoisen lapsensa kanssa tutkimuksiin menoa. Ilman diagnoosia ei tukia heru, koska opetuksen järjestäjä ei myönnä niihin rahaa.

Onko sairaalakouluja vielä olemassa?

Suurin osa ketjun kommenteista on jostain syystä ilkeitä ja/ymmärtämättömiä. Tahdon sanoa sinulle ap, että ethän tulkitse ketjun mielipiteitä yleiseksi mielipiteeksi aiheesta. Ketjuun ovat nyt sattuneet vastaamaan ilkeät ihmiset. Nepsyvanhemmat eivät ole monetkaan löytäneet tänne vielä.

Lastensuojelun työntekijöillä ei ole koulutusta eikä osaamista nepsylasten osalta. Soveltavat koulutuksessa opittua yhtä sapluunaa kaikkiin asiakkaisiinsa, vaikkei se juuri siihen tilanteeseen sopisikaan. Alalle ei myöskään ole soveltuvuuskokeita, sinne hakeutuu persoonallisuushäiriöistä ja vallanhaluista porukkaa. Kun tähän yhdistetään se, ettei opettajillakaan ole nepsyalan osaamista, eikä yhteiskunnassa ole saatavilla kunnollisia palveluja nepsylapsille, kusessa ollaan. Päättäjiltä pitää vaatia toimia ja rahaa tilanteen parantamiseksi. Voimia sinulle taisteluun ap, älä anna pahansuopien ihmisten määrittää tuntemuksiasi. Sinulla on oikeasti paljon kohtalotovereita.

Lakimies. Oikeusapu. Tallenna kaikki. Sano että mietit asiaa. Kaikki päätökset kirjallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Aika pitkälle olet tilanteen päästänyt. Lapsesi on jo koulussa ja vasta nyt olette menossa autismitesteihin. Lapsesi olisi tarvinnut terapiaa ja kuntoutusta jo kauan sitten, ennen tilanteen kriisiytymistä. Lasuja tehdään, koska tilanne ei ole kunnossa. Lastensuojelun tehtävä on esimerkiksi tarkistaa, että lapsesi on oikeasti menossa tutkimuksiin.

Moni vanhempi odottelee ihan liian kauan erikoisen lapsensa kanssa tutkimuksiin menoa. Ilman diagnoosia ei tukia heru, koska opetuksen järjestäjä ei myönnä niihin rahaa.

Turha paasata. Tiesitkö että testeihin on pitkät jonot? Niihin ei noin vain vanhemman päätöksellä "mennä".

Lasu höykyttää monia ihan tavallisia vanhempia, kun ei voi koulun tontillekaan mennä. Lasun toimivalta riittää vain koteihin, joten sieltähän se vika pitää löytyä, jotta saa tulosta tehtyä. Kouluväkivallasta ja kaiken maailman kenkien nuolemisista on taas viime aikoina kerrottu julkisuudessa paljon. Miksi lasta ei suojele kukaan koulussa, jos koulun resut ei siihen riitä?

Monesti lastensuojelun asiakkaina olevissa nepsy-perheissä on muitakin ongelmia kuin se lapsen nepsy.

Mun tutussa nepsy-perheessä 1) kumpikaan vanhempi ei käy töissä, 2) isällä mielenterveysongelmia, 3) vanhempien parisuhteessa jotain läheisriippuvuusproblematiikkaa ja 4) äiti pelkää asettaa rajoja lapselle.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tarina hyvinkin tutulta. Se syylistäminen viranomaisten taholta on kasvanut aivan tolkuttomaksi.

Itse olen autistilapsen isänä joutunut rakentamaan koko todellisuuskäsityksen sosiaalitoimesta uudestaan. Menetin uskoni lähes täysin ja jouduin kuvannollisesti ottamaan sen kuuluisan "punaisen pillerin" etten olisi seonnut täysin. En enää yhtään ihmettele, miksei ihmiset uskalla lapsia hankkia.

Miksi olette sosiaalitoimen asiakkaita?

Vierailija kirjoitti:

Aika pitkälle olet tilanteen päästänyt. Lapsesi on jo koulussa ja vasta nyt olette menossa autismitesteihin. Lapsesi olisi tarvinnut terapiaa ja kuntoutusta jo kauan sitten, ennen tilanteen kriisiytymistä. Lasuja tehdään, koska tilanne ei ole kunnossa. Lastensuojelun tehtävä on esimerkiksi tarkistaa, että lapsesi on oikeasti menossa tutkimuksiin.

Moni vanhempi odottelee ihan liian kauan erikoisen lapsensa kanssa tutkimuksiin menoa. Ilman diagnoosia ei tukia heru, koska opetuksen järjestäjä ei myönnä niihin rahaa.

Älä nyt puhu sontaa. Niihin tutkimuksiin ei niin vaan pääse, jos lapsi on jotenkin ikätasoinen.

On yleistä, että "hyvätasoisella" nepsylapsella diagnosoidaan mielenterveysongelma. Siinä ei paljon vanhempia kuunnella.