Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Raha tekee minut yksinäiseksi.
03.10.2022 |
Olen reilu 30v nainen ja elintasoni on kohtuullinen.
Nautin ja olen onnellinen tilanteestani, mutta olen tosi yksinäinen! Seurueessakin minua jätetään vähän ulkopuolelle. En oikein tiedä mistä tämä johtuu, mutta luulen, että mielenkiinnon kohteeni ja puheenaiheeni on erilaiset kuin muilla. Tuntuu etten oikein voi puhua elämästäni vapautuneesti, ilman että minusta ajatellaan kerskailijana itselleni ne on kuitenkin ihan normaaleilta tuntuvia asioita.
Miten voisin helpommin ystävystyä ikäisiini ihmisiin?
Kommentit (46)
Mikäli sinulla on liikaa rahaa annan mieluusti tilinumeroni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et muuta ulkomaille? Olisit siellä paljon onnellisempi. Eikä meidän tarvitsisi kuunnella kaltaisiesi nousukkaiden pyrkyrimäistä pröystäilyä.
Juuri tämä on se asenne jota kohtaan! En ole tuommoinen olen ihan tavallinen tallaaja.
Itsehän sinä väitit, ettei sinulla ole yhteisiä puheenaiheita muiden kanssa. Jos olisit tavallinen tallaaja, niin puheenaiheita löytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olet vain sellainen parempi keskiluokkainen elvistelijä. Mitä merkkejä ostat ja käytät? Jos olisit oikeasti omaperäinen varakas ihminen, laittaisi ystäväsi hankintasi eksentrisyyden piiriin, mutta olet varmaan ihan peruspirkko.
En ole omaperäinen! Vaan todellakin ihan tavallinen peruspirkko.
Panostan elämyksiin, ruokaan, itseeni ja asumiseen.
Ajan 90t autolla ja kesäksi mulla on pari kesäautoa. Kaverini ovat vuokralla asujia ja matalapalkka aloilla.
Osta makarooneja ja keittele niitä kun on varaa
Tiedän miltä sinusta tuntuu. Olin itsekin joitain vuosia sitten nousukasmaisen haltioissani kaikista ihanista matkoista, koruista, vaatteista ja muista hankinnoista. Koti on korea kuin palatsi ja vaatteet parasta laatua.
Vähän nolottaa kaikki ne kalliit asiat mistä olen halunnut puhua muka tärkeinä osana elämääni. En ollut elämäni ohjaksissa ja koin monelta kannalta olevani voimaton vaikuttaa elämääni (esim en uskaltanut lähteä huonoista kaveriporukoista tai vaihtaa työpaikkaa).
Yritin ostaa onnea ja sisältöä elämääni ja kuvittelin vilpittömästi, että on okei käyttää puheenvuoronsa puhuakseen tavaroista ja ostoksista. Nykyään en tuhlaa mukavaa iltaa kivassa seurassa puhuakseni merkityksettömistä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella tajuan. Kaverit päivitteli kuka jaksaa siivota kun ostimme ison omakotitalon. En kehdannut sanoa ettei me itse täällä siivotakaan. Eli kyllä, joudun vähättelemään ja kaverit vähenee, en oikein itsekää jaksa sitä ainaista rahasta valittamista kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän miltä sinusta tuntuu. Olin itsekin joitain vuosia sitten nousukasmaisen haltioissani kaikista ihanista matkoista, koruista, vaatteista ja muista hankinnoista. Koti on korea kuin palatsi ja vaatteet parasta laatua.
Vähän nolottaa kaikki ne kalliit asiat mistä olen halunnut puhua muka tärkeinä osana elämääni. En ollut elämäni ohjaksissa ja koin monelta kannalta olevani voimaton vaikuttaa elämääni (esim en uskaltanut lähteä huonoista kaveriporukoista tai vaihtaa työpaikkaa).
Yritin ostaa onnea ja sisältöä elämääni ja kuvittelin vilpittömästi, että on okei käyttää puheenvuoronsa puhuakseen tavaroista ja ostoksista. Nykyään en tuhlaa mukavaa iltaa kivassa seurassa puhuakseni merkityksettömistä asioista.
Säilyikö vanhat kaverit vai muuttuuko kaveripiiri? Miten se tapahtui?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vain omasta elintasostasi puhut niin ei ihme jos jäät vähän ulkopuolelle.
Tuskin kuitenkaan olet yksinäinen rahan takia. Ehkä et ole sosiaalisesti kovin lahjakas ja ketä tahansa voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi ryhmässä jos kokee muutenkin yksinäisyyttä.Ei tarvitse puhua elintasosta, normaali kuulumisten vaihtelu on jo kavereiden mielestä pröystäilyä!
Jos puhutaan vaikka lomista. Kaveri viettää lomat kotona, me matkustetaan Lappiin laskettelemaan, etelään lämpimään, viikonloppu matkalle kylpylään tai Eurooppaan.
Nää on mulle normaalia, en edes ajattele niitä luksuksena!
Mutta ymmärtäneet, että ne kavereillesi ovat ylellisyyttä. Varmasti olisi mukava välillä kertoilla kokemuksistaan jännittämättä kuulijoiden suhtautumista. Kavereittesi seurassa kannattanee vähän varjostaa tuollaista osaa elämästäsi, jos kuitenkin haluat porukkaan lukeutua. Esim. lomasta puhuessasi voinet kertoilla vaikka loistavista ulkoilusäistä tai lasketelleesi muutamat laskut ja jättää Lapin mainitsematta, jos paikkaa ei kysytä tai vaihtoehtoisesti kerrot käyneesi pohjoisessa, mutta jätät laskettelun nimeämättä. Kylpylälomasta voit kertoa loiskineesi altaassa ja jätät kylpyläsanan tarinan ulkopuolelle. Tai yhden kaverin kanssa puhut joskus yksittäisestä vaatehankinnasta ja toisen kanssa euroopanmatkastasi, mutta et kaikesta kaikkien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän miltä sinusta tuntuu. Olin itsekin joitain vuosia sitten nousukasmaisen haltioissani kaikista ihanista matkoista, koruista, vaatteista ja muista hankinnoista. Koti on korea kuin palatsi ja vaatteet parasta laatua.
Vähän nolottaa kaikki ne kalliit asiat mistä olen halunnut puhua muka tärkeinä osana elämääni. En ollut elämäni ohjaksissa ja koin monelta kannalta olevani voimaton vaikuttaa elämääni (esim en uskaltanut lähteä huonoista kaveriporukoista tai vaihtaa työpaikkaa).
Yritin ostaa onnea ja sisältöä elämääni ja kuvittelin vilpittömästi, että on okei käyttää puheenvuoronsa puhuakseen tavaroista ja ostoksista. Nykyään en tuhlaa mukavaa iltaa kivassa seurassa puhuakseni merkityksettömistä asioista.
Säilyikö vanhat kaverit vai muuttuuko kaveripiiri? Miten se tapahtui?
Kaveripiiri lähti vaihtoon. Voin huonosti heidän seurassaan muista syistä ja oireilin sitten materialistisuuden kautta. Lopetin vain osallistumasta kaveriporukan juttuihin ihan ilman draamaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo ole rahasta kiinni, puheenaiheesi vaan ovat aika tylsän ja pinnallisen kuuloisia. Mulla on ystäviä monista erilaisista tuloluokista, itse olen se suurituloisin. Puhutaan paljon kirjallisuudesta, ajankohtaisista asioista, ihmissuhteista jne. Just käytiin Turun kirja- ja ruokamessuilla kuuntelemassa paria puhujaa ja maistelemassa viinejä ja herkkuja. Se että ihmisellä on rahaa ei automaattisesti tarkoita suurta kiinnostusta materiaan. Korujen ja kauneudenhoidon speksaaminen ei voisi itseäni vähempää kiinnostaa vaikka rahasta ei ole kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko rikollisesti rikastunut vai omalla työlläsi? Ehkä olet persoonallisuushäiriöinen. Elämäsi vaikuttaa perustuvan rahaan.
Vierailija kirjoitti:
Oletko rikollisesti rikastunut vai omalla työlläsi? Ehkä olet persoonallisuushäiriöinen. Elämäsi vaikuttaa perustuvan rahaan.
Miten ihmeessä ajattelet rikollisesti rikastuneeni?? Ihan keskituloisena itseäni pidän. Vaurastuin, kun menin naimisiin yrittäjä miehen kanssa jolla oli jo omaa varallisuutta. Opiskelin hyvän ammatin ja miehen pesämunalla meillä on jo nyt velaton omakotitalo. Palkka jää kaikki käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vain omasta elintasostasi puhut niin ei ihme jos jäät vähän ulkopuolelle.
Tuskin kuitenkaan olet yksinäinen rahan takia. Ehkä et ole sosiaalisesti kovin lahjakas ja ketä tahansa voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi ryhmässä jos kokee muutenkin yksinäisyyttä.Ei tarvitse puhua elintasosta, normaali kuulumisten vaihtelu on jo kavereiden mielestä pröystäilyä!
Jos puhutaan vaikka lomista. Kaveri viettää lomat kotona, me matkustetaan Lappiin laskettelemaan, etelään lämpimään, viikonloppu matkalle kylpylään tai Eurooppaan.
Nää on mulle normaalia, en edes ajattele niitä luksuksena!Mutta ymmärtäneet, että ne kavereillesi ovat ylellisyyttä. Varmasti olisi mukava välillä kertoilla kokemuksistaan jännittämättä kuulijoiden suhtautumista. Kavereittesi seurassa kannattanee vähän varjostaa tuollaista osaa elämästäsi, jos kuitenkin haluat porukkaan lukeutua. Esim. lomasta puhuessasi voinet kertoilla vaikka loistavista ulkoilusäistä tai lasketelleesi muutamat laskut ja jättää Lapin mainitsematta, jos paikkaa ei kysytä tai vaihtoehtoisesti kerrot käyneesi pohjoisessa, mutta jätät laskettelun nimeämättä. Kylpylälomasta voit kertoa loiskineesi altaassa ja jätät kylpyläsanan tarinan ulkopuolelle. Tai yhden kaverin kanssa puhut joskus yksittäisestä vaatehankinnasta ja toisen kanssa euroopanmatkastasi, mutta et kaikesta kaikkien kanssa.
Tämä juuri risoo! Noin olen toiminut. Mutta miksi mulla ei ole mshdollliduutta keskustella noista minun elämyksistä ja tekemistä kenenkään kanssa tasavertaisesti! Miksi se olen aina minä jonka pitää miettiä mistä voi puhua ja mistä ei
Aika harva toimiva ja tasapainoinen ihmissuhde tössää rahaan. Parisuhde ehkä helpommin, kuin ystävyyssuhde.
Ap vaikuttaa tosiaan aika tylsältä ja pinnalliselta, jos keskustelut pyörii korujen ympärillä...
Opettele keskustelemaan muista asioista, kuin tavarasta ja elämyksistä. Hyvä vinkki: opettele kuuntelemaan
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole rahasta kiinni, puheenaiheesi vaan ovat aika tylsän ja pinnallisen kuuloisia. Mulla on ystäviä monista erilaisista tuloluokista, itse olen se suurituloisin. Puhutaan paljon kirjallisuudesta, ajankohtaisista asioista, ihmissuhteista jne. Just käytiin Turun kirja- ja ruokamessuilla kuuntelemassa paria puhujaa ja maistelemassa viinejä ja herkkuja. Se että ihmisellä on rahaa ei automaattisesti tarkoita suurta kiinnostusta materiaan. Korujen ja kauneudenhoidon speksaaminen ei voisi itseäni vähempää kiinnostaa vaikka rahasta ei ole kiinni.
Minä en nauti pätkääkään kirjoista tai puhujista! Oma juttu on mennä kauneushoitolaan täyshemmotteluun! Ja mitä vikaa on tulla kauniista koruista onnelliseksi.
No jopas on ongelmat. Mekin olemme keskimääräistä parempituloinen perhe ja ystäviä löytyy reilusti kenenkään tulotasoon katsomatta. Hyvin harvoin tulee puhetta rahasta. Puhumme ystävien kanssa ihan tavallisista asioista, iloista ja suruista, harrastuksista ja elämästä jne. Veikkaan myös että ongelmasi ei ole raha vaan asenteesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole rahasta kiinni, puheenaiheesi vaan ovat aika tylsän ja pinnallisen kuuloisia. Mulla on ystäviä monista erilaisista tuloluokista, itse olen se suurituloisin. Puhutaan paljon kirjallisuudesta, ajankohtaisista asioista, ihmissuhteista jne. Just käytiin Turun kirja- ja ruokamessuilla kuuntelemassa paria puhujaa ja maistelemassa viinejä ja herkkuja. Se että ihmisellä on rahaa ei automaattisesti tarkoita suurta kiinnostusta materiaan. Korujen ja kauneudenhoidon speksaaminen ei voisi itseäni vähempää kiinnostaa vaikka rahasta ei ole kiinni.
Minä en nauti pätkääkään kirjoista tai puhujista! Oma juttu on mennä kauneushoitolaan täyshemmotteluun! Ja mitä vikaa on tulla kauniista koruista onnelliseksi.
Ei siinä mitään vikaa ole. Monet ei vaan pidä noita asioita kiinnostavina. Ehkä voit yrittää etsiä uusia ystäviä sieltä kauneushoitoloista tms? Ongelmasi ei ehkä liity mitenkään rahaan vaan ihan vaan erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin ja harrastuksiin.
Alue: Aihe vapaa
Ehkä olet vain sellainen parempi keskiluokkainen elvistelijä. Mitä merkkejä ostat ja käytät? Jos olisit oikeasti omaperäinen varakas ihminen, laittaisi ystäväsi hankintasi eksentrisyyden piiriin, mutta olet varmaan ihan peruspirkko.