Lue keskustelun säännöt.
Miten strateginen isku torjutaan? Ei vain Suomessa vaan yleisemminkin.
04.10.2022 |
Suomi ennakoi Venäjän tavan hyökätä jo 20 vuotta sitten Ei tullut yllätyksenä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori
Venäjän toteuttama hyökkäysoperaatio Ukrainassa noudattaa samaa kaavaa kuin Suomen puolustusvoimien vuosikymmeniä harjoiteltu skenaario
https://yle.fi/uutiset/74-20000582
Ilmapommitukset ja ohjusiskut alkavat yllättäen. Maahanlaskujoukot hyökkäävät taktisesti tärkeisiin pisteisiin. Pian maajoukot etenevät nopeasti pääkaupunkiin.
Tämänkaltaisen sotilasoperaation Venäjän armeija aloitti helmikuussa, kun sen joukot hyökkäsivät Ukrainaan.
Venäjän toimintamalli ei tullut yllätyksenä suomalaisille sotilasasiantuntijoille.
Suomi otti 1990-luvun lopussa käyttöön uhkamallin strategisesta iskusta. Malli oli käytännössä se, joka toteutui Ukrainan sodan ensimmäisessä vaiheessa, jolloin painopistesuuntana oli Kiova, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori
Kommentit (110)
Nyt kun on jo ilmeisesti kaksi ohjusasiantuntijaa palstalla niin korjatkaahan edellisestä viestistäni puuttunut sana. Se on hyvin tärkeä ja oleellinen. Hieman ihmettelenkin miksi ette kommentoineet heti?
Eli mikä sana puuttuu viivan kohdalta?
"Samat stokastiset kovarianssilaskentaan perustuvat _______ ? estimaattorit niissä on käytössä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on jo ilmeisesti kaksi ohjusasiantuntijaa palstalla niin korjatkaahan edellisestä viestistäni puuttunut sana. Se on hyvin tärkeä ja oleellinen. Hieman ihmettelenkin miksi ette kommentoineet heti?
Eli mikä sana puuttuu viivan kohdalta?
"Samat stokastiset kovarianssilaskentaan perustuvat _______ ? estimaattorit niissä on käytössä"
Asiasta mitään tietämättä veikkaisin bayesilaisia mutta toisaalta veikkaisin myös ettei supervallat julkista käyttämiään ohjuspuolustusohjusten algoritmeja missään tieteellisissä papereissa. Eli yhtähyvin siellä voi olla joku machine learning malliviritelmä hommaa ohjaamassa. Tai sitten se mitä pena tuhersi ruutupaperille 60-luvulla ja jota mallinnus ei ole vieläkään ylittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomella on Norja/Usa Nasams ohjusjärjestelmä
Iskander nopeus 7 000 km/h (2 km/s) ja Nasams nopeus 1 000 km/h (300 m/s)
Kysymys on siitä saako Ladalla Ferrarin kiinni.
Ei oikeastaan koska ei noita takaapäin yritetä tavoittaa. Etkö sinä tajua hommasta edes alkeita kun tuollaista koitat selitellä?
Kerro miten ne tavoitetaan kun kerran olet ohjuspuolustuksen asiantuntija?
Tähtää tarkkaan niin osuu maaliinsa. Miten muutenkaan. Ihan samalla tavalla ilmatorjunta on toiminut niin kauan kuin sellaista on ollut. Välineet vaan vaihtelee.
Eikö se mene ohi jos maaliin tähtää kun yrittää noin hitaalla ohjuksella osua.
No ei.
Kyllähän se ohi menee kun maali vilahtaa 7 000 km/h tähtäimen ohi?
No ei todellakaan mene. Sattuuko se kun on noin tyhmä kuin sinä?
Oletko yrittänyt osua johonkin joka menee 7 000 km/h. Eli kolme kertaa nopeammin kuin kiväärin luoti?
Miksi pitäisi kun meillä on tähtäys- ja ohjaustietokoneet kaikissa aseissa sitä varten? Naurettava pellevauhti miljardeja laskutoimituksia sekunnissa tekevälle ballistiikkatietokoneelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomella on Norja/Usa Nasams ohjusjärjestelmä
Iskander nopeus 7 000 km/h (2 km/s) ja Nasams nopeus 1 000 km/h (300 m/s)
Kysymys on siitä saako Ladalla Ferrarin kiinni.
Ei oikeastaan koska ei noita takaapäin yritetä tavoittaa. Etkö sinä tajua hommasta edes alkeita kun tuollaista koitat selitellä?
Kerro miten ne tavoitetaan kun kerran olet ohjuspuolustuksen asiantuntija?
Tähtää tarkkaan niin osuu maaliinsa. Miten muutenkaan. Ihan samalla tavalla ilmatorjunta on toiminut niin kauan kuin sellaista on ollut. Välineet vaan vaihtelee.
Eikö se mene ohi jos maaliin tähtää kun yrittää noin hitaalla ohjuksella osua.
No ei.
Kyllähän se ohi menee kun maali vilahtaa 7 000 km/h tähtäimen ohi?
No ei todellakaan mene. Sattuuko se kun on noin tyhmä kuin sinä?
Luulen ettei se sinun torjuntaohjus osu ydinohjukseen.
Ei kiinnosta muuten vitunkaan vertaa sinun luulemisesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on jo ilmeisesti kaksi ohjusasiantuntijaa palstalla niin korjatkaahan edellisestä viestistäni puuttunut sana. Se on hyvin tärkeä ja oleellinen. Hieman ihmettelenkin miksi ette kommentoineet heti?
Eli mikä sana puuttuu viivan kohdalta?
"Samat stokastiset kovarianssilaskentaan perustuvat _______ ? estimaattorit niissä on käytössä"
Asiasta mitään tietämättä veikkaisin bayesilaisia mutta toisaalta veikkaisin myös ettei supervallat julkista käyttämiään ohjuspuolustusohjusten algoritmeja missään tieteellisissä papereissa. Eli yhtähyvin siellä voi olla joku machine learning malliviritelmä hommaa ohjaamassa. Tai sitten se mitä pena tuhersi ruutupaperille 60-luvulla ja jota mallinnus ei ole vieläkään ylittänyt.
Vastauksesi meni jo vähän liian syvälle. Se on ihan helppo. Kysymys on menetelmätason tietämyksestä. Perusperiaatteet on samoja. Sitä opetetaan periaatteessa kaikissa Suomen korkeakouluissa joissa opetetaan tilastollisia menetelmiä - eli kaikissa. Taitaa AMK tasollakin olla jotakin vastaavaa. Machine learning on aivan eri asiaa. Dynamic control on lähempänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on jo ilmeisesti kaksi ohjusasiantuntijaa palstalla niin korjatkaahan edellisestä viestistäni puuttunut sana. Se on hyvin tärkeä ja oleellinen. Hieman ihmettelenkin miksi ette kommentoineet heti?
Eli mikä sana puuttuu viivan kohdalta?
"Samat stokastiset kovarianssilaskentaan perustuvat _______ ? estimaattorit niissä on käytössä"
Asiasta mitään tietämättä veikkaisin bayesilaisia mutta toisaalta veikkaisin myös ettei supervallat julkista käyttämiään ohjuspuolustusohjusten algoritmeja missään tieteellisissä papereissa. Eli yhtähyvin siellä voi olla joku machine learning malliviritelmä hommaa ohjaamassa. Tai sitten se mitä pena tuhersi ruutupaperille 60-luvulla ja jota mallinnus ei ole vieläkään ylittänyt.
Vastauksesi meni jo vähän liian syvälle. Se on ihan helppo. Kysymys on menetelmätason tietämyksestä. Perusperiaatteet on samoja. Sitä opetetaan periaatteessa kaikissa Suomen korkeakouluissa joissa opetetaan tilastollisia menetelmiä - eli kaikissa. Taitaa AMK tasollakin olla jotakin vastaavaa. Machine learning on aivan eri asiaa. Dynamic control on lähempänä.
Ja siltikään tuo ei liity asiaan sen kummemmin paitsi että haluat jostain syystä droppailla kivoja termejä.
Ohjusten nopeusero siis ei ole erityisen merkitsevä vaan muut ominaisuudet siinä että saako yhdellä ohjuksella torjuttua toisen. Tarkoitus siis ei ole jahdata sitä tuhottavaa ohjusta kuten esim. lentokoneesta ammuttava ohjus jahtaa vihollisen konetta vaan osua siihen edestäpäin. Ei ihan helppo tehtävä mutta monikin järjestelmä siihen nykyään pyrkii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on jo ilmeisesti kaksi ohjusasiantuntijaa palstalla niin korjatkaahan edellisestä viestistäni puuttunut sana. Se on hyvin tärkeä ja oleellinen. Hieman ihmettelenkin miksi ette kommentoineet heti?
Eli mikä sana puuttuu viivan kohdalta?
"Samat stokastiset kovarianssilaskentaan perustuvat _______ ? estimaattorit niissä on käytössä"
Asiasta mitään tietämättä veikkaisin bayesilaisia mutta toisaalta veikkaisin myös ettei supervallat julkista käyttämiään ohjuspuolustusohjusten algoritmeja missään tieteellisissä papereissa. Eli yhtähyvin siellä voi olla joku machine learning malliviritelmä hommaa ohjaamassa. Tai sitten se mitä pena tuhersi ruutupaperille 60-luvulla ja jota mallinnus ei ole vieläkään ylittänyt.
Vastauksesi meni jo vähän liian syvälle. Se on ihan helppo. Kysymys on menetelmätason tietämyksestä. Perusperiaatteet on samoja. Sitä opetetaan periaatteessa kaikissa Suomen korkeakouluissa joissa opetetaan tilastollisia menetelmiä - eli kaikissa. Taitaa AMK tasollakin olla jotakin vastaavaa. Machine learning on aivan eri asiaa. Dynamic control on lähempänä.
Ja siltikään tuo ei liity asiaan sen kummemmin paitsi että haluat jostain syystä droppailla kivoja termejä.
Ohjusten nopeusero siis ei ole erityisen merkitsevä vaan muut ominaisuudet siinä että saako yhdellä ohjuksella torjuttua toisen. Tarkoitus siis ei ole jahdata sitä tuhottavaa ohjusta kuten esim. lentokoneesta ammuttava ohjus jahtaa vihollisen konetta vaan osua siihen edestäpäin. Ei ihan helppo tehtävä mutta monikin järjestelmä siihen nykyään pyrkii.
Kyllä se on varsin helppo tehtävä, sillä ohjus ei tee väistöliikkeitä, sillä ei ole häirintälaitteita eikä se ole mitenkään tietoinen sitä mahdollisesti lähestyvistä uhista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on jo ilmeisesti kaksi ohjusasiantuntijaa palstalla niin korjatkaahan edellisestä viestistäni puuttunut sana. Se on hyvin tärkeä ja oleellinen. Hieman ihmettelenkin miksi ette kommentoineet heti?
Eli mikä sana puuttuu viivan kohdalta?
"Samat stokastiset kovarianssilaskentaan perustuvat _______ ? estimaattorit niissä on käytössä"
Asiasta mitään tietämättä veikkaisin bayesilaisia mutta toisaalta veikkaisin myös ettei supervallat julkista käyttämiään ohjuspuolustusohjusten algoritmeja missään tieteellisissä papereissa. Eli yhtähyvin siellä voi olla joku machine learning malliviritelmä hommaa ohjaamassa. Tai sitten se mitä pena tuhersi ruutupaperille 60-luvulla ja jota mallinnus ei ole vieläkään ylittänyt.
Vastauksesi meni jo vähän liian syvälle. Se on ihan helppo. Kysymys on menetelmätason tietämyksestä. Perusperiaatteet on samoja. Sitä opetetaan periaatteessa kaikissa Suomen korkeakouluissa joissa opetetaan tilastollisia menetelmiä - eli kaikissa. Taitaa AMK tasollakin olla jotakin vastaavaa. Machine learning on aivan eri asiaa. Dynamic control on lähempänä.
Ja siltikään tuo ei liity asiaan sen kummemmin paitsi että haluat jostain syystä droppailla kivoja termejä.
Ohjusten nopeusero siis ei ole erityisen merkitsevä vaan muut ominaisuudet siinä että saako yhdellä ohjuksella torjuttua toisen. Tarkoitus siis ei ole jahdata sitä tuhottavaa ohjusta kuten esim. lentokoneesta ammuttava ohjus jahtaa vihollisen konetta vaan osua siihen edestäpäin. Ei ihan helppo tehtävä mutta monikin järjestelmä siihen nykyään pyrkii.
Kyllä se on varsin helppo tehtävä, sillä ohjus ei tee väistöliikkeitä, sillä ei ole häirintälaitteita eikä se ole mitenkään tietoinen sitä mahdollisesti lähestyvistä uhista.
Lisäksi ohjuksella ei voi olla montaa ydinkärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on jo ilmeisesti kaksi ohjusasiantuntijaa palstalla niin korjatkaahan edellisestä viestistäni puuttunut sana. Se on hyvin tärkeä ja oleellinen. Hieman ihmettelenkin miksi ette kommentoineet heti?
Eli mikä sana puuttuu viivan kohdalta?
"Samat stokastiset kovarianssilaskentaan perustuvat _______ ? estimaattorit niissä on käytössä"
Asiasta mitään tietämättä veikkaisin bayesilaisia mutta toisaalta veikkaisin myös ettei supervallat julkista käyttämiään ohjuspuolustusohjusten algoritmeja missään tieteellisissä papereissa. Eli yhtähyvin siellä voi olla joku machine learning malliviritelmä hommaa ohjaamassa. Tai sitten se mitä pena tuhersi ruutupaperille 60-luvulla ja jota mallinnus ei ole vieläkään ylittänyt.
Vastauksesi meni jo vähän liian syvälle. Se on ihan helppo. Kysymys on menetelmätason tietämyksestä. Perusperiaatteet on samoja. Sitä opetetaan periaatteessa kaikissa Suomen korkeakouluissa joissa opetetaan tilastollisia menetelmiä - eli kaikissa. Taitaa AMK tasollakin olla jotakin vastaavaa. Machine learning on aivan eri asiaa. Dynamic control on lähempänä.
Ja siltikään tuo ei liity asiaan sen kummemmin paitsi että haluat jostain syystä droppailla kivoja termejä.
Ohjusten nopeusero siis ei ole erityisen merkitsevä vaan muut ominaisuudet siinä että saako yhdellä ohjuksella torjuttua toisen. Tarkoitus siis ei ole jahdata sitä tuhottavaa ohjusta kuten esim. lentokoneesta ammuttava ohjus jahtaa vihollisen konetta vaan osua siihen edestäpäin. Ei ihan helppo tehtävä mutta monikin järjestelmä siihen nykyään pyrkii.
Miten sinun mielestäsi ei liity asiaan?
Keskustelun otsikko on Miten strateginen isku torjutaan? Ei vain Suomessa vaan yleisemminkin.
Strategisten ja taktistenkin ydiniskujen torjunta on aika lailla kohtalon kysymys sieltä vakavimmasta päästä. Ja ohjusten torjunnassa aivan oleellista on osua hyökkäävään ohjukseen ja se ei oikein onnistu jos ei tiedä miten se tehdään 7 000 kmh lentävään ohjukseen.
Termidroppailu johtuu vain vajavaisesta sanastoista. Täytyy pelata lainasanoilla. Suomen kielessä ei vaan ole vakiintuneita termejä alan sanastolle. Stokastiikka on toki todennäköisyysteoria mutta kovarianssin kohdalla harvoin puhutaan yhteisvaihtelusta. Olisiko niin koska Suomessa ei juurikaan tehdä alan tieteellistä tutkimusta ja asiantuntijat käyttävät englantia.
Ja sinunko piti olla se hommaa opiskellut? Ehkä kannattaa pyytää tukiopetusta.