Mitä fiksua voi vastata ihmiselle, joka arvostelee kotiani?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyykö ne siis yksin sinulta? Älä vastaa mitään vaan huuda miehesi paikalle ja sano, että Liisalla on sinulle kommentoitavaa meidän kodista. Sitten lähde pois ja anna Liisan ja miehesi keskustella aiheesta.

Tämä oli itse asiassa aivan loistava ehdotus! He todellakin kommentoivat vain minulle, ja vaikea se on sitten selittää jälkeenpäin mikä loukkasi erityisesti, kun ei suoraan sanota mitään.

Mutta näin aion tehdä! Pyydän miehen paikalle joka kerta. Ja hetken päästä kysyn kuuluvasti mitä hän vastasi.

Mutta entä sellainen tilanne, jossa olen iloinen uusista ulkohousuista, koska vihdoin löysin joustavaa kangasta olevat mukavat ja hyvän näköiset. Ja siihen anoppini kysyy mistä ostin, ja kun kerron, anoppi nauraa ja kysyy että olenko varma ettei tullut ostettua äitiyshousuja. Tavallaan hän ei sano mitään pahaa, mutta olen ylipainoinen ja... En tiedä mitä vastata tuollaisiin.

Ap

Veljeni kritisoi kerran minun vaatteitani. Aikani sitä kuuntelin, ja totesin: "Onneksi sinun ei tarvitse käyttää minun vaatteitani."

Vastaavasti kotia kritisoivalle vieraalle voisi sanoa: "Onneksi sinun ei tarvitse asua täällä."

Kun vastaat noin, olet jo alistunut ja hyväksynyt hänen arvostelunsa.

Tarviiko reagoida mitenkään? Eihän heidän mielipitet sinua määritä, joten ohita olankohautuksella.

"Tämä onkin minun kotini ja sinä voitkin lähteä tuosta ulkoovesta kohti omaasi".

Kannattaa lopettaa tuollainen käytös heti alkuunsa. Tehdä siis arvostelijalle selväksi ettei käytöksensä ole sopivaa.

Siitä voi toki tulla aluksi riitaa tai katketa välit tyystin, mutta sekin on parempi kuin antaa heidän luulla että sinua voi kohdella miten tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyykö ne siis yksin sinulta? Älä vastaa mitään vaan huuda miehesi paikalle ja sano, että Liisalla on sinulle kommentoitavaa meidän kodista. Sitten lähde pois ja anna Liisan ja miehesi keskustella aiheesta.

Tämä oli itse asiassa aivan loistava ehdotus! He todellakin kommentoivat vain minulle, ja vaikea se on sitten selittää jälkeenpäin mikä loukkasi erityisesti, kun ei suoraan sanota mitään.

Mutta näin aion tehdä! Pyydän miehen paikalle joka kerta. Ja hetken päästä kysyn kuuluvasti mitä hän vastasi.

Mutta entä sellainen tilanne, jossa olen iloinen uusista ulkohousuista, koska vihdoin löysin joustavaa kangasta olevat mukavat ja hyvän näköiset. Ja siihen anoppini kysyy mistä ostin, ja kun kerron, anoppi nauraa ja kysyy että olenko varma ettei tullut ostettua äitiyshousuja. Tavallaan hän ei sano mitään pahaa, mutta olen ylipainoinen ja... En tiedä mitä vastata tuollaisiin.

Ap

Ei tarvitse vastata yhtään mitään kusipäiden tai narsistien koulukiusaamiseen. 

Tottakai ap teet tuon, jos se sinusta on hyvä ratkaisu. Kyllä itseään saa puolustaa. Narsistit tekee kaikkensa, ettei heidän toimintaansa puututtaisi, jopa neuvovat palstalla ihmeellisiä neuvoja.

Miksi sinulla ei ole yöpöytää ja kahvinkeitintä.

-Yöpöytä on turvallinen sängyn päädyssä.

-Jos ja kun kerran vieraasi ilmeisesti odottavat sinun kehittävän kahvia heille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyykö ne siis yksin sinulta? Älä vastaa mitään vaan huuda miehesi paikalle ja sano, että Liisalla on sinulle kommentoitavaa meidän kodista. Sitten lähde pois ja anna Liisan ja miehesi keskustella aiheesta.

Tämä oli itse asiassa aivan loistava ehdotus! He todellakin kommentoivat vain minulle, ja vaikea se on sitten selittää jälkeenpäin mikä loukkasi erityisesti, kun ei suoraan sanota mitään.

Mutta näin aion tehdä! Pyydän miehen paikalle joka kerta. Ja hetken päästä kysyn kuuluvasti mitä hän vastasi.

Mutta entä sellainen tilanne, jossa olen iloinen uusista ulkohousuista, koska vihdoin löysin joustavaa kangasta olevat mukavat ja hyvän näköiset. Ja siihen anoppini kysyy mistä ostin, ja kun kerron, anoppi nauraa ja kysyy että olenko varma ettei tullut ostettua äitiyshousuja. Tavallaan hän ei sano mitään pahaa, mutta olen ylipainoinen ja... En tiedä mitä vastata tuollaisiin.

Ap

Veljeni kritisoi kerran minun vaatteitani. Aikani sitä kuuntelin, ja totesin: "Onneksi sinun ei tarvitse käyttää minun vaatteitani."

Vastaavasti kotia kritisoivalle vieraalle voisi sanoa: "Onneksi sinun ei tarvitse asua täällä."

Kun vastaat noin, olet jo alistunut ja hyväksynyt hänen arvostelunsa.

En välttämättä. Hän saattaa kyllä ajatella, että olen hyväksynyt hänen arvostelunsa, mutta pidän kuitenkin oman tyylini. Samalla ilmaisen, että mielestäni minun tyylini ei sovi hänelle.

Ajatus siitä, että veljeni pukeutuisi minun vaatteisiini, oli niin koominen, ettei siitä tarvinnut edes puhua.

Anoppi oli just tuollainen. Veetuili mulle siitä kun jaksoin laittaa kotia. Ei meillä nuorena parina paljon rahaa ollut sisustukseen, mutta olen luova ja käsistäni taitavana olen tehnyt paljon asioita itse kodissamme. Alkuun provosoiduin, mutta se taisi vaan lisätä vettä myllyyn. Kaikista parasta oli kun en reagoinut mitenkään, neutraali hymähdys vaan silloin tällöin. Anopin naama venähti kun ei saanut minussa aikaan reaktiota. Olenkin sujuvasti vältellyt tuota ihmistä jo 15 vuotta, vaikka haukkuminen tosin loppui lapsemme syntymään. Pitihän se varmistaa että saa olla mummona, mitä kyläläisetkin muuten ajattelis.

Toisen kotia ei ole oikeutta arvostella. Ei ainakaan edessäpäin.

Toisaalta arvostelijat arvostelevat takanapäin halusitpa tai et

Vierailija kirjoitti:

Anoppi oli just tuollainen. Veetuili mulle siitä kun jaksoin laittaa kotia. Ei meillä nuorena parina paljon rahaa ollut sisustukseen, mutta olen luova ja käsistäni taitavana olen tehnyt paljon asioita itse kodissamme. Alkuun provosoiduin, mutta se taisi vaan lisätä vettä myllyyn. Kaikista parasta oli kun en reagoinut mitenkään, neutraali hymähdys vaan silloin tällöin. Anopin naama venähti kun ei saanut minussa aikaan reaktiota. Olenkin sujuvasti vältellyt tuota ihmistä jo 15 vuotta, vaikka haukkuminen tosin loppui lapsemme syntymään. Pitihän se varmistaa että saa olla mummona, mitä kyläläisetkin muuten ajattelis.

Minkäänlainen mummo tulet itse olemaan.

Sinua vältellään, ei kutsuta lastenlastesi kotiin.

Kohdellaan kuin kuoriämpäriä =aina väärässä paikassa.

Tee samoin kun anne kumman kaa:ssa. Vesan naisystävä sanoi annelle, että sun pitäis tehdä jotain tolle sun kännykkäriippuvuudella niin anne tokaisi, että sun pitäis tehdä jotain tolle sun p e r seelle. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinulla ei ole yöpöytää ja kahvinkeitintä.

-Yöpöytä on turvallinen sängyn päädyssä.

-Jos ja kun kerran vieraasi ilmeisesti odottavat sinun kehittävän kahvia heille?

Yöpöytää ei tarvitse hankkia, jos sellaista ei tarvitse.

Kahvinkeitintäkään ei tarvitse hankkia vain siksi, että vieraat haluaa kahvia. Jokainen voi kotonaan keittää kahvia niin paljon kuin lystää, kyllä kyläreissun pärjää ilmankin,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyykö ne siis yksin sinulta? Älä vastaa mitään vaan huuda miehesi paikalle ja sano, että Liisalla on sinulle kommentoitavaa meidän kodista. Sitten lähde pois ja anna Liisan ja miehesi keskustella aiheesta.

Tämä oli itse asiassa aivan loistava ehdotus! He todellakin kommentoivat vain minulle, ja vaikea se on sitten selittää jälkeenpäin mikä loukkasi erityisesti, kun ei suoraan sanota mitään.

Mutta näin aion tehdä! Pyydän miehen paikalle joka kerta. Ja hetken päästä kysyn kuuluvasti mitä hän vastasi.

Mutta entä sellainen tilanne, jossa olen iloinen uusista ulkohousuista, koska vihdoin löysin joustavaa kangasta olevat mukavat ja hyvän näköiset. Ja siihen anoppini kysyy mistä ostin, ja kun kerron, anoppi nauraa ja kysyy että olenko varma ettei tullut ostettua äitiyshousuja. Tavallaan hän ei sano mitään pahaa, mutta olen ylipainoinen ja... En tiedä mitä vastata tuollaisiin.

Ap

Veljeni kritisoi kerran minun vaatteitani. Aikani sitä kuuntelin, ja totesin: "Onneksi sinun ei tarvitse käyttää minun vaatteitani."

Vastaavasti kotia kritisoivalle vieraalle voisi sanoa: "Onneksi sinun ei tarvitse asua täällä."

Kun vastaat noin, olet jo alistunut ja hyväksynyt hänen arvostelunsa.

Tuo vastaus on sarkasmia, ei osoita alistumista tai hyväksymistä. Sitä voisi kutsua myös piiloivallisuudeksi.

En oikein ymmärrä miksi sinun pitäisi päästää kotiisi tuollaisia ihmisiä. Jos heidän kanssa ei ole kiva viettää aikaa, niin eikö olisi paras, että he eivät tule? Silloin sinun ei tarvitsisi miettiä vierailua yhtään ennen, aikana ja sen jälkeen, vaan voisit käyttää sen energian vaikka ystäviesi kanssa olemiseen, nauruun ja hyvään fiilikseen.

Jis miehesi haluaa tyypit kylään, niin voit oikein hyvin olla pois paikalta, mennä vaikka ystävien kanssa kahville. Mies isännöiköön ihan keskenään vieraansa.

Jos anoppisi on hankala, niin älä ole hänen kanssaan. Hän on vain anoppi, ei mitään sen enempää.

No huhhuh.

Itse vastaisin näin:

"Anteeksi vain, mutta itse en kehtaisi arvostella toisen kotia kyläillessäni. Sopiiko, että käyttäydymme kunnioittavasti toisiamme kohtaan".

Jos tulee jotain muuta, kuin ainoa oikea vastaus, niin jatkaisin: " Ymmärtänette, että minulle ei tule seurastanne hyvä olo, joten parempi, että emme enää tapaa".

Minulla on samanlainen anoppi. Meillä käydessään nyrpisteli nenäänsä ja kertoi, kuinka ei itse voisi elää näin. Arvosteli myös usein minua henkilönä ja tapojani olla ja elää. Toki hän tekee sitä kaikille muillekin, ei pelkästään minulle.

Sanoin sitten erään kerran, kun kyllästyin siihen jupinaan, että jos hän ei pidä minusta, niin minä en voi sille mitään, se on hänen ongelmansa. Me joka tapauksessa elämme omaa elämäämme, piti hän siitä tai ei. Oletin, että anoppi vetäisi herneen nenään, mutta välimme ovat olleet sen jälkeen yllättäen paremmat, jopa hyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyykö ne siis yksin sinulta? Älä vastaa mitään vaan huuda miehesi paikalle ja sano, että Liisalla on sinulle kommentoitavaa meidän kodista. Sitten lähde pois ja anna Liisan ja miehesi keskustella aiheesta.

Tämä oli itse asiassa aivan loistava ehdotus! He todellakin kommentoivat vain minulle, ja vaikea se on sitten selittää jälkeenpäin mikä loukkasi erityisesti, kun ei suoraan sanota mitään.

Mutta näin aion tehdä! Pyydän miehen paikalle joka kerta. Ja hetken päästä kysyn kuuluvasti mitä hän vastasi.

Mutta entä sellainen tilanne, jossa olen iloinen uusista ulkohousuista, koska vihdoin löysin joustavaa kangasta olevat mukavat ja hyvän näköiset. Ja siihen anoppini kysyy mistä ostin, ja kun kerron, anoppi nauraa ja kysyy että olenko varma ettei tullut ostettua äitiyshousuja. Tavallaan hän ei sano mitään pahaa, mutta olen ylipainoinen ja... En tiedä mitä vastata tuollaisiin.

Ap

Veljeni kritisoi kerran minun vaatteitani. Aikani sitä kuuntelin, ja totesin: "Onneksi sinun ei tarvitse käyttää minun vaatteitani."

Vastaavasti kotia kritisoivalle vieraalle voisi sanoa: "Onneksi sinun ei tarvitse asua täällä."

Kun vastaat noin, olet jo alistunut ja hyväksynyt hänen arvostelunsa.

En välttämättä. Hän saattaa kyllä ajatella, että olen hyväksynyt hänen arvostelunsa, mutta pidän kuitenkin oman tyylini. Samalla ilmaisen, että mielestäni minun tyylini ei sovi hänelle.

Ajatus siitä, että veljeni pukeutuisi minun vaatteisiini, oli niin koominen, ettei siitä tarvinnut edes puhua.

Mutta mitä sen on väliä, luuleeko hän sinun hyväksyneen hänen arvostelunsa? Merkitystä on vain sillä, mitä sinä ajattelet. Vai annatko hänelle todellakin noin paljon valtaa?

Sano "vieras käy ajallaan, talo elää tavallaan". Suoraan vaan toisesta korvasta ulos, ja sitten alat nauramaan..😄

Anoppi sanoi kerran meillä käydessään että onpa kukat huonolla hoidolla kuin näyttää niin rupsahtaneelta. Sanoin hymyssä suin, että mieheni(poikansa) vastuulla on kukkien hoitaminen. Kysypä häneltä mikä kukkia vaivaa. Loppui japatus ja meni suu mutkalle. Harmitti kun ei ollutkaan miniän vika. Miniän, joka on houkutellut viattoman poika-rukkansa satimeen. Voi voi.

Anoppi sanoi kerran meillä käydessään että onpa kukat huonolla hoidolla kuin näyttää niin rupsahtaneelta. Sanoin hymyssä suin, että mieheni(poikansa) vastuulla on kukkien hoitaminen. Kysypä häneltä mikä kukkia vaivaa. Loppui japatus ja meni suu mutkalle. Harmitti kun ei ollutkaan miniän vika. Miniän, joka on houkutellut viattoman poika-rukkansa satimeen. Voi voi. Siis vastaus on: Älä provosoidu. Anna ämmän kälkätää. Itsensä vaan tekee hölmöksi.

Minä päättelen, että moni hyviä neuvoja antanut ei ole itse kokenut ap:n kuvailemaa tilannetta. Tässä teoria ja tosielämä eivät välttämättä kohtaa.