Lue keskustelun säännöt.
Eläkeikäisten vanhempien epäterve ruokasuhde
05.10.2022 |
Vanhempieni suhde ruokaan alkaa olla sillä tasolla että kohta on aika etsiä apua, mutta mistä apua kahdelle eläkeläiselle?
Tiedän että äitini suhtautuminen syömiseen on ollut aina epäterve- hän on pitänyt (ja pitää) itseään lihavana aina - vaikka tälläkin hetkellä hän on niin pieni että tuuli kaataa ulkona nurin. Kun tulen käymään jääkaappi ammottaa tyhjyttään, päivässä syödään yksi ruoka ja sekin niin pieni että hamsterikaan ei siitä täyttyisi.
Lisäksi jatkuva kerronta siitä miten vanhetessa lihakset surkastuu ja kulutus pienenee olen yrittänyt kertoa että keskitysleiriä vastaavalla syömisellä lihakset aivan takuulla surkastuvat eikä kohta ole enää minkäänlaista kehonhallintaa jäljellä kun lihasta ei ole enää. Sitten kuitenkin vanhempani haluavat urheilla mutta eivät ymmärrä millään sitä, että urheiluakatemian joka päivä pitäisi suoda ravintoa että jaksaa sitä tehdä. Loputon suo.
En vaan ymmärrä mikä ajaa eläkeikäiset ihmiset olemaan laihdutuskuurilla, karkkilakossa yms jatkuvasti? Ja tämä on jatkunut vuosikymmeniä - kun olin lapsi äitini ei edes syönyt yhdessä meidän kanssamme koska pelkäsi niin syömistä. Ei ihme että oma ruokasuhde oli vuosia niin epäterve.
Muita kenen eläkeikäiset vanhemmat käyttäytyvät näin? Miten olette ratkaisseet tilannetta vai oletteko mitenkään?
Kommentit (115)
No onpas puljausta. Onko veri-ja pissa-arvot ok? Ammattilaisen apua tarvitaan tuossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko isäsikin samanlainen vai alistuuko vaan?
Eihän vanhuksena edes saisi laihduttaa, pieni ylipaino on jopa parempi suhteessa elinikäennusteisiin.
Niimpä ei saisi ei, olen vuosia yrittänyt tehdä tilanteelle jotain lähtemällä yhdessä kauppaan ja kokkaamalla yms. Ei auta mikään. Tällä kertaa kun tulin kylään oli tämä karkki ja herkkulakko hullutus meneillään, ainoat asiat mistä he ovat saaneet edes vähän lisäenergiaa on nyt nekin poissa.
Isäni on samanlainen, ajattelee ettei ruokaa tarvitse kuin energiaksi ja sitäkin hyvin vähän - nauttia siitä ei tarvitse. Lisäksi hän on hyvin pihi eikä halua käyttää ruokaan rahaa lainkaan, kunhan on halpaa, vaikka puuroa lautanen, ei ole väliä. Taas tippuvat edelliset housut lohta jalasta kun on taas niin laihtunut, järjetöntä!
Mulla samanlaiset vanhemmar. Koko ikänsä ovat haukkuneet ja halveksineet lihavia ja suurin onnistumisen mittari elämässä on LAIHUUS. Samoin ovat minua pilkanneet koko ikäni lihavaksi ja sanoneet että pitää hävetä silmät päästä minun takiani - olen normaalipainoinen lihaksikas himotreenaaja mutta toki lihava vanhempien silmissä. Kuulemma olen kuin paksu tukki ja hirveän näköinen.
Koko lapsuus oli sitä että kuuntelin miten he haukkui ja arvosteli kaikkien painoa ja ulkonäköä.
Kitukoot nälkään. En jaksa enää paapoa aikuisia ihmisiä. Äitini just marttyyrin isoin elkein tekee numeroa koko ajan siitä miten hänellä ei ole nälkä, miten ei aio syödä, miten ei halua syödä ja miten on vaan syönyt päivän mittaan yhden keksin ja kupin kahvia.
Ovat olleet paskat ja väkivaltaiset vanhemmat joten en ole enää vastuussa niistä. Tehköön mitä tekevät.
Tämä taitaa olla jonkun uupuneen vanhemman epätervettä provoilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaisia on paljon. Sekopäitä ovat. Mitään ei oikein asialle voi, kukin tekee elämässä itse valintansa. Nopea laitosvanhuus odottaa noita.
Voit oikein helposti tehdä huoli-ilmoituksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oikeasti on tilanne tuollainen etteivät suostu syömään, niin ennakoi kuolemankierrettä, mutta se vasta siellä ihan loppupäässä ikähaitaria jolloin kuollaan vanhuuteen.
Tuttua. Liikunnalla voisi ylläpitää toimintakuntoa, sillä on iso vaikutus siihen millainen loppuvaiheen elämä on. Mutta jos ei viitsi kävellä / tehdä liikkeitä niin sitä vaan kuihtuu. Pelkkä kävelykään ei riitä, lihaksia pitäisi ylläpitää treenillä. Ja sitä varten PITÄISI syödä, mm. proteiinia tarpeeksi.
Ja on tuttua tuo laihdutus, lihavuuden pelko, mitätön syöminen, suorastaan "närppiminen" ja muiden ihmisten painon tarkkailu. Se on niin surullista. Ikääntyvälle olisi vain hyväksi pieni lievä ylipaino. Jos sairastuu vakavasti, niin hyvin laihalle ja heikolle käy äkkiä huonosti.
Äitini esim. selittää miten valmisruoka-annos on niin iso, että hän jakaa sen 2-3 osaan ja syö yhden osan päivittäin. Siis sellainen valmisruokapakkaus, joka on tarkoitettu yhden ihmisen yhdeksi ateriaksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma eläkeläinen äitini syö järkyttävän huonosti. Ei laihduta, mutta syö ainoastaan ruokaa, jossa ei ole juuri minkäänlaista ravintosisältöä tai pelkkiä herkkuja. Olen yrittänyt saada ymmärtämään miksi olisi tärkeää syödä terveellisemmin, mutta eipä häntä kiinnosta muuttaa tapojaan ja puolestaan haukkuu minua kun 'haaskaan' rahaa ja aikaa terveellisen ruokaan.
No itseasiassa on niin, että mitä vähemmän syö, sitä vanhemmaksi elää.
Tietty pitäs olla veriarvot normaalin rajoissa, ja saada ne välttämättömät vitamiinit ja hiven ja kivennäisaineet.
Ruoka kuluttaa elimistöä rankasti.
Ja totta on, että ikääntyvän ihmisen kalorit arvelin laskee, etenkin jos liikkuu hyvin vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä taitaa olla jonkun uupuneen vanhemman epätervettä provoilua.
Olen eri mutta ymmärrän ajatuksen jos ei tätä ole itse kokenut. Mullakin on/oli vanhemmat ja isovanhemmat jotka kävivät epätervettä painokamppailua niin kauan kuin muistan. Jatkuva arvostelu siitä mitä kukin syö, onko lihonut vai laihtunut. Vasta aikuisena olen satunnaisesti oppinut jopa nauttimaan ruokailusta kun meillä tähän liittyi myös toisten tekemien ruokien arvostelu. Kenenkään muun laittama ei saanut olla hyvää, siitä seurasi mökötys ja murjotus jos erehtyi kylässä vaikka kastiketta kehumaan. Mitä tästä sitten seuraa? Himoliikkumista, kaupassa käymisen vaikeutta, nälässä olemista, jokainen ateria pitää "ansaita" ja herkun syömisestä tulee morkkis.
Jos aloittajan äidillä on ollut sama ongelma lähes koko ikänsä ratkaisua ei taida enää löytyä. Taitaa olla aika yleinen ongelma ja toi pihistäminen ruokakuluissa on kauheaa, varsinkin jos tilillä on satoja tuhansia. (Oma sukulaiseni).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruoka ei vain enää maistu niin hyvin vanhempana. Etenkään isot annokset eivät houkuta. Luulisi, että terve ihminen syö sen verran kuin hyvältä tuntuu. En oikeastaan tunne ketään eläkeikäistä kotona asuvaa, joka söisi kaksi ateriaa päivässä, kyllä yksi riittää. Eläkkeelle jäätyäni saatan itse joinain päivinä vielä jopa kuitata ruuat jogurtilla, hedelmillä ja leivällä.
Äitini on samanlainen kuin yllä kuvatut. Raskaana ollessaan kertoi olleensa jättikokoinen valas, vaikka painoi viimeisillään raskaana 60 kg.
Anna aikuisten ihmisten näännyttää itsensä jos sen hyväksi kokevat. Ei kenenkään velvollisuus täällä ole pelkästään muiden ilona mahdollisimman pitkään olla. Siinäpähän riutuvat.
Mun vanhemmat muuttui tuollaiseksi kun isä sai sydänkohtauksen ja täytyi tehdä pallolaajennus. Heräsivät sitten oikein kerralla terveellisen syömisen merkitykseen ja on mennyt vähän överiksi. Alkuun ajattelin että wau, kun ennen mahakkaat ja lihavat vanhemmat palasivat normaalipainoon ja alkoivat kävellä pitkiä lenkkejä päivittäin jne. Mutta tosiaan on mennyt vähän överiksi jo, isällä varsinkin se liikunta on ihan pakkomielteistä, ja äidillä ruoan suhteen tiukka linja. Kun sinne menen itsekin kylään, saan jotain "rehuja" pienellä lirauksella vinegretteä ja jonkun siemen/papupihvin äidin pitäessä saarnaa siitä, miten vähän rasvaa ja suolaa saa syödä päivässä. Kahvin kanssa on pelkkiä marjoja ilman mitään sokeria tai kermaa tms. Hedelmätkin on kuulemma pahapaha ja pelkkää sokeria.
Vielä ne on kyllä ihan hyvässä kunnossa, oikeastaan tosi hyvässä ikäisikseen, mutta voi olla että tuo niukka ravinto alkaa pidemmän päälle näivettää.
Oisko alkavat muistisairaus? Sopii siihen. Nyt kannattaisi mennä käymään lääkärissä tutkimuksissa.
Miksi he nyt muuttaisivat tapojaan, jos aina ovet olleet tuollaisia?
Onko isäsikin samanlainen vai alistuuko vaan?
Eihän vanhuksena edes saisi laihduttaa, pieni ylipaino on jopa parempi suhteessa elinikäennusteisiin.