Olen loppu joka tavalla
Oman henk koht elämän surkeuteen, autoimmuunisairauteeni, maailmanpolitiikan tilanteeseen, huonosti menevään avioliittooni, velkoihin, masennukseen, huonoihin väleihin suvun kanssa, kaikkeen...
Työ ei mene edes hyvin, sain lihakseni kipeäksi ja sairaslomalle. Tuntuu ettei ole oikein ketään edes jolle puhua paitsi tämä palsta. Minulla on hyvin hyvin vähän enää aiheita joista iloita.
Ajattelin huomenna kun tulee järjestää niin että voin sentään olla aamusta asti humalassa. Tuntuu etten muuta enää halua, olen yrittänyt kaikkeni ja se on kaikki aivan surkeaa, turhaa, typerää, tyhjänpäiväistä.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iloksesi mulla menee huonommin.
Ei se tee mitenkään iloiseksi. Iloiseksi teki aika jonka olin vielä elämässä toiveikas. Olin nuori idealisti joskus. Ajattelin, että elämällä on vaikka mitä vielä tarjota. Ei ollut kuitenkaan sitten juuri muuta kuin pettymyksiä. Enkä tarkoita vain itseäni vaikka masennus saakin rypemään itsesäälissä.
Luuletkos ettei mulla ollut omia toiveita ja vielä lahjakkuutta? Minä minä minä ja minä eikös juu.
Varmasti. Sehän se surkeinta koko hommassa onkin kun kasvettiin kai aikana jolloin oli varaa idealismiin. Tai en tiedä milloin kasvoit mutta ysärillä oli muistaakseni sellaista. Nyt nämä synkät ajatukset ajavat kyllä itsekeskeiseksi. Sen myönnän. Minä, minä, hah hah, joo joo :D
Todellista onnea ja rauhaa et tule löytämään ulkoisista asioista, mistä suurin osa ihmisistä niitä aina etsii ja aina vain pettyy. Aidoin onni löytyy, kun ei ajattele haluavansa saada, vaan haluavansa antaa. Kun ei ajattele niin paljon itseään, vaan enemmän muita. Kun ei tavoittele epätoivoisesti onnea, eikä pelkää kärsimystä. Hyväksyy elämän sellaisena kuin se tulee, kaikkine vivahteineen. Vastaanottaa sen avoimin ja epäitsekkäin sydämin.
Meistä jokainen luo oman todellisuutensa. Mieti mitä muutoksia elämäsi ja sinä tarvitset, että päiväsi sisältäisivät enemmän rakkautta ja hyviä ajatuksia ja vähemmän vihaa tai tuskallisia ajatuksia. Sinä todella olet oman tulevaisuutesi arkkitehti.
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös samoja mietteitä. En näe oikeastaan mitään hyvää elämässäni. Vihaan työtäni, joka imee itsestäni kaiket mehut. Uuteen ammattiin en jaksa opiskella. Päivät ovat yhtä tuskaa.
Voimia ja kaikkea hyvää elämääsi Sinulle!💟
Uskonto sopii mainiosti kaikille vajaaälyisille luusereille, jotka eivät kykene ajattelemaan loogisesti ja rationaalisesti.
Jeesus oli sekopäinen kansankiihottaja, joka nakutettiin ristille rauhoittumaan. Vuosi siellä kuiviin, otettiin alas, haudattiin, mätäni ja maatui paskaksi. Ei koskaan "noussut ylös" hahahahahahaa! :-)
Kyseinen kansankiihottaja kuvitteli harhoissaan "tulevansa takaisin" siten, että hänen aikalaisensa vielä olisivat silloin elossa. Kuolemasta on nyt noin 2000 vuotta aikaa, hah hah!
Islam on kyllä vielä typerämpää kuin kristinusko, juu.
Jesaja 45:5-7
"5. Minä olen Herra, eikä toista ole, minun lisäkseni ei ole yhtään Jumalaa. Vyötän sinut, vaikka et minua tunne, 6. jotta tiedettäisiin auringon noususta sen laskuun asti, että minun lisäkseni ei ole yhtään: minä olen Herra, eikä toista ole, 7. minä, joka teen valkeuden ja luon PIMEYDEN, joka tuotan onnen ja luon ONNETTOMUUDEN; minä, Herra, teen kaiken tämän."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iloksesi mulla menee huonommin.
Ei se tee mitenkään iloiseksi. Iloiseksi teki aika jonka olin vielä elämässä toiveikas. Olin nuori idealisti joskus. Ajattelin, että elämällä on vaikka mitä vielä tarjota. Ei ollut kuitenkaan sitten juuri muuta kuin pettymyksiä. Enkä tarkoita vain itseäni vaikka masennus saakin rypemään itsesäälissä.
Luuletkos ettei mulla ollut omia toiveita ja vielä lahjakkuutta? Minä minä minä ja minä eikös juu.
Varmasti. Sehän se surkeinta koko hommassa onkin kun kasvettiin kai aikana jolloin oli varaa idealismiin. Tai en tiedä milloin kasvoit mutta ysärillä oli muistaakseni sellaista. Nyt nämä synkät ajatukset ajavat kyllä itsekeskeiseksi. Sen myönnän. Minä, minä, hah hah, joo joo :D
Mutta muista se että täällä on muitakin kuin minä ja muut kommentoineetkin kokeile auttaa muita. Mieti mikä voima se on voit antaa apua.
Nauru uskovaisille kirjoitti:
Uskonto sopii mainiosti kaikille vajaaälyisille luusereille, jotka eivät kykene ajattelemaan loogisesti ja rationaalisesti.
Jeesus oli sekopäinen kansankiihottaja, joka nakutettiin ristille rauhoittumaan. Vuosi siellä kuiviin, otettiin alas, haudattiin, mätäni ja maatui paskaksi. Ei koskaan "noussut ylös" hahahahahahaa! :-)
Kyseinen kansankiihottaja kuvitteli harhoissaan "tulevansa takaisin" siten, että hänen aikalaisensa vielä olisivat silloin elossa. Kuolemasta on nyt noin 2000 vuotta aikaa, hah hah!
Islam on kyllä vielä typerämpää kuin kristinusko, juu.
Jesaja 45:5-7
"5. Minä olen Herra, eikä toista ole, minun lisäkseni ei ole yhtään Jumalaa. Vyötän sinut, vaikka et minua tunne, 6. jotta tiedettäisiin auringon noususta sen laskuun asti, että minun lisäkseni ei ole yhtään: minä olen Herra, eikä toista ole, 7. minä, joka teen valkeuden ja luon PIMEYDEN, joka tuotan onnen ja luon ONNETTOMUUDEN; minä, Herra, teen kaiken tämän."
Tulit sitten takaisin palstoille häiritsemään, vähän aikaan en ole sinuun törmännyt.
Kaikkea hyvää Sinulle, kuiteinkin!
Oma onnellisuudentunteeni on kasvanut, kun olen saanut auttaa muita.