Nälkä aina 17 aikaan, kun mies haluaa illallisen vasta 20 aikaan
Mitä välipalaa voisin syödä, että lähtee nälkä mutta kuitenkin maistuu vielä illalla ruoka yhtä aikaa?
Kommentit (58)
Ruokailu on sen verran tärkeää että en lähtisi itselle hyväksi kokemaani ruokaväliä tai annoksia muuttamaan toisen ihmisen perusteella. SYö ruoka viidletä ja kevyempi iltapala kahdeksalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syö lounas 13-14 niin ei ole nälkä vielä alkuillasta.
Entä, jos on nälkä jo 10.30, kuten minulla.
No syö parempi aamupala. Itse olen suunnilleen 12-vuotiaasta pääosin skipannut aamupalan ja syönyt päivä ekan aterian klo 12-18 välillä. Ihan pötyä jos aikuinen ihminen muka kuolisi nälkään jos ei mussuta jotain parin tunnin välein.
Tiedätkö minä olen se joka syö usein sen yhden aterian joskus illalla, alkuyöstä. Mutta minun tyttäreni oikeasti on ollut jo nuoresta sellainen että se on paras syöttää useaan kertaan päivässä, kun ei koulussa oikein syönyt eikä aamullakaan erityisesti maistunut, niin kyllä oli kiire laittaa jotain pöytään kotiintullessaan, kun ei sitä nälkäraivaria kuunnellut pirukaan. Hiljalleen sen huomasi että kas, se rauhoittuu kun saa syötävää. Vaikka porkkanaa.
Että läheisten vuoksihan tähän pitäisi joku hyvä ratkaisu löytyä.
Mitä vittua? Siis teetkö ruuan kun miehellesi sopii ja odottelet että voit syödä? Osoittaisin moiselle ukolle ovea ja jatkaisin elämääni
Mun mies kans tulee töistä ja sanoo ettei oo nälkä kun kävi töissä ulkona syömässä kunnolla. Mä siihen tokasen aina, et mulla ja lapsilla on nälkä ja teen ruuan nyt. Se syö tai on syömättä.
Vierailija kirjoitti:
Syökää molemmat oman aikataulunne mukaan. Jos haluat istua saman pöydän ääressä, kun mies syö, istu ja syö iltapala siinä. Tai juo teetä/jotain, jollet noin myöhään halua enää syödä.
Miksi sun pitäisi lykätä nälkääsi närppimällä jotain välipalaa päivällisaikaan, vaikka toinen haluaa syödä kunnon ruuan myöhemmin. Ei kaikille edes sovi raskaan aterian mättäminen pari tuntia ennen nukkumaanmenoa (olettaen, että petiin mennään ennen åuolta yötä). En minä ainakaan pysty nukkumaan ison aterian jälkeen, vaan mieluiten paastoan klo 18 eteenpäin tai syön korkeintaan ihan pienen iltapalan 20 aikoihin, jos on tosi kova nälkä.
Ja minä taas syön juuri päinvastoin kuin sinä. Eli joku kompromissihan siinä pitäisi löytää, mutta jotenkin epäoikeudenmukaiselta tuntuu jos aina toinen laittaa ne ruoat ja joutuu laittamaan ne aiemmin kuin itse haluaa syödä. Kun eihän se lämmittäminen kaikkea paranna. Eli ruoan tehnyt saa sitten aina vaan lämmitettyä.
Ap jos sä kerran olet aikuinen sulla on ihan vapaasti oikeus syödä silloin kun sulla on nälkä. Mies kokatkoon itelleen safkaa klo 20. Ei ole mikään pakko syödä päivällisä yhdessä.
En ymmärrä aloittajan ongelmaa. Eihän hän ole holhouksen alla tai kotiorja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syökää molemmat oman aikataulunne mukaan. Jos haluat istua saman pöydän ääressä, kun mies syö, istu ja syö iltapala siinä. Tai juo teetä/jotain, jollet noin myöhään halua enää syödä.
Miksi sun pitäisi lykätä nälkääsi närppimällä jotain välipalaa päivällisaikaan, vaikka toinen haluaa syödä kunnon ruuan myöhemmin. Ei kaikille edes sovi raskaan aterian mättäminen pari tuntia ennen nukkumaanmenoa (olettaen, että petiin mennään ennen åuolta yötä). En minä ainakaan pysty nukkumaan ison aterian jälkeen, vaan mieluiten paastoan klo 18 eteenpäin tai syön korkeintaan ihan pienen iltapalan 20 aikoihin, jos on tosi kova nälkä.
Ja minä taas syön juuri päinvastoin kuin sinä. Eli joku kompromissihan siinä pitäisi löytää, mutta jotenkin epäoikeudenmukaiselta tuntuu jos aina toinen laittaa ne ruoat ja joutuu laittamaan ne aiemmin kuin itse haluaa syödä. Kun eihän se lämmittäminen kaikkea paranna. Eli ruoan tehnyt saa sitten aina vaan lämmitettyä.
Kumpikin kokkaa omat ruokansa, problem solved.
Syö oma ruoka jo klo 17.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi niin moni haluaa syödä yhdessä muiden kanssa. Itse inhoan sitä, en kestä kuunella syömisen ääniä.
Yhtä hyvin voisi ottaa sosiqaliseksi tapahtumaksi käydä yhuä aikaa vessassa. Pöntöt vaan riviin ja kaikki joukolla yhdessä asioimaan.
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa että meidän suhteessa minä olin se joka halusi syödä joskus 20-23 aikaan päivän ensimmäisen aterian. Ja kyllähän se toki harmitti että mun piti se ruoka laittaa hänen aikataulunsa mukaan päivällä ja sitten lämmittää itselle aina "vanhaa".
Hänhän ei koskaan laittanut, ja haukkui jos en ollut mystisesti aavistanut oikeaa aikaa ja ruoka ei ollut valmis vaikka päivälenkiltä palattuaan.
Sitten kun aloin tehdä aamupalaa tai syödä päivemmällä aterian, ja toki vielä pari leipää iltapalaksi koska en vain saa nukuttua nälissäni (siis helpompi olla åäivä nälissään ja syödä vasta illalla) niin hän haukkui kun syön koko ajan ja olen läski valas. 2 kertaa vuorokaudessakin on koko ajan!
Sori tästä ohiksesta, yritän ehkä muistuttaa itselleni että ihan oikeassa olen kun en hänelle enää vastaa enkä anna mahdollisuutta.
Mutta on se kyllä ihan peestä jos on eri rytmit. Tietty jos molemmat tekee ruokaa ja sitten seuraavana päivänä kumpikin saa tähteitä lämmittää milloin tahtoo.
Hyvä että lähdit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko se miehesi joku kotityranni joka pakottaa sinut syömään kanssaan samaan aikaan vai mistä kiikastaa?
m38
Ei pakota, mutta jos hän tekee ruoan niin viivyttää sitä.
Ei noin yksinkertaisen ihmisen pitäis olla netissä.
Kokkaat itelles safkan, miehes syököön mitä lystää. Ootko sä oikeasti noin lapanen?
Meillä tuollainen ero elämäntavoissa ja arkirytmissä olisi varmaan käynyt ilmi jo seurusteluaikana ja olisimme huomanneet, ettemme sovi yhteen.
Sillä tavalla eroamme, että minä syön aamiaisen 8-10 välillä (riippuen, onko työpäivä vai ei) ja lounaan 12-15 välillä. Puoliso syö aamupäivän/iltapäivän aikana vain jonkinlaisen brunssin (munakasta, puuroa, leipää) silloin, kun hänelle sopii. Mutta päivällinen meillä on aina 20-21 välillä, sen syömme yhtä aikaa.
Iltapalaa ei tietenkään tuon jälkeen syö kumpikaan.
Vierailija kirjoitti:
Omituinen ajatus, että jokainen syököön oman aikataulunsa mukaan. Meillä syödään lähes aina n. klo 19:30-20.00, koska mies tulee vasta niihin aikoihin töistä kotiin.
Itse syön aamiaisen, välipalan, myöhäisen lounaan ja yleensä kahvia ja hedelmän/jotain kasviksia/voileivän siinä viiden maissa, maistuu kyllä illallinen yhdessä.
Omituinen ajatus venyttää omaa ruokailuaikaa toisen aikataulun takia. Eikö ihmiset osaa enää syödä siihen aikaan kun on nälkä?
Mulla on ratkaisu: Teet itsellesi ruokaa klo 17. Iltapalan voit syödä mihin aikaan haluat. Mies tekee ruoan siihen aikaan kun hän haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun on sinun vuorosi kokata niin laitat ruuan klo 17 ja mies saa lämmittää myöhemmin.
Mies ei anna kokkausvuoroa.
Lopeta trollaaminen
Vierailija kirjoitti:
17 on kyllä hirveän aikainen illallinen. Itse lähden töistä vasta 17:30 ja ruoka on aikaisimmillaan valmiina puoli seitsemältä. Muutenkin ruoka-aikoja on helpompi myöhentää kuin aikaistaa. Tulee etova olo jos pitää pakkosyödä liian aikaisin. Klo 19 illalliseen tottuu kyllä nopeasti.
Ei se ole illallnen vaan päivällinen. 1970-ja 1980-luvulla klo 17 oli ihan normaali päivällisaika. Silloin ihmiset olivat paljon hoikempia kuin nykyisin.
Miksi annat miehesi (tai ylipäätään kenenkään) sanella milloin syödään...?
Mikä estää sinua valmistamasta illallista silloin, kun SINÄ haluat? Itse asiassa klo 17 se olisi päivällinen.
Onko miehesi jostakin sellaisesta maasta, jossa on tapana syödä illallinen myöhään tavallisina arkipäivinäkin?
Pakko sanoa että meidän suhteessa minä olin se joka halusi syödä joskus 20-23 aikaan päivän ensimmäisen aterian. Ja kyllähän se toki harmitti että mun piti se ruoka laittaa hänen aikataulunsa mukaan päivällä ja sitten lämmittää itselle aina "vanhaa".
Hänhän ei koskaan laittanut, ja haukkui jos en ollut mystisesti aavistanut oikeaa aikaa ja ruoka ei ollut valmis vaikka päivälenkiltä palattuaan.
Sitten kun aloin tehdä aamupalaa tai syödä päivemmällä aterian, ja toki vielä pari leipää iltapalaksi koska en vain saa nukuttua nälissäni (siis helpompi olla åäivä nälissään ja syödä vasta illalla) niin hän haukkui kun syön koko ajan ja olen läski valas. 2 kertaa vuorokaudessakin on koko ajan!
Sori tästä ohiksesta, yritän ehkä muistuttaa itselleni että ihan oikeassa olen kun en hänelle enää vastaa enkä anna mahdollisuutta.
Mutta on se kyllä ihan peestä jos on eri rytmit. Tietty jos molemmat tekee ruokaa ja sitten seuraavana päivänä kumpikin saa tähteitä lämmittää milloin tahtoo.