***ELOISAT keskellä viikkoa (ke-to)***

ihana ilma ulkona. Lunta maassa oikein reilusti ja pakkasta tollanen 5 astetta. LApset ovat olleet lumesat niin innoissaan ettei sisällä ole keretty oleen mitä nyt pakolliset syömiset ja päikärit. Isommat kun ovat koulusta tulleet ovat singahtaneet ulos läksyt tehtyään.



Tiistaina jo käytiin Teemun kanssa neuvolassa komeasti on tullut koko lisää pojalle. 2kk ikää ja mitat 6570g, 61cm ja pipo 41,5cm. KAtselin muiden neuvola kortteja vaikka ei pitäisi vertailla lapsia keskenään niin muut ovat olleet saman kokoisia vasta 4kk ikäisenä.



Eilen mulla oli jälkitarkastus vihdosta viimein. Ekaks unohdin itse ajan ja sitten oli lääkäri pois eikä saatu sijaista. Kaikki oli kunnossa. Ehkäisyksi otin pillerit. Nyt vaan odotellaan seuraavia menkkoja. menkat oleen just viikonloppuna.Tää aika käytetään sitten kumiukkoa. Kierukkaa lääkäri suositteli vasta puoli vuotta synnytyksen jälkeen. Ekaks tarvii sen puhtaan papa näytteen että kierukka voidaan laittaa. Mulle hyvä lisä aika puhua mies ympäri vielä seuraavaan vauvaan.



Vauvakuume on kova varsinkin kun 2vk serkku poika kävi eilen kylässä. Olipas se pieni ja lutuinen peikkopoika. Teemu nätti vieressä jo aika mieheltä.



Aloiteltiin viikonloppuna maisteleen vähän soseita ja ihan kivasti tuntuu maistuvan Teemulle soseet. Söis enempi kuin uskallan antaa. Velliä kokeilin kanssa. mutta eipä tullut helpotusta meijän öihin. Söi ihan saman lailla kun maidonkin kanssa niin palattiin maitoon.



Yöt on siinä mielessä helpottaneet että syödään säännöllisesti ja nukutaan kiltisti se väli aika. Ysiltä syö ja menee nukkuun niin ekan kerran syö puolen yön aikaan siitä kahden tunnin välein. Teemu herää itekseen viimestän puoli kasin aikaan. Tosi hyvä aika kun oon siihen mennessä saanut isommat syötettyä.



Rintarepusta ja liinoista on ollut puhetta. Itsellä oli joskus aikanaan kaverilta reppu lainassa mutta en siitä tykännyt. Hartiat kipeytyivät. Tätä ei ole liinan kanssa. Tuntuu muutenkin että liinasta saa tukevamman paketin psytyy touhuamaan paremmin.



isänpäivästä: Meillä isommat lapset tekevät isänpäivä askartelut koulussa ja eskarissa. Miehelle ja vaareille oon askarrellut pienenpien kanssa jotain kotona sekä ostanut jotain. Tänä vuonna aattelin painaa lasten kämmenen kuvat oikein kankaalle ja kehystään sen. Näitä käsien ja jalkojen kuvia ollaan painettu ja leikattu erilaisista papereista muinakin vuosina. Nyt vois tehdä oikein kunnon taulun kun lapsiluku on täysi. Itse olen ostanut Remeksen uusimman kirjan kun mies niitä tykkää lukea niin ja uuden maailman paras isi mukin edellinen hajos kesällä.



nyt kuuluu kutsu mentävä on.



puuhis ja Teemu 2kk

ihanaa hetki rauhaa,anoppi tuli höösää vaavinkaa ja syöttelee sitä tuolla :)

pyyteli jo yöhoitoon..mutta en oikeen tiiä..

meillä yö meni hyvin tuo heräs vasta 4.10! syö aina siinä 19.30-20.00 vika iltapalan ja sitten nukkuu..:) voi kun tää rytmi säilyis:)

meillä lutkutellaan käsiä ja makuullaan vetää kaulaa pitkäksi sivulle..

nauretaan ja äännellään paljon..nyt pitää mennä..moro

Täällä on jo toistamiseen ollut loistava yö. Tyttö nukkui ilman syömistä klo 23-6.45. Senkään jälkeen ei ihan hirveästi ole syönyt. Onkohan kaikki ok? Ei vaikuta kuumeiselta ja vaippaan tulee tavaraa.



Ulkona on -5 astetta eli tähän mennessä syksyn kylmin päivä. Meillä on vaunuissa untuvamakuupussi, joten se on aika lämmin. Olen alle pistänyt kevyttoppapuvun.



Töihin menosta: täytyy myöntää, että joskus olen töihin kaivannut. Varsinkin, kun minulla on niin mukava työyhteisö. Myös suurin osa kavereistani joiden kanssa vietän vapaa-aikaa ovat samasa työpaikassa. Välillä olisi tosiaan kiva saada tehdä jotain työjuttua. Olen tästä kokenut vähän syyllisyyttä, kun katsoo tätä pientä suloista tyttöä. Ajattelen, et tää on nyt sitä mun työtä ja oon sitä varten vapaalla töistä. Mut kuitenkin.....

Olen kotona varmaan koko vuoden 2007 ja sitten täytyy katsoa.



Isänpäivä: kakkukahvit ja jopkin lahja. Lisäksi yksi vaari asuu lähellä ja kutsutaan kahville.





t. lillefi + Stella 240806

mä oon kanssa miettiny että menisin äitiysloman jälkeen,mutta kattoo sitä sitten.kun jos mummo pääsis kattoo tyttöö sen ajan tai me saatas sumplittuu työvuorot niin että voidaan vaihtaa auto lennosta ja ei tarttis tarhaan viedä.

Nyt alkoi verhojen vaihto, jos jaksaisi huomenna siivota. Lupasin lapsille että heti marraskuun alusta vaihdetaan verhot ja nyt on marraskuu. Minulla on kaikkiin huoneisiin (paitsi esikon) kahdet verhot ns kesä ja talvi versiot (ei mitään selkeitä jouluverhoja (tonttuja ja sellaisia), mutta muuten talvisia tai punaisia). Pienten huoneseen vaihdoin jo paksut eläin verhot kevyen valoverhon sijaan ja nyt sitten keittiöön punaiset sinisten tilalle...



Kotona viihtyminen! Minä olen vissiin joku työn vieroksuja. Ei tee mieli töihin yhtään. Kotona on hyvä olla. Tuo puolen vuoden töissä piipahtaminen teki hyvää - en kaipaa lainkaan kiireisiä aamuja jolloin jakellee omia lapsia ympäri pitäjää. On huono omatunto kun pää punaisena huutaa ja hoputtaa lapsia ja selittelee työpaikalla kun on myöhässä... Ihana keitellä yökkäreissä aamupuroa ja laittaa ekaluokkalainen matkaan. Rauhassa heräillä pienempien kanssa. Minusta on ihana odotella ekaluokkalista kotiin ja leipoa tuoreita sämpylöitä, pannukakkua sekä muuta välipalaa. Tuntuu että tuo ekaluokkalainen on kasvanut hetkessä tosi isoksi pojaksi ja haluan olla läsnä kun hän vielä minua kaipaa ja tarvitsee. Meillä on jopa kahdenkeskistä aikaa parina iltapäivänä kun pikkuveli on kerhossa ja siskot nukkuu - ihanaa! Olen ajtellut olla kotona vähintään 2008 vuoden loppuun, jotta saan lähettää kakkosenkin koulutielle (ei tarvitsi hakea hoitopaikkaa kuin tytöille)... Tyttöjen kanssa käyn äiti-lapsi jumpassa, joka on eteenkin " isoliskolle" tosi tärkeää. Jos olisin työssä sekään ei onnistuisi. Pitäisi ottaa itseä vaan niskasta kiinni ja saada aikaseksi lisää aikuiskontakteja, jotta viihtyisin kokona pitkään erakoitumatta :)



Pakkasilla minä vannon " LAMPAAN" nimeen. Minä laitan aidon lampaantaljan vaunuihin ja sitten puen villaa välin (joko itsekudottua tai ruskovillaa). Eikä tarvi olla edes kauheat pakkaset...villaa voi pitää kesälläkin. Tuossa lattialla se talja on nyttenkin ja siinä on ihana köllötellä itse kenenkin.



Isäinpäivänä lapset askartelevat, mutta on me hankittu iskälle jotakin kaupalistakin. Nyt iskä itse pyysi uutta partakonetta kun entinen piiputtaa ja sit siihen lisäksi hankin jotakin yllätystä...taitaa olla puuttuva muumimuki herkuilla vuorossa. nin ja syödään hyvin joko kotona tai " ulkona" .



Kretukka ja Nekku (3107)

Viime yö meni loistavasti. Tytöt nukahti noin 20.30 ja heräsivät syömään 2.15 ja seuraavan kerran 6.30. Ja taas ollaan päikkäreillä, molemmat yhtä aikaa, luksusta :)



Lunta tulee koko ajan lisää, huh huh. Täälä ei pääse tuplarattailla liikkumaan ollenkaan, hyvä jos kävellen tai autolla. Auraus on huonolla tolalla.



Eilen hain esikoisen parin sadan metrin päästä päiväkodista ja hiki tuli rattaita puskiessa. Jalkakäytävät oli ummessa ja jouduin täyttämään ajotien toisen kaistan hyökkäysvaunuineni :)



Neuvola: tytöt kasvaa reippasti. Ninni oli 58,5 cm ja 5680g ja Emma 59,7cm ja 5960g. Syntymässä ollut 300g painoero siis pysyy edelleen.



TAIDOT: kädet on löydetty ja niitä ihaillaan ja kuolavaluen maiskutellaan jatkuvasti. Lelut alkavat myös pysyä käsissä. Ja istumaan yritetään kovasti sitterissä ja pää pysyy tukevasti pystyssä.



ISÄNPÄIVÄ: esikoinen tekee kerhossa/päiväkodissa isälle kortin ja lahjan, tyttöjen puolesta en osta erikseen lahjaa. Lahjan sijasta annamme isälle pitopalvelusta ISON voilepäkakun, joka on isin suurta herkkua :)



TYÖT: töihin on periaatteessa ikävä, harmi vaan kun työpaikka puuttuu. Ja näyttää siltä että olen tyttöjen kanssa kotosalla ainakin pari ensimmäistä vuotta, sen jälkeen panostan enemmän työnhakuun.



Sain tietää että ystäväni väittelee ensiviikolla. Pahasti näyttää siltä että en pääse osallistumaan karonkkaan kun se on eri paikkakunnalla. Tyttöjen hoito pitäisi järjestää pitkäksi ajaksi siis, ja kun melkein täysimetyksellä mennään niin ei taida onnistua mitenkään. Olisko kellään ideoita miten muistaa uutta tohtoria kun ei itse pääse paikanpäälle? Mitä etiketti yleensä sanoo ko tapauksen lahjoista jne, onko niitä tapana hankkia ja minkälaisia.



Hauskaa talvipäivää kaikille, taitaa olla pitkä talvi edessä jos lumet jäävät maahan. Maaliskuulle on pitkä aika...



Babybel ja tytöt

TALVI JA PIMEYS. Kylläpä on ihana päivä täällä Espoossa - pakkasta pari astetta, lunta maassa, aurinko paistaa eikä edes tuule! Kyllä tätä lunta on jo kaipailtu. Melkein ehti tulla jo pimeysmasennus kun kelloja siirrettiin, tuntuu niin loputtomalta tämä pimeä aika, vaikka helmikuussahan jo valostuu. Marraskuu on mielestäni kauhein kuukausi etelässä, kun ei ole yleensä lunta ja on niin pimeä. Joulukuu on jo sitä IHANAA joulun odotusta ja vuoden vaihteen jälkeen tänne eteläänkin se talvi sitten tulee. Isommat lapsetkin menivät eilen pihalle illalla kun oli lunta ja olisivat juosseet siellä pidempäänkin vaikka oli jo aika pimeä. Lapsetkin viihtyvät paremmin ulkosalla kun on lunta. Itse olen kyllä enempi lämpimän ihminen.



UNISTA. Meidän typykkä nukkuu aivan uskomattomia yöunia. Menee 21 jälkeen nukkumaan (syo siinä 21 maissa) ja nukkuu heräämättä puol 8 tai 8 aamulla. Eli reilu 10 tuntia vetelee syömättä! Nyt kun taas nenä valuu, niin on nukkunut levottomammin ja syö myös yöllä kerran, mutta sekin on mielestäni tosi hienosti. Vaikka esikoinen oli hyvä nukkuja, niin ei hän tällaisiin megauniin päässyt. Eikä tyttö ole edes mikään himosyöjä. Pian 3 kuukautta, mutta en tod. aio aloitella vellejä (tod.näk. en ota velliä ollenkaan, vaan aloittelen puurolla), vaan maidolla mennnän koska nukkuu noin hyvin. Meillä esim. kakkonen jäi niin kiinni siihen iltavellipulloon, että oli vaikea vierottaa, joten jätän suosiolla vellit väliin.



KOTONA VAI TYÖSSÄ. Keväällä se äityisloma loppuu, mutta minä aion olla kotona kunnes typy 2 vee tai sitten pidempäänkin. Ensi vuonna esikoinen menee kouluun ja kakkonen eskariin, joten ihana olla kotona, olisi kiva olla vielä kakkosen ekan luokan syksy kotona. Kahtotaan! Moni täällä puhelee, ettei taida olla kotiäiti-tyyppiä, ja aikoo töihin heti äitiysloman jälkeen. Minäkin olin esikoisen ollessa pari kk vanha ihan varma, että menee hoitoon 9 kk vanhana, ja jatkan opintoni loppuun. Mutta mieli muuttui aika pian, ja tulin myös raskaaksi, joten jäin kotiin 4 vuodeksi! Siinä sitten opiskelin ohessa itseni melkein valmiiksi. Mutta en ole katunut! Kun muutin tänne Espooseen keskustasta (Hki), niin mammakerhot, puisto ja muut uudet äidit toivat elämään hyvän sosiaalisen uuden ystäväpiirin, että viihdyin hyvin. Tosin oli sitä hommaakin! Onhan se kotona oleminen omalla tavallaan raskasta, ehkä juuri henkisesti, varsinkin kun länsimaisena koulutettuna naisena on tottunut omaan vapauteen ja työhön, mutta toisaalta tämä kotona oleminen tuo ihanaa vastapainoa omaan työuraan. Kyllä sitä työtä saa tehdä vielä 30 vuotta, eli aika paljon! Nyt yritän nauttia näistä stressittömistä ja kiirreettömistä hetkistä. Kyllä se arki on sitten taas aika rumbaa kun kolmea lasta pitää kotona huomioida ja omat työasiat vielä päälle + kodin hoito ja miehen hoito. KÄÄK! Kyllä nyt nautitaan kotoa olosta!



K.H.P.:lle. Tuli vauvastasi mieleen meidän kakkonen, jolla oli koliikki ja oli muutenkin aika tempperamenttinen tyyppi! Vaunuja sai hyssytellä ja tuttia yöllä annella. Olin silloin aika poikki, varsinkin kun vilkas 1,5 vee veli oli siinä vieressä. Meillä tyttö nukkui suht ok päivät vaunuissa, mutta yöt olivat pitkään levottomia. Tuo vaunujen jatkuva heiluttelu varmaan johtuu juuri vatsavaivoista, eli heräilee helpommin vatsaansa. Tyttö alkoi nukkua yönsä hyvin vasta 1-vuotiaana. Minusta tuntuu, että vatsavaivaiset (varsinkin koliikki) lapset tottuvat sirpaleisiin uniin, ja ovat huonompia nukkujia. Jos ei ole vatsavaivoja, ja alusta asti nukkuu hyvin, niin siitä tulee sellainen hyvä rytmi, mutta kun tottuu koko ajan heräilemään, niin se jää sitten vaivojenkin jälkeen " päälle" . Nämä ovat näitä minun teorioitani, mene ja tiedä. Enpä tiedä mitä tämä taas auttoi, mutta tutulta kuulostaa tuo sinun menosi, tosin meidän kakkonen ei huolinut edes pulloa vasta kun 5 kk vanhana.



Tällaista meillä! Mukavaa matkaa lämpöön matkailijoille ja lumisia kelejä muille!



Pikkuodessa ja typy pian 3 kk

joo,masuu varmaan on mutta ostin taas nan1 niin on paljon tyytyväisempi,et väsyy tai nälkää kitisee.. yöthän menee hyvin ku syö vaan kerran..:) ja neuvolasta sanoi että hyvän yön hinta on huonot unet päivällä.. ei meillä koliikkia oo..

tyttö kyllä nukkui ensimmäiset pitkät päikkärit ulkona lämpimästi puettuna sadesuojan alla. Sisällä nukkumisesta ei enää oikein tahdo tulla mitään jos esikkokin on sisällä. Poika on kova touhuumaan ja Anni tahtoo nykyään häiriintyä kovista äänistä.



Tervetuloa uusille mukaan.



Emalin ja Kretukan kuulumisia oli mukava lueskella. Mites on Emali oletko tulossa pikkujouluihin mukaan?



Sairaalassa oli metka katsella kun kätilöt tekivät töitänsä kansliassa ja usein heillä oli kantoliinassa pieni vauva. Jos oikein ymmärsin niin osastolla olisi autettu alkuun kantoliinan käytössä. En tiedä olivatko kaikki kätilöt perehtyneitä asiaan vai oliko joillakin enemmän tietoa liinoista.



Isänpäivä lahjaksi ajattelin hankkia Isän oppaan vai mikä se olikaan nimeltään. Kannnessa on supermies-logo ja kirja sisältää kuulema vastauksia kysymykseen kuin kysymykseen joita lapsi keksii kysyä ;)



Ikarus: Esikoisella saattoi olla kaksikin villapukua haalarin alla kovilla pakkasilla+ makuupussi. Kopan pohjalla käytin lampaantaljaa. Hyvin poika tarkeni.



Kaipaanko töihin? Lähinnä kaipaan kahvi- ja ruokatuntia ja rauhaa käydä vessassa. Viihdyn työssäni ja työkaverit ovat mukavia mutta kiireisiä aamuja ja hoitopäivien supliminen ei ole yhtään mukavaa. Töihin palailen näillä näkymin syyskuussa -07.



pubu ja Anni 2908

mitä te puette pikkupakkasilla vaaville? tuntuu ettei toi nuku enää ulkona kun sen ajan kun liikutaan oli päällä mitä tahansa.nyttekin: kokopotkari sellanen fleece puku kypärä,pipo ja makuupussi ja se vaunujen juttu siinä eikä nukkunu,nyt vein tutin ja heijasin ni nukkuu eteisessä..mutta lämpöseltä tuntuu silti. eikä musta masuukaan kipristä,se vaan itkee siellä ja pyörittää päätä..mutta ei kipristele niin en usko et masusta ottais?!

hain gefilus plus kapselit et koklaan niitä jos viimosetkin vaivat helpottais,ei toi musta pahasti kipristele..eilen tais olla ilmav. mut syötin loppu päivän nan1 (ennen pelkkää nannii) ni helpotti. en tiiä mitä niissä on erinlaista?!

Ihme homma toi poikanen.. Eilen illalla nukahti seiskan aikaa, söi klo22, 02.00 ja 08.00, oli tunnin hereillä ja nukahti..nyt söi klo13.00 ja taas nukkuu!!



Inhottavaa kun1) joudun viemään anoppilaan pojan tunniksi hoitoon (ei varmaan nuku sitten pätkääkään) ja 2) tänään piti lähteä ristiäis tarjottava ostoksille illaksi (ei varmaan nuku sielläkään...) Loistavaa..



Hyvää tässä on se, että oon saanu talon lämmitettyä (meillä puulämmitys joten se vie aikaa..), pyykki kasan purettua, tiskit hoidettua, siivottua, syötyä, luettua lehden, vaihdettua lakanat jne.. Sitten ei ristiäisiks tarvii kuin pyyhkiä pölyt ja pestä lattiat + imuroida...



Taas pois..

keru ja eemi

Maisemat on kuin joulukortissa, ihanaa!!!



Ekaksi pitää kertoa, että eiliseen pinoon irjoitin ystäväni olevan synnyttämässä. Tyttö tuli! Jännitystä synnytykseen toi vauvan perätilassa oleminen ja niin vaan typy pyllähti maailmaan peppu edellä, toinen kankku mustana. Aika hurja synnytys ensisynnyttäjälle, mutta kyllä oli onnellinen äiti tänään puhelimen päässä, kun hänelle soittelin ;-) Melkoinen urakka!



TÖIHINPALUU ei kiinnosta pätkän vertaa. Ainoa, mitä kaipaan, on valmis ruoka, kahvitauot seuran kera sekä kesäloma. En voi kuvitellakaan niitä hoitoonlähtöaamuja, nyt olen saanut kerhoaamuista jo esimakua. Nekin kuitenkin tapahtuu ilman pilkuntarkkaa aikataulua, toisin kuin minun töihinmeno, jossa ei ole liukuvaa työaikaa. Naapurissamme asuu 3 alle 5-vuotiasta lasta ja yhtenä aamuna mieheni oli juuri koiria ulkoiluttamassa, kun naapurin rouva sulloi lapsia autoon. Yksi lapsista itki ja äidin hermo tuntui olevan kireällä. Mies kun tästä kertoi minulle kotiin tultuaan, jatkoi hän samaan syssyyn " meidän lapset ei sitten mene ikinä hoitoon" . Silloin kun yli 3v. sitten jäin kotiin, heitin kaikille, että olen kotona 10 vuotta. Noh, kävinhän mä puolen vuoden osa-aikapiipahduksella työelämässä (en omalla alallani), ja se teki ihan terää. Toivon, että Eelin kasvettua voisin tehdä samanlaisen ratkaisun, silloin lapsia ei tarvitsisi laittaa hoitoon. Opiskelutkin kiinnostaisivat....Saas nähä, ainakin kesän yli ollaan ihan näin vaan.



PUKEMINEN meillä on toppapuku käytössä. Ja pipo. EI tarvii niin montaa kerrosta pukea, kun laitan kunnon haalarin. Sitten makuupussiin ja pehmeään koppaan ulos, harso vaununsuulle. Pakkasten koventuessa lisään haalarin alle villavaatetta ja/tai kollareita, mutta kyllä meillä ollaan ulkoiltu paukkupakkasellakin. Kunhan ei vaan anna tuulen osua vaunuun, se on se pahin.



KIITOS hyvistä lahjavinkeistä isänpäiväksi! Ostan miehelle kirjan. Hänellä on myös synttärit marraskuussa, joten yltäkylläisesti en lahjo isänpäivänä. Vaareille painamme terrakotan väriseen massaan poikien jalat vieriviereen.



Eelin vaunut heiluu, täytyy lähteä tarkastamaan tilannetta. Illalla on taas perhemuskarikin.



Pumpuli

KANTOREPUISTA: babybjörn EI ole ainoa vaihtoehto kantoreppuun. Ergo ja Patapum ovat esim. semmosia reppuja missä lapsen asento on lähellä samaa mitä kantoliinassa ja ovat kantajallekin paljon selkäystävällisempiä. ei tästä asiasta minulla muuta :)



TAIDOT: tarttuu esineisiin, lutputtaa nyrkkiään. En tiedä yrittäskö sitteris nousta istumaan kun semmosta peliä ei meillä käytetä vielä (vasta kun alkaa ruokailut), mahallaan ei tahtos olla, ainoostaan katella selällään tavaroita ja tarttuu niihin. ÄÄNIÄkin tulee nykyään paljon enemmän, pari päivää sitten skaala muuttui hurjasti.



KORVIKKEET oksentaa vauva pihalle, tähän asti kokeiltu nan standardia, mutta pitää varmaan sitten koklata tutteli, kun en mie muuten pääse minnekään kun ei tissistä tule jääkaappiin asti.



jaahas, että tämmöstä tällä kertaa.



hanneli ja hillukka

Mulla pinna taas on koko ajan kireänä, kun olen kotona. En kestä jatkuvia ruoka- ja unitaisteluja yms. jota tuon kohta 4-vuotiaan kanssa saa käydä. Olen paljon hyväntuulisempi äiti, kun saan käydä töissäkin. Eikä meillä ole hoitoonlähtö ollut koskaan mitään kaaosta. Esikoinen herää aamuisin ennen kuutta, joten ehtii hyvin syömään aamupalan ja hetken leikkimäänkin. Sitten hoitoon lähdetään kaikessa rauhassa kelloon katselematta. Haastavampaahan se on sitten kahden lapsen kanssa, mutta toivottavasti hoitopaikka on silloin lähempänä. Nyt viemiseen menee paljon aikaa, kun hoitopaikka on kaukana.



Nostan hattua kaikille niille, jotka osaavat nauttia kiireettömästä ajasta lasten kanssa kotona. Minulle se vaan ei sovi. Tuo vauva on kyllä ihana, mutta kun uhmat yms. astuu kuvioihin, olen iloinen, ettei sitä tarvitse koko päivän katsella.



Esikoisen kanssa olin kotona 2 vuotta ja loppuaika oli varsin ahdistavaa. Siksi en usko, että tällä kertaa olen kotona kuin vuoden. Ja painaa tässä asiassa sekin, että asuinalueellamme hoitopaikan saaminen on vaikeaa ja syksy on käytännössä ainoa ajankohta, jolloin päiväkodissa on vapaita paikkoja. Siispä Neelan " ura" päivähoidossa alkanee syyskuussa, tytön ollessa silloin 13,5-kuinen.

Muutama aste pakkasta, sen verran kuitenkin ettei oo kauheen märkää, ja aurinko paistaa!



Meillä mies jäi sairaslomalle. Kurjaa hänen puolestaan mutta minä riemuitsen kun ei tarvi olla yksin kotona. :) Käsi on kipsissä, treeneissä oli sattunut vahinko. Että ei siis mitään varsinaisesti vakavaa, mutta väh. 4vk on nyt sit kotona kipsatun tassunsa kanssa.



Poika (1v8kk) on alkanut heräilemään joka yö, aikasemmin on nukkunu hyvin illasta aamuun heräilemättä. Ja nyt on vielä flunssa tai hampaita tulee, ja ruoka ei maistu. Niinpä jättää iltapuurotkin syömättä ja killittää sit litra tolkulla velliä ja maitoa. Ja sit tietysti on vaippa jo yöllä niin täys että voi olla et herää siihenkin. Tiedä häntä. Mitenhän sen sais taas nukkumaan yöt??



PEEVELI; mä jo miehelle ja mun äidlle sanoin tuosta sun tyttären nimestä, TUIKE on kyllä kovasti mun mieleen. On siis ehdolla tytölle nimeksi LUMI:n kanssa, jos vielä tyttö saadaan. :)



TÖIHIN ei nyt oo ollu ikävä. Esikoinen kun oli pienempi, ikävöin kovastikkin, ja hetken ehdin töissä käydäkkin ennen kun uudelleen raskauduin. Mutta nyt on kai jo tottunut tähän kotona oloon ja viihdyn siis mainiosti.



Nyt päikkäreille, kun molemmat lapset nukkuu. Ihanaa nukkua miehen kanssa yhdessä päikkärit pitkästä aikaa! :)) Luksusta!



Huomista tapaamista odotellen:



Calathea ja Aava 28.8

Tiesitkö, että vaikka alunperin hakisitkin paikkaa esim. syyskuun alusta, voit paikan varmistuttua varata sitä X-kuukautta, esim. lykätä hoidon aloitusta vuoden alkuun. Silti paikka pysyy lapsellesi varattuna.



Ymmärrän hyvin kahden uhmaikäisen äitinä tuota tahtoo-töihin-kohtauksen-alettua =) Onneksi ne on ohimeneviä. Mulle raskainta kotona olemisessa on lähinnä se, että työ on aika kiittämätöntä ja monotonistakin: joka päivä ruoanlaittoa, pyykkiä ja niitä kaikkia samoja perusasioita, joiden tekeminen huomataan vasta kun joku asia on jäänyt tekemättä. Mies olettaa automaattisesti, että kalsareita on ana puhtaana ja astioita kaapissa. Kiitosta harvoin saa, paitsi tietysti tyytyväiset lapset ja mies ovat mukava näky. Mutta kuitenkin. Toisaalta nuo kotityöt ne on tehtävä päivätöidenkin ohella ja se lähinnä kauhistuttaakin, miten sitä enää aikaa jäisi lapsillekaan, kun illat ovat kuitenkin niin lyhyitä. Toisaalta kotitöitä voisi miehen kanssa paremmin jakaa, nyt ne ovat lähes kaikki minun vastuulla. Mutta kuten sanottu, pelkään sitä arjen kiireisyyttä, minulle kun kiire ei sovi lainkaan, sillä muutun ärripurriksi.



Sosiaaliset kontaktit ovat kuitenkin kaiken a ja o myös kotona ollessa, varsinkin minunlaiselleni kälättäjälle. Onneksi on kerhot ja avoimet päiväkodit olemassa, niissä saa sitä kahviseuraakin. Kahtena päivänä viikossa ollaan poikien kanssa ihan rennosti vaikka puoleen päivään yökkäreissä, kolmena käydään ihmisten ilmoilla.

päiväkodinjohtajan viesti on selvä: jollei lapsi aloita hoidossa sinä ajankohtana, joka hakemukseen on merkitty, menettää lapsi paikan. Noin kuukauden aloitusta voi ehkä yrittää lykätä (näin me teemmekin, haemme paikkaa elokuun alusta, mutta lapset aloittavat vasta syyskuussa), mutta puoli vuotta ei onnistuisi. Pula hoitopaikoista on täällä HUUTAVA.

Ja piti vielä lisätä, että niin kamalalta kuin se kuulostaakin, minä kyllä pidän kotitöistä, mutta en kestä uhmaikäisen lapsen kiukutteluja. Tai kestän kyllä, jos välillä pääsee töihin " lepuuttamaan" korviaan ;).

pumpuli27:

Tiesitkö, että vaikka alunperin hakisitkin paikkaa esim. syyskuun alusta, voit paikan varmistuttua varata sitä X-kuukautta, esim. lykätä hoidon aloitusta vuoden alkuun. Silti paikka pysyy lapsellesi varattuna.

KOTONA OLOSTA: Nyt olen tosiaan ihan nauttinut kotona olosta varsinkin kun on näitäkin päiviä kuten tänään, että näkee muita äitejä jossain kerhossa tai muussa harrastuksessa. Olen ajatellut, että syksyyn asti olen ainakin kotona ja sitten voin olla kotona siten että vaikka ottaa jotain opintoja siihen kotona olemisen rinnalle. Minulla siis jatko-opinnot kesken. Muutenkin on nyt mukava miettiä haluaako mennä takaisin ihan samaan " postiin" vai olisiko joku eri työtehtävä, työpaikka tai opiskelut mukavampaa. Mulla kun ne työkaveritkin on olleet enemmän ihan vaan työpaikan kavereita kun ovat miespuolisia niin ei niitä vauvat esimerkiksi paljoa kiinnosta :)



Täälläkin mukava kirpeä ja vähäluminen pakkaspäivä ollut. Käveltiin reippaasti kuutisen kilometriä tässä ja omat kädet ihan kohmeessa. Meillä taitaa olla kehnoiten lunta koko Suomessa kun tuolla on asfaltti ihan mustana ja muutama sentti nurmikolla.



Pia ja tyttö

Elikäs munhan siis kuuluisi olla tuolla keittiössä pesemässä perunoita ennen kun mies ja koululainen kotiutuvat mutta...:)



TÖIHINPALUUSTA: Ei vielä ole tippaakaan ikävä. Taidan olla vähän työtävieroksuva nykyään, kotona on kiva olla. Mutta tuo tuleva talolainapotti taitaa sanella sen että paluu työelämään on ensi elokuussa edessä:( Kodinhoidontuesta kun ei lainaosuuksia maksella. Tuntuu vaan jo valmiiksi niin hullulta laittaa kaksi omaa rääpälettä hoitoon ja mennä katselemaan muiden pariakymmentä muksua töihin. Meiän työyhteisökin tuntuu mun äitiyslomien ja hoitovapaan aikana muuttuneen ilmapiiriltään " ei niin ihanaks" joten sitäkään ei ole tullut kauheesti ikävöityä. Mutta ehkä ajatukseen tässä ajan myötä kypsyy. Oliverille tekee varmaan jo ihan hyvää päästä vähän irti äidistä, mutta mites tää mamma sen handlaa...kääk!!!



ISÄNPÄIVÄSTÄ: Eiköhän meiän koululainen tee koulussa jotain ja sitten varmaan tarvii piipahtaa kaupasta kattoon jotain. jollain pienellä on aina muistettu ja aamupala sänkyyn on ollut kova juttu.



Mutta nyt ei kykene muistaan muuta kommentoitavaa...perunateatteri pystyyn vaan:)



VIETERI ja minit

Moi kaikille,

en olekkaan oikein raskausajan jalkeen kirjoitellut kun meilla ei viela ole kotona konetta.Mutta sillon talloin olen kylla lueskellut teidan kuulumisia.

Tuntuu ihan kummalta lukea lumesta, viime sunnuntaina kun soimme lounasta terassilla ja lampoa riitti 19 astetta.Nyt on " kylma allto" tainnuttanut Lontoon ja ulkona on 9 astetta ja aurinko paistaa minka ehtii:) Eli on eri kasitys kylmasta taalla.



Muuten on kaikki sujunut loistavasti.Lontoo on loistava paikka lapsen kanssa, puistoja, jumppia, kahviloita...ihan kaikkea ja paljon.Olemme Leonin kanssa harva se paiva menossa, uusia tuttaviakin olen ehtinyt saada reippaasti.



Toihin taas ei tarvitse haikailla ihan heti. Taalla kun taas mitaan paivahoitopaikkoja kuten Suomessa ole. Siis kaikki maksetaan yksityisesti. Lastenhoitaja kotiin maksaisi 1200 puntaa eli 2000 euroa kuussa ja paivakodin paikat noin 1500 euroa per kuukausi.Ja sitten ruuat paalle.Jep.

Ja kun lasket siihen sitten liikkumisen suurLontoon alueella niin eipa ihan houkuta viela. Kouluun mennaan jo 2,5 vuotiaana vaikkakin se on ekat vuodet enemman kun paivakoti.Mutta sitten siis mietitaan toiden hakua uudestaan ellei mulla nuppi pehmene ensin tai saadaan toinen vauva.

Aika jannaa koska olen ollut " uratykki" viimeiset 5 vuotta ja tehnyt ihan vimmaisesti matkustavaa tyota joten tama kotonaolo on aika uusi juttu.Ja toistaiseksi olen viihtynyt loistavasti.Vaikka siis kotityot on edelleen kaikkea muuta paitsi kivaa.



Leon on mainio vauva, hauska ja valilla hyvinkin tempperamenttinen.

Parin viikon paasta lahdemme Espanjaan ja se onkin Leonin toinen matka, ensimmaisinen oli automatka Skotlannissa.Joten 4 kuiseksi pikkupojaksi Leon on kova matkustelija :)

Anoppi ja appi tulevat sinne meita tapamaan ja on IHANAA saada menna itse ulos valilla.Ulkomailla olon huonoja puolia kun on se etta on lapsen kanssa niin yksin ilman isovanhempia, sisaruksia tai muita avuliaita sukulaisia.Toistaseksi on sujunut hyvin mutta katsotaan kun meille viela tulee muutto eteen ennen juolua omaan kotiin vuoksrakampasta.Pakkaa ja muuta sitten vauvan kanssa kahdestaan miehen kanssa.Hermoja hermoja joita mulla on aina ollut kohtuu vahan :)



Kaikille teille sinne oikein hauskaa lumista oloa!



Minik ja Leon (joka siis syntya kuukauden etuajassa ja siksi jo 4 kk)