Mitä haluaisit sanoa ystävällesi, mutta se ei olisi OK?

Vierailija kirjoitti:

Se että sinulla on jatkuvasti jokin kriisi päällä on ihan omaa syytäsi. Eli elämän hallinta pettää pahasti ja jatkuvasti.

Siitä huolimatta jatkan kyllä ystävänäsi mutta ongelmiasi en voi ratkaista.

Joillakin voi olla omaa syytä, mutta sitäkin tapahtuu, että oikeasti muutaman vuoden sisään kaikki kaatuu niskaan. 

Odottaako ystäväsi sitten, että ratkaiset hänen ongelmansa? Yleensähän ihmiset nimenomaan eivät halua ratkaisuja ja suorastaan suuttuvat, jos niitä tarjoaa.

heippa. en sanonut, lakkasin vaan olemasta aloitteellinen tapaamisten sopimisessa. 

Onko puolisosi tyhmä, vai uskooko hän oikeasti niihin salaliittoteorioihin, joista sinäkin olet minulle kertonut? Miten jaksat katsella ihmistä, joka ilmeisesti on ihan pihalla maailman menosta?

(Kyseinen kaverin puoliso ei ottanut koronarokotetta, koska uskoo rokoteteollisuuden olevan suuri huijaus, jonka tuotot menevät ahneiden israelilaisten taskuihin. Pitää myös maailmantaloutta suurena huijauksena. Esimerkkinä tästä vääryydestä hän pitää sitä, että pulla rautatieaseman kahvilassa maksaa 5 euroa.

Näitä juttuja kaverini kertoilee minulle kuin tosiasioita. Hämmentyneenä vastaan jotain epämääräistä ja yritän vaihtaa puheenaihetta.)

Sori, mutta en usko, että puolisosi, sähköasentajan koulutuksellaan, ymmärtää maailmantaloutta erityisen hyvin. 

Lopeta rahanpuutteesta valittaminen. Oli oma valintasi ottaa pankin isoin mahdollinen laina. On oma valintasi asua ja elää liian kalliisti tuloihisi nähden. Niin makaa kuin petaa. Et ole suurituloinen, joten lakkaa esittämästä. On ihan ok olla perus keskituloinen.

Syytät minua ihan kaikesta. Ukkosmyrkystä häissäsi, tyttäresi hiustenlähdöstä, lomalentosi perumisesta. Jos minulla oikeasti olisi tuollaisia taikavoimia niin en todellakaan tuhlaisi niitä sinun kiusaamiseen.

Että hän on minusta söde ja yrittäisin saada hänet sänkyyn, jos hän olisi sinkku.

Sellaista ei voi sanoa, koska se kuitenkin kuulostaisi vain iskuyritykseltä, mikä olisi tökeröä varattua kohtaan.

- Ne katsoo myös minua samalla tavalla, kuin kuvailet ylpeästi sinua katsottavan harrastuspiirissämme.

- Kehun sinua, koska ystävät tekee niin. Haluan joskus maksaa jotain, koska olen tottunut vastavuoroisuuden kuuluvan ystävyyteen. Olen täyshetero, en halua sinua, enkä yritä näillä keinoin pokata sinua.

- On toivottua kehittää itseään ja tunne-elämäänsä. Asioiden ei tarvitse olla kuolemaan asti "aina näin". Muut eivät lopulta ole vastuussa onnestasi.

- "Pärjäät kyllä, mutta olen tässä jos haluat jutella" voimaannuttaa enemmän kuin jatkuva kyseleminen ja sen ilmaiseminen, että olet tavallisessa arjessa pärjäämisestäni vähän väliä huolissasi. (Kiitos kun välität.)

- Olet rakas, mutta nämä asiat sinussa ärsyttää ihan todella ja niiden sanominen kauniistikin murskaisi sinut. Otan mielummin etäisyyttä kuin vedän maton korttitaloitsetuntosi alta.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet päässyt lapsena elämässä liian helpolla ja siksi hajoat nyt palasiksi heti kun jotain vastoinkäymisiä tapahtuu. Olet onneton koska käperryt liikaa itseesi, ihminen saa iloa muiden auttamisesta

Ohis, mutta jos et ole ollut 100% varmuudella jonkun arjessa mukana koko lapsuuden niin et voi tietää millainen perhehelvetti jollain on ollut vaikka ns kulissit olisi ollut kunnossa. Näitä mammoja näkee valitettavan usein jotka tällaista asennetta viljelee. Materia ja kivat asiat eivät valitettavasti auta vuosia kestävään fyysiseen tai henkiseen väkivaltaan.

Juu, ja lapset harvemmin vaikuttavat itse siihen millaiset vanhemmat heillä on. Ei ole lapsen syy, jos vanhemmat ovat aina tasoittamassa tietä, estämässä pettymyksiä ja muuten luovat lapselle kuvaa tämän erinomaisuudesta.

Sellaisesta lapsuudesta on kovaa kasvaa aikuiseksi kun kukaan ei ole koko ajan auttamassa.

"En halua olla sinun kaveri enää." 

Lapsesi eivät hajoa kappaleiksi, vaikka et olisi heidän vieressään 24/7. Meidän ei tarvitse seistä lastenhuoneen ovella siltä varalta että tulee riitaa. Voimme istua sohvalla vaihtamassa kuulumisia ja lapset oppivat ratkaisemaan asiat itse. Sinä et ole ainoa joka saa lapsesi pysymään hengissä. Miehesi on fiksu ihminen ja sinä voit nauttia kanssani tämän kupillisen kahvia ilman että laitat kahvilasta miehellesi viestiä että pukee toppavaatteet lapsille kun menevät ulos pakkaseen.

Et halua hommata omaa korttia ja autoa, ajatat mielummin muita. Minäkin käyttäisin autoa yli puolet vähemmän ilman sinua. Yli kolminkertaisten tulojesi kanssa et sisäistä sitä kun kerron, että tässä arkisinnittelyssäni auton osien ylimääräinen kuluminen ja rempat on ihan todellinen huoli. Rahapussisi on unohtunut tai ollut hukassa siitä lähtien, kun lopulta taivuin ottamaan "ensi kerralla" bensarahaa vastaan. Muu huomaavaisuutesi ei korvaa konkreettisia ongelmiani, johon joustavuuksineni ajauduin.



Ymmärsin vasta nyt kirjoittaessani tulleeni pikkuhiljaa yhä hyväksikäytetymmäksi. Alunperin hauskoista poikkeamista arkeen onkin tullut itsestäänselvyys ja ideoita lisäretkiin satelee jo syyslomalle asti. Tämä ei käy.

Kaasolleni haluaisin sanoa, että olin tosi pettynyt polttareihini.

Kun sinun polttareitasi vietettiin vuotta aikaisemmin, niin minä panin parastani. Sinun polttareihisi kuului ohjattua ohjelmaa, vuokrasauna ja ravintolaillallinen. Ostin omasta pussistani täytekakun ja kuoharia koko porukalle, muiden kulujen lisäksi. Matkustin toiselta paikkakunnalta ja yövyin hotellissa. Aikaa, vaivaa ja rahaa paloi. Ja se oli ok. Halusin, että sinun juhlapäiväsi on ikimuistoisen kiva ja ihana. 

Luulin, että sinä ajattelit samoin minusta. Että sinä panostaisit minun juhlapäivääni vastavuoroisesti. En osannut kuvitella, miten pihi sinä olisit. Mikään ei saanut maksaa mitään: Polttareitani vietettiin sinun kotonasi ja kaupungin kaduilla. Ruokailu oli nyyttäriperiaatteella toteutettu. Sain päälleni mukahauskan asun ja minut pakkojuotettiin humalaan. Illalla, sen jälkeen kun oltiin saunottu sinun kotonasi, niin pelasimme lautapeliä. Tunnelma lässähti lopullisesti ja osallistujat lähtivät koteihinsa jo yhdeksän jälkeen. 

Olin tosi hämmentynyt vielä polttareiden jälkeenkin. Miten ihmeessä tässä meni näin? Oliko kyse vain rahan puutteesta? Jos asia oli näin, niin olisit voinut ottaa asian puheeksi etukäteen, niin olisimme ehkä voineet löytää ratkaisun. Olisin voinut esimerkiksi antaa jonkun summan hääbudjetista polttareita varten. Tai polttarikulut olisi ehkä voitu jakaa solidaarisesti, niin että maksukykyisemmät osallistujat olisivat panostaneet suuremmalla summalla. Nyt taisi olla niin, että koska sinä olit persaukinen, niin kaikki kulut pidettiin minimissä. Toiselta osallistujalta kuulin jälkeenpäin, että päivän koko ohjelma, sisältäen kaksi ateriaa, oli maksanut osallistujille vaivaiset 25 euroa. Tämä on minusta hyvin vähän, kun tuttavapiirin polttarit ovat yleensä olleet hintaluokkaa 50-120 euroa plus ruoat ja juomat päälle.

Rahasta on vaikea puhua, ja siksi en olekaan tästä sinun kanssasi puhunut. Ymmärrän, että ihmisillä on erilaisia taloudellisia tilanteita. Siitä johtuen voin antaa anteeksi sen, että mitään maksullista ohjelmaa, paikkaa tai elämystä ei polttaripäivääni kuulunut. Rahan vähyys ei kuitenkaan selitä sitä, että itse suunnittelu ontui. Päivän punainen lanka tuntui olevan, mikä on edullista ja kätevää sinulle. Ei se mikä olisi minulle mieluista. Tästä pahoitin mieleni.

Am I the asshole?

En minä ole yksinäinen validointia janoava ressukka, etkä sinä ole taivaanlahja, joka minut (omalta rauhaltani) pelastaa.

Sanot aina että rahasi on loppu ja pummit rahaa milloin mihin laskuun tai menoon. Hyvä ihminen, älä käy kampaajalla ja kynsistudiossa kahden viikon välein ja joka viikonloppu baarissa/terassilla/festareilla niin rahatkin riittää.

Vaikka termi on palstalla kulunut: Jätä se sika. Se että on huono mies ei ole parempi kuin ei olisi miestä ollenkaan. Pärjäisit paljon paremmin ilman sitä juoppoa ja saattaisit löytää jonkun joka kohtelisi sinua hyvin.

Käsittämättömiä kommentteja. Huh huh.

Vierailija kirjoitti:

"En halua olla sinun kaveri enää." 

Arvostan rohkeuttasi jos sanot tuon minulle henkilökohtaisesti.

Lapsesi käytös on kauheaa, ja suuri syy siihen on, ettet sinä pysty pitämään hänelle rajoja, vaan syytät kaikkia muita.

Vierailija kirjoitti:

Kehitit tarkoituksella riidan jotta välimme katkeaisivat dramaattisesti. Mulle olisi riittänyt ihan vain ettet enää ota yhteyttä.

Onko tämä kenties sellainen tapaus, jossa "riidan kehittäminen" = terveiden rajojen asettaminen. Ja anteeksipyynnön sijaan katkoit dramaattisesti välit.

Miksi muuten vietit aikaa ihmisen kanssa, jos sinulla on ihan sama ottaako hän enää koskaan yhteyttä? Haisee vahvasti siltä että pata kattilaa soimaa jii än nee.

Riidan kehittäminen on hankalien ihmisten tapa sanoa, että ei tykkää siitä kun muillakin on mielipiteitä.