Kuuluuko sun mielestä kertoa sairastavansa kaksisuuntaista..
Ihmiselle , jonka kanssa on seurustellut kohta puoli vuotta? Onko siitä pakko kertoa?
Kommentit (49)
Pitäisin kovin outona jos kumppani yrittäisi piilotella jotain tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin halunnut tietää jo ennen ekoja treffejä. Toisia ei sitten olis edes tullut.
No kuka tällaista kertoo ennen ensimmäistä tapaamista? Ymmärrän , että ekojen treffien jälkeen mutta ei muuten ole mitään syytä kertoa
Kerro vaan. Tosin meillä vaimon kanssa kohta 25v. Ja se ei vieläkään tajua miten bipo mieli toimii.
En edes muista koko diagnoosia joten tuskin muistaisin mainita eikä se ole mitenkään oleellistakaan elämässäni.
En ehkä ekoilla treffeillä kertoisi, mutta myöhemmin. Eihän sukupuolitaudeistakaan heti kerrota. Vasta kun suunnitellaan seksin harrastamista.
Kyllä ehdottomasti. Kerro heti, jotta ei sitten ylläty myöhemmin. Lisääntymisen kannalta tuo on myös merkittävä tieto, että haluaako siirtää sitä jälkeläisilleen. Se on vaikea sairaus kuitenkin, eikä kaikki jaksa katsella sitä parisuhteessaan. Todellisen rakkauden kohdalla asialla ei kuitenkaan ole väliä. Kertominen on hyvä testi hänelle.
Ymmärrän sen, että pelottaa kertoa esim. mielenterveydellisistä asioistaan, mutta miten voi luoda kestävän suhteen kovinkaan luotettavalle pohjalle jos siellä on jo salailtu asioita jotka saattavat vaikuttaa suhteeseen ja jotka taatusti tulevat julki ennemmin tai myöhemmin ... ? ...
Vierailija kirjoitti:
En edes muista koko diagnoosia joten tuskin muistaisin mainita eikä se ole mitenkään oleellistakaan elämässäni.
Toivottavasti muistat kuitenkin ottaa lääkkeesi?
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin halunnut tietää jo ennen ekoja treffejä. Toisia ei sitten olis edes tullut.
Oikeasti sun näkemys on näin kapea? Joo tiedän, että varmasti jokainen haluaisi mahdollisimman tasapainoisen kumppanin, mutta pelkkä toisen sairaus ei kerro kaikkea. Kakssuuntaisellakin voi olla ihan tasapainoinen elämä, jos on hyvä hoito ja oppinut tuntemaan sairauttaan ja itseään. Sitä voi ihmisillä olla vaikka kuinka paljon diagnosoimattomia sairauksia tai itse aiheutettuja ongelmia, että en lähtisi leimaamaan toista heti jonkun diagnoosin takia.
Miten AP hoidat lääkkeiden oton, ettei toinen huomaa. Tätä mietin minä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin halunnut tietää jo ennen ekoja treffejä. Toisia ei sitten olis edes tullut.
Mun kanssa olisi tullut, jos kertoisi ajoissa ja selventäisi, millaisia mania/masennusjaksot ovat sekä kertoisi mahdollisista psykooseistaan (koska nekin saattavat kuulua kaksisuuntaiseen
Sehän on sairautena vähän kuin Skitsofrenian sisarus).
Suhde kannattaa perustaa täysin rehelliselle ja aidolle pohjalle. Parempi alussa jo tuoda luurangot kaapista, se on reilua kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes muista koko diagnoosia joten tuskin muistaisin mainita eikä se ole mitenkään oleellistakaan elämässäni.
Toivottavasti muistat kuitenkin ottaa lääkkeesi?
Ei mulla ole mitään hoitokontaktia ole ollut vuosiin eikä lääkkeitäkään.
Jos et puolen vuoden jälkeen uskalla tai halua kertoa kumppanille, niin oletkohan oikean ihmisen kanssa?
Totta kai pitää kertoa, se on pysyvä osa sinua ja elämää sinun kanssasi. Onko parempi että hän vahingossa saa selville, esim. löytää lääkkeet tai ihmettelee käytöstäsi?
Vierailija kirjoitti:
Jos sitä ei näy päältä, niin älä heti kerro.
Psykoosit ja raskas velkataakka ovatkin sitten mahdolliselle kumppanille oikein kiva "yllätys".
Kerro heti. Jos ei ymmärrä, niin ei sitten ole arvoisesi.
Vierailija kirjoitti:
Kerro vaan. Tosin meillä vaimon kanssa kohta 25v. Ja se ei vieläkään tajua miten bipo mieli toimii.
No onko tuo ihme, kun harva bibo itsekään ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes muista koko diagnoosia joten tuskin muistaisin mainita eikä se ole mitenkään oleellistakaan elämässäni.
Toivottavasti muistat kuitenkin ottaa lääkkeesi?
Ei mulla ole mitään hoitokontaktia ole ollut vuosiin eikä lääkkeitäkään.
Sillä lailla...
No, onneksi ne mahdolliset kumppaniehdokkaat kyllä huomaavat asian ennemmin tai myöhemmin kertomattakin.
Itse olisin halunnut tietää jo ennen ekoja treffejä. Toisia ei sitten olis edes tullut.