Miten on mahdollista että saattohoitopotilas jätettiin kärsimään hirvittävistä kivuista Suomessa?
Maria Veitola kertoo isänsä viimeisistä päivistä.Lääkäri oli lomalla,ja ei voitu muka ketään konsultoida jotta olisi saatu kipupumppu. Ambulanssikin kävi, eivät voineet tehdä mitään. Ymmärrän että hoitajat eivät voi itsenäisesti aloittaa lääkitystä, mutta ei ollut ketään päivystävää lääkäriä missään, kului päiviä ja potilas kouristeli kivuissa. Tätäkö on Suomen terveydenhuolto? Uskomatonta.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Erittäin tärkeää, että tästä puhutaan.
Pitäisi olla laissa, että kuolevalla täytyy olla 24/7 lääkäri saatavilla lievitystä varten..
Entä, jollei saada lääkäriä edes tekemään saattohoitopäätöstä.
Kaverini isä kuoli kaupungin vanhainkodissa siten, että kaveri kävi katsomassa ja sanoi 2 hoitajalle, että pitää tehdä saatrohoitopäätös ja antaa lievitystä. Sanoi nähneensä elämässään 4 kuolevaa ja tämä oli nyt sellainen. Hoitajat sanoi, että ei se ole kuoleva. Lääkärikin tapasi hänet eilen. No, kuoli muutaman tunnin päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porukka valittaa esim synnytyskivuista,jos kipulääkitys ei ole onnistunut.
Jos kuolleet pystyisi valittamaan, se ääni olisi valtava. Kuoleminen on edelleen toisinaan länsimaissakin hyvin tuskallista.
Mitä ihmettä synnytyskivut tähän liittyvät? Luuletko tätä kilpailuksi?
En luule kilpailuksi. Synnytyskivut oli itselläkin kamalia. Kuolemisen tuska kuitenkin on monella paljon pidempi ja suurempi.
Ne kuolleet vaan ei ole kertomassa täällä kivunlievityksen epäkohdista.
Vierailija kirjoitti:
Kipulääkkeet syöpäpotilailta pitäisi lailla kieltää. Samoin kipupumppu. Loppu ajan voi elää selvä päisenä eikä kipulääke pilvessä. Pääselvänä tietää milloin lähdön hetki koittaa.
Typerää trollaamista vai oliko tämä sarkasmia? Jokatapauksessa riittävä kipulääkitys saatava kuolevalle, luulisi olevan itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko tätä uutista.
Noinhan se menee ja persutelu on että jos sille antaa morfiinia, ne saattaa jäädä niihin koukkuun
Noin meni joskus 80-luvulla. Nykyään kyllä saa opiaatteja niin paljon, että jos kylmiltään antaisi jollekulle esim. syöpäsairaan päivän latingin, oikenisi koivet oitis.
Tiedän tämän, koska eräs sukulaiseni on terminaalivaiheen syövässä, pitkälle levinnyt adenokarsinooma. Kotona vielä, kipupumppu on ja siitä saa muistaakseni vielä 5 kertaa painaa itsekin lisää morfiinia jos automaattiannostus ei riitä. Lisäksi hänellä on vielä suun kautta otettavaa nopeasti vaikuttavaa lääkettä, jonka nimeä en muista.
Hänkin joutui ulisemaan ja vinkumaan kivusta siihen saakka, että syöpä löytyi. Siihen saakka tarjottiin puoli vuotta pelkkää buranaa ja panadolia. Mutta kun alkoivat lopulta uskoa, kyllä löytyi lääkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä oudolta ettei kukaan muka voinut auttaa. Mikä paikka on yhden lääkärin varassa? Toisaalta ei kai Veitola tällaisia keksisi omasta päästään.
Miksei keksisi? Ihmiset, jotka elävät julkisuudesta ilman mitään osaamista, ovat täysin sen varassa, että raflaavia juttuja on varastossa. Ettei ihmisten kiinnostus vaan hiivu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porukka valittaa esim synnytyskivuista,jos kipulääkitys ei ole onnistunut.
Jos kuolleet pystyisi valittamaan, se ääni olisi valtava. Kuoleminen on edelleen toisinaan länsimaissakin hyvin tuskallista.
Mitä ihmettä synnytyskivut tähän liittyvät? Luuletko tätä kilpailuksi?
En luule kilpailuksi. Synnytyskivut oli itselläkin kamalia. Kuolemisen tuska kuitenkin on monella paljon pidempi ja suurempi.
Ne kuolleet vaan ei ole kertomassa täällä kivunlievityksen epäkohdista.
En silti ymmärrä miten synnytyskivut tähän liittyvät.
Äitini menehtyi syöpään. Hän oli pienen sairaalan vuode-osastolla " saattohoidossa". Hänen tuskanhuutonsa kuuluivat ulko-ovelle asti. Kipulääkettä pistettiin, kun olimme paikalla, tämä toistui useasti. Kipupumppuja ei ollut. Traumat jäi ja olen kerännyt kuolin_apteekin.
Jos kuolemansairaan kivun lääkitseminen ei onnistu byrokratian tai muun vastaavan syyn vuoksi, niin kannattaa muistaa, että kipulääkkeitä saa muualtakin kuin lääkäreiltä. Itse en epäröisi hetkeäkään lähteä kaupoille, jos olisi omasta läheisestäni kyse
Kannattaa myös ymmärtää, että:
1. Toisinaan tuskat on niin suuret, ettei mikään määrä kipulääkettä poista sitä. Oma mummoni oli aikanaan niin lääkitty, että ei ollut lainkaan tajuissaan, mutta inisi ja vääntelehti silti (haimasyöpä).
2. Kun annetaan riittävästi kipulääkkeitä, ne lääkkeetkin voi aiheuttaa sivuvaikutuksia ja vaikka huonon tripin. Kyllä vaan, se, että opiaattia annetaan kipuun ei poista sen muita vaikutuksia. Potilas saattaa mölistä ihan senkin takia, ei välttämättä kivun.
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoista, eikö lääkäriä muka saisi mistään!
Plus eikö tulloin voisi sitten joku tuurata? Jos ei voi, sairaanhoitalille siksi aikaa oikeus määrätä morfiinia!
Eihän tästä muuten tuu mitään!
Kyseessä hätä tilanne!
outoa
Oikeeoppisesti palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon kuluu ns. ennakoiva hoitosuunnitelma. Siihen kuuluu myös kipulääkitys. Jos se on oikein tehty siinä on sitä niin paljon että se yleensä piisaa. Sitten aina on päivystys jossain josta lääkäri voi määrätä lisää. Toki ns. tavislääkärit eivät uskalla määrätä selaisia määriä kuin saattohoidossa tarvitaan.
Eikös kuolevan vaimo ollut hammaslääkäri? Myös hammaslääkäri saa määrätä lääkkeitä. Jotenkin tämä juttu ei kuulosta nyt ihan uskottavalta, mutta kamalaa jos onkin totta. Ketjussa joku ei ole osannut toimia.
Terveydenhoito nytkin kriisissä. Voi olla että tulevaisuudessa saa ihan kuolla syöpään kotona kovissa kivuissa. Saattohoitoon ei enää pääse. Ei auta kuin kerätä lääkkeitä, että saa sitten itseltä hengen pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko tätä uutista.
Noinhan se menee ja persutelu on että jos sille antaa morfiinia, ne saattaa jäädä niihin koukkuun
Noin meni joskus 80-luvulla. Nykyään kyllä saa opiaatteja niin paljon, että jos kylmiltään antaisi jollekulle esim. syöpäsairaan päivän latingin, oikenisi koivet oitis.
Tiedän tämän, koska eräs sukulaiseni on terminaalivaiheen syövässä, pitkälle levinnyt adenokarsinooma. Kotona vielä, kipupumppu on ja siitä saa muistaakseni vielä 5 kertaa painaa itsekin lisää morfiinia jos automaattiannostus ei riitä. Lisäksi hänellä on vielä suun kautta otettavaa nopeasti vaikuttavaa lääkettä, jonka nimeä en muista.
Hänkin joutui ulisemaan ja vinkumaan kivusta siihen saakka, että syöpä löytyi. Siihen saakka tarjottiin puoli vuotta pelkkää buranaa ja panadolia. Mutta kun alkoivat lopulta uskoa, kyllä löytyi lääkkeet.
Kyllä tuo on ihan tätä päivää. Sitä ei yksi sun tuttusi muuta.
Eri
Vierailija kirjoitti:
En usko tätä uutista.
Minä uskon. Suomessa on oikea saattohoito vain harvan saatavilla. Mikä on väärinja törkeää.
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/puolueet-nakevat-saattohoid…
En tiedä miten tämä on nykyään. Kun äitini kärsi syöpätuskista, ei lääkettä annettu " koska sydän voi pettää ".
Piti vaatimalla vaatia, että sai viimeisiin päiviin vahvoja kipulääkkeitä. Onneksi ne vähän helpottivat, Tiedän läheisten omaisia, joilla eivät auttaneet :(
Tiedättekö mistä tämä meillä johtuu? Yksiselitteisesti luterilaisuudesta: 'kivulla sinä olet tähän maailmaan tuleva, kivilla sinä olet täältä lähtevä'. Sairas uskonto, jota täällä noudatetaan vaikka virallisesti valtio (kunnat, sairaanhoitopiirit/hyvinbointialueet) onkin siitä erotettu.
Lääkitys pitäisi saada sille tasolle mitä keski- ja etelä-Euroopassa on - inhimilliseksi. Niin kuoleman kuin synnytystenkin yhteydessä, eli niillä kivuliaimmilla matkoilla.
Suomessa ei saa eutanasiaa eikä edes riittävää kivunlievitystä. Koska muuten voi tulla narkkariksi jne. Vaikka elinaikaa olisi enää tyyliin muutama viikko-kuukausi
Mitä ihmettä synnytyskivut tähän liittyvät? Luuletko tätä kilpailuksi?