Opettajat avautuvat: näin koulut tuhottiin muutamassa vuodessa
Suomen ennen niin ylistetty koulujärjestelmä on muutettu hirviöksi. Nyt ääneen pääsevät opettajat. He kertovat karulla tavalla siitä, miten järjettömäksi työ on muuttunut.
Sen piti olla unelmien ammatti. Opettaja.
Niin se olikin lähes 20 vuoden ajan. Mutta nyt suomalainen koululaitos on syvässä ja nopeassa syöksykierteessä. Seuraukset ovat kohtalokkaat.
Opettajana yritän kovasti, että kaikilla oppilailla olisi hyvä olla, mutta nykyään se alkaa olla mahdotonta. Joudun tekemään koko ajan arvovalintoja oppilaiden kustannuksella, helsinkiläisopettaja sanoo suoraan.
Opetushallitus, opetusministeriö tai -ministeri voisi vihdoinkin ottaa vastuun niistä kaikista perceelleen menneistä ns. uudistuksista ja korjata asiat takaisin ennalleen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ec1c170d-2e0f-4648-9c6e-5ad89153255a
Kommentit (700)
Lapseni on nyt kolmannella luokalla ja olemme aivan kypsiä kaikenmaailman digipelleilyyn sekä jonkinlaiseen itseoppimisen ilmiömäiseen irvikuvaan. Lapsilla on koulun puolesta padit, joita kannetaan mukana. Läksyt on padilla, kirjassa, vihkoissa ja monisteilla. Eihän semmoisessa pysy perässä. Tunnilla monet pelaa tuolla mahtavalla padilla, eikä keskity. Luokka on levoton ja kuulemma joka tunnilla istutaan eri paikoilla. Se on sitä monipaikkatyöskentelyä, missä kätevästi leviää myös kihomadot ja muut taudit.
Kolmosluokkalaiset tekevät jo jotain ryhmätöitä, missä keskenään googlailevat netistä jostain yksittäisestä asiasta. Ihan hyvä sinänsä, mutta eikö ensin pitäisi oppia oppimaan tai sisäistämään lukemaansa, ennen kuin rynnistetään googleen? Tai jotain tiedonhakemisen perusteita edes?
Buahahhahhhaaaaa!!! :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?
Toimi jopa niin hyvin, että muista maista käytiin tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään, joka nykyään on lähinnä kaaos.
Ilmiöopitaan ja opettaja valmentaa itseohjautuvaa lapsia. Tämän suunnitelman laatijoille ei ilmeisesti ole ollut pitkään aikaan mitään yhteyttä koulun arkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?
Muutama yksityiskohta:
- liian suuret opetusryhmät
- epäpätevät opettajat, ja tästä kärsivät myös pätevät
- erityisopetuksen vähentäminen ja integrointi
- opetussuunnitelma, joka ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen
- kirjoista ja kirjoista luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen oppimateriaaliin, jota kaikki eivät osaa tai voi käyttää
- luokkatiloista luopuminen ja avokonttorityyppisiin kouluihin siirtyminen.
Kyllä näinä aikoina kiitän niitä, jotka eivät aikanaan valinneet minua pätevää aineenopettajaa vakituiseen opettajan virkaan eikä varsinkaan rehtoriksi vaan olen nyt muissa töissä.
Ja syy on rahoituksen leikkaaminen koulutuksesta. Kuka lupasi ettei koulutuksesta leikata?
Ei koulutuksesta ole leikattu kun otetaan huomioon ikäluokkien pieneneminen. Oppilaita on vähemmän, joten rahaa tarvitaan myös vähemmän. Rahaa kyllä on, mutta se käytetään vääriin asioihin.
- 2/3 luokasta tehostetun tai erityisen tuen oppilaita
-järjetön määrä s2-porukkaa
- oppilailla lähinnä oikeuksia
- vanhempien päsmäröinti ja puuttuminen, suoranainen häiriköinti
- hankehumppa, joka mahdollinen taho tunkee kouluun ja pyrkii hyödyntämään ilmaista tutkimusmassaa
- oppimistorit, avoimet aulat luokkatiloina, nämä uudet jättikoulujen kukkaset
- rahaa ei riitä edes kirjoihin
- lapset digilaitteilla kohta vrk ympäri, sen huomaa hyvin
- loputon kirjaaminen ja pahoinvoivien oppilaiden palavereissa istuminen. Lisäksi jos luokassa on useampi tutkimuksissa, satoja sivuja ties mitä seurantakaavakkeita täytettäväksi, palkatta tottakai
- oppilasaines aivan kauheaa, tarkkikset kiireesti takaisin
- lapset kärsimättömiä, lyhytpinnaisia, laiskoja, mihinkään tylsään ei jaksa keskittyä
- niinpä koulut alkavat pakon edessä muistuttaa sirkuksia
- mitään ei sovi vaatia, muuten uuvutaan ja masennutaan sillä siunaaman sekunnilla
- materiaaleihin ei ole rahaa, kaikki pitäisi tehdä itse, ei ehdi
- opettajan energiat on käytetty kaikkeen muuhun ennen kuin opetus ehtii edes alkaa
- jatkuvat uudistukset ja aina huonompaan
- mihinkään tärkeään ei jää aikaa
- edes luokasta ei voi enää poistaa riehuvaa lasta, koska vahtimatta ei voi jättää
- häiriköt siis pyörittävät koko koulua ja läsnäolollaan pilaavat kaikilta oppimisen mahdollisuuden
- edes ekaluokkalaisilla ei ole enää monessa koulussa omaa pulpettia, luokkatila saattaa vaihtua koko ajan
Ratkaisu:
-Tarkkikset takaisin
- Tasoryhmät, oppimisen ilo kuuluu jokaiselle, myös lahjakkaille
- Rahaa materiaaleihin ja ryhmäkokojen maltillistamiseen
- Vartijat kouluihin, jotta opettaja ehtii opettaa ja joku muu vahtia riehuvia häiriköitä
- Luokallejättö takaisin, jos et tee hommia, tuplaat luokan
- S2-porukka hajautetaan ympäri maata, ei kasata vain isoihin kaupunkeihin
- oppilaalle ja vanhemmille selkeät velvollisuudet ja myös sanktiot jos niitä laiminlyödään
- opetus takaisin opettajalle, ei oppilaille
- maltilliset koulukoot takaisin, ei teholaitoksia
- työrauha opettajille, ylimääräinen sälä, hankkeet, loputtomat tutkimukset ja projektit ei kuulu kouluun
- palataan takaisin perusasioiden ääreen: lukemiseen, kirjoittamiseen, harjoitellaan pitkäjänteistä työskentelyä, pettymysten sietoa ja myös tylsyyden sietoa. Niillä pääsee työelämässä jo aika paljon pidemmälle kuin vaikkapa valinnaisella retkikurssilla tai jatkuvasti kasvavalla ruotsin tuputuksella.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin Soinisen koulu TODISTAA FAKTAN, sinne laitettiin pelkkiä muualta tulleita, koulu jouduttiin pian lakkauttamaan, muuttui täysin eläintarhaksi.
Mitähän höpötät? Koulu on toiminnassa
Tuosta ylemmästä listauksesta "luokallejättö takaisin" - Eikö enää tänä päivänä jää luokalle? Itsellä ei siis ole lapsia, niin en tiedä miten homma menee tänä päivänä. Olen luullut, että tuo käytäntö olisi vieläkin. Miten se sitten menee, jos lapsi saa hylkyjä kokeista eikä pisteet riitä läpipääsyyn? Annetaan säälipisteitä, ettei vahingossakaan jää sinne luokalle vai mitä ihmettä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoiko tuho sattumalta silloin kun Olli-Pekka Heinonen oli opetushallituksen pääjohtajana (15.10.2016–1.5.2021)?
Heinosen toimikaudella vuonna 2017 entinen Opetushallitus yhdistyi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn kanssa uudeksi Opetushallitukseksi, jonka ydintehtävänä on kehittää opetusta ja koulutusta sekä edistää kansainvälisyyttä. Viraston kokonaisuuteen liitettiin myös ylioppilastutkintolautakunta YTL ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, jotka toimivat itsenäisinä erillisyksiköinä.
- Pääjohtajakauteni aikana kahdesta virastosta syntynyt Opetushallitus on muotoutunut asiakaslähtöiseksi, ajassa eläväksi ja yhteiskunnallista lisäarvoa synnyttäväksi kehittämisvirastoksi. Lisäksi yhteistyö kolmen riippumattoman viranomaisen kesken on muotoutunut sujuvaksi. Tätä kokonaisuutta on ollut ilo johtaa, Heinonen kertoo.
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/opetushallituksen-paajohtaja-olli-pe…
Ilo ei kuitenkaan siirtynyt itse opetukseen. Hyvä, että siirtyi muualle, kun tulokset eivät mairittele. Lisäarvoa ei ole syntynyt yhteiskunnalle. Tuolta pitäisi siivota pois kaikki hörhöt, jotka keksivät turhia projekteja toinen toistensa perään. Pitäisi palata ihan perusasioihin, kun lapset eivät enää opi riittävästi.
Kaipaatte vanhoja tapoja kouluun, mutta niitä ei nykymaailmassa enää tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoiko tuho sattumalta silloin kun Olli-Pekka Heinonen oli opetushallituksen pääjohtajana (15.10.2016–1.5.2021)?
Heinosen toimikaudella vuonna 2017 entinen Opetushallitus yhdistyi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn kanssa uudeksi Opetushallitukseksi, jonka ydintehtävänä on kehittää opetusta ja koulutusta sekä edistää kansainvälisyyttä. Viraston kokonaisuuteen liitettiin myös ylioppilastutkintolautakunta YTL ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, jotka toimivat itsenäisinä erillisyksiköinä.
- Pääjohtajakauteni aikana kahdesta virastosta syntynyt Opetushallitus on muotoutunut asiakaslähtöiseksi, ajassa eläväksi ja yhteiskunnallista lisäarvoa synnyttäväksi kehittämisvirastoksi. Lisäksi yhteistyö kolmen riippumattoman viranomaisen kesken on muotoutunut sujuvaksi. Tätä kokonaisuutta on ollut ilo johtaa, Heinonen kertoo.
https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/opetushallituksen-paajohtaja-olli-pe…
No sieltähän se löytyi. Samat avainsanat jotka ovat tuhonneet muitakin organisaatioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?
Muutama yksityiskohta:
- liian suuret opetusryhmät
- epäpätevät opettajat, ja tästä kärsivät myös pätevät
- erityisopetuksen vähentäminen ja integrointi
- opetussuunnitelma, joka ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen
- kirjoista ja kirjoista luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen oppimateriaaliin, jota kaikki eivät osaa tai voi käyttää
- luokkatiloista luopuminen ja avokonttorityyppisiin kouluihin siirtyminen.
Kyllä näinä aikoina kiitän niitä, jotka eivät aikanaan valinneet minua pätevää aineenopettajaa vakituiseen opettajan virkaan eikä varsinkaan rehtoriksi vaan olen nyt muissa töissä.
Ja syy on rahoituksen leikkaaminen koulutuksesta. Kuka lupasi ettei koulutuksesta leikata?
Opetuksesta ei ole tilastollisesti merkittävästi laskettu rahaa / oppilas. Jos rahaa ei ole opettamiseen, se kuluu jonnekin muualle.
90-luvulla opettaja opetti sitä luokkaa. Ei ollut koulunkäyntiavustajia, erityisopettajia jne. Oli luokka, pulpetti ja oppikirjat. 32 oppilasta luokalla. Luokkaa jaettiin kahtia eli kun toinen puoli oli englannin tai ruotsin tunnilla, oli toisella ryhmällä matematiikkaa tai äidinkieltä.
Ilmiöoppiminen vai??? Vai kaikki samassa luokassa, heikot ja huiput
Vierailija kirjoitti:
Tuosta ylemmästä listauksesta "luokallejättö takaisin" - Eikö enää tänä päivänä jää luokalle? Itsellä ei siis ole lapsia, niin en tiedä miten homma menee tänä päivänä. Olen luullut, että tuo käytäntö olisi vieläkin. Miten se sitten menee, jos lapsi saa hylkyjä kokeista eikä pisteet riitä läpipääsyyn? Annetaan säälipisteitä, ettei vahingossakaan jää sinne luokalle vai mitä ihmettä?
Se oli kiellettyä jo 90-luvulla. Siitähän olisi tullut tuplakulut ja luokkakoko isontunut seuraavalle ryhmälle.
Kantsii asua mm Lauttasaaressa, Pakilassa jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?
Muutama yksityiskohta:
- liian suuret opetusryhmät
- epäpätevät opettajat, ja tästä kärsivät myös pätevät
- erityisopetuksen vähentäminen ja integrointi
- opetussuunnitelma, joka ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen
- kirjoista ja kirjoista luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen oppimateriaaliin, jota kaikki eivät osaa tai voi käyttää
- luokkatiloista luopuminen ja avokonttorityyppisiin kouluihin siirtyminen.
Kyllä näinä aikoina kiitän niitä, jotka eivät aikanaan valinneet minua pätevää aineenopettajaa vakituiseen opettajan virkaan eikä varsinkaan rehtoriksi vaan olen nyt muissa töissä.
Tässä on lueteltu juuri ne typerät tekosyyt, ainoa todellinen syy on heikot ja häiriköivät oppilaat ja tätä ongelmaa ei vielä 20 vuotta sitten ollut, en ymmärrä miten joku voi vieläkin väittää, että näitä tarvitaan?
Ennen oli tarkkisluokat. Nyt häiriköt on siirretty normaalien koululaisten joukkoon pilaamaan oppitunnin.
Meidän luokkaa 4 poikaa terrorisoi opetusta 5 luokasta alkaen. Siirrettiin vihdoin ja viimein tarkkikselle ysiluokalla. Suurin motiivi ei ollut muiden oppilaiden hyvinvointi ja vaan, etteivät he olisi saaneet päästötodistusta.
kannattaa lapsi laittaa yläasteella painotetulle, Hgissä riittää valinnanvaraa, toki on kokeet.
Oppilasmateria on totisesti muuttunut.
Täysin neutraali esimerkki: omilla kouluajoillamme viime vuosituhannella elokuvatunti oli odotettua, ihanaa vaihtelua opiskeluun. Kaikki istuivat hievahtamatta katsomassa elokuvaa.
Tänä päivänä oppilaiden keskittymiskyky ei riitä tällaiseen. TikTokissa videot kestävät puoli minuuttia. Sitä kauempaa ei jakseta keskittyä, vaan asian pitää vaihtua. Tv:n katselu on vanhanaikaista ja haastavaa, kun pitää mahdollisesti yhtä aikaa lukea tekstiä ja seurata kuvan tapahtumia.
Sama pätee kirjojen lukemiseen. Edes parhaat oppilaat eivät enää lue, heikommista puhumattakaan. Kirja on tylsä ja vaikea konsepti. Jaksetaan lukea ensimmäinen sivu, joka muutenkin on puolikkaan mittainen. Sen jälkeen juttu on niin nähty. "Siis mitä, pitäisi kääntää uusi sivu ja lukea se alusta loppuun, sana sanalta, ja tämä sama 50-100 kertaa?!"
Milloin muuten itse luit kirjan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tää on kuin jotain kafkaa. kovasti muka keskustellaan ja kuitenki kaikki tietävät, että ainoastaan näennäinen keskustelu säästyy bannaamiselta joten asiaan 90- prosenttisesti liittyvää ei saa edes mainita.
Ei ole mitään yhtä ainoaa näkökulmaa olemassakaan. Akateeminen mensa tyyppi tarkastelee koulumaailmaan aivan erilaisin kriteerein kuin kaupan kassa tai lähäri.
lähikoulu, yli 9 ka lukio, Hgin yliopisto (vaikea pääsyinen nk hakupaine ala) , ei olla akateemisia, koulua oon pitänyt erittäin Tärkeänä.
Oikeiston koulutuslupausvalehtelun satoa niitetään. Ja tätä halutaan lisää. Olkaa nyt ihmiset tarkkoja ketä äänestätte ensi vaaleissa.
Vierailija kirjoitti:
Pisa tulokset alkoivat tippumaan 2009. Mitä tapahtui silloin?
Älypuhelimet alkoi yleistyä?
vastaan vaikka että kaurapuuro. ku varsinaisesta aiheesta ei saa keskustella. feikit sädekehät himmenee.