Peter Vesterbacka haalii Suomen lukioihin kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia - Eli veronmaksajat maksaa ja Vesterbacka tienaa??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Kyllä varmaan Ruandassa kiinnostaa opiskella vaikka minkälainen kieli, jos se on pääsylippu hyvinvointivaltioon, jossa on rauha ja mukavuutta. Niin mäkin tekisin ja toisin koko suvun mukanani.

Ruandassa on hyvinkin rauhallista ja maa kehittyy koko ajan ja vaurastuu. On muuten pääkaupunkikin siistimpi kuin vaikka Helsinki, ei roskan roskaa missään.

Ihmeellisiä oletuksia ja ennakkoluuloja on monilla. Millä perusteella ruandalainen mielestäsi saa tuotua suvun mukanaan?

Eiköhän se oletus perustu ihan jo BKT:hen.

Suomen BKT vuodessa per asukas: 45 000

Ruandan BKT vuodessa per asukas: 800

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Samaa sanottiin 2015.

Et näe mitään eroa siinä että toiset tulevat tänne toimettomiksi louhimaan ja toiset opiskelemaan? Jo se että on pystynyt vuodessa opiskelemaan sellaisen kielitaidon että pärjää opinnoissa kertoo siitä että opiskelu kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Roviolla ei mene enää hyvin ja Vesterbacka tarvitsee halpaa työvoimaa.

Tämä. Ja kavereille kans, miten sitä muuten huonoilla ideoilla voisi tehdä voittoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Motivaatio voi lopahtaa kesken kun porukka näkee mihin soppaan on lusikkansa pistänyt. On ihan eri juttu sopeutua vaikka pk-seudulle kuin itäsuomalaiseen pikkukaupunkiin tai kylään. 

Ainakin Sallassa on venäläiset pärjänneet vaikka ovat miljoonakaupungeista muuttaneet keskelle korpea.

Venäläiset ovat tottuneet kylmään ilmastoon ja pimeään talvikauteen syntymästään saakka. Joku ruandalainen tai nigerialainen ei ole. Kyseinen manner ei tunne ilmiötä nimeltä talvi, ei edes syksy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Samaa sanottiin 2015.

Et näe mitään eroa siinä että toiset tulevat tänne toimettomiksi louhimaan ja toiset opiskelemaan? Jo se että on pystynyt vuodessa opiskelemaan sellaisen kielitaidon että pärjää opinnoissa kertoo siitä että opiskelu kiinnostaa.

Toinen on tietysti kehuttavampaa kuin toinen, mutta ei se motiivi niitä valtiolle koituvia kuluja kyllä muuta miksikään.

Kyllä minulle on jäänyt mieleen, kun silloin 2015 haastateltiin lehdessä sellaisia, jotka olivat tulleet nimenomaan opiskelupaikan toivossa. Yksikin nuori nainen tähtäsi hammaslääkäriksi ja oli kuullut, että Suomessa tällainen onnistuu ilmaiseksi.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Samaa sanottiin 2015.

Et näe mitään eroa siinä että toiset tulevat tänne toimettomiksi louhimaan ja toiset opiskelemaan? Jo se että on pystynyt vuodessa opiskelemaan sellaisen kielitaidon että pärjää opinnoissa kertoo siitä että opiskelu kiinnostaa.

Sillä ei ole mitään arvoa että "opiskelu kiinnostaa" jos sen opiskelun maksajat eivät koskaan saa siitä mitään hyötyä.

Vesterbackalta tainnut muutenkin mennä maailmantilanne ohi, kun sitä työvoimaa on tullut tänne Ukrainasta kymmeniä tuhansia ja nytkin tulvii itärajan yli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän vuoden opiskelijakohtaisten valtionosuuksien perusteella laskettuna 45 000 ulkomaalaista lukiolaista aiheuttaisi valtionosuusmenoja vuosittain ainakin reilut 320 miljoonaa euroa. Todennäköisesti summa olisi suurempi, koska pienissä lukioissa opiskelijakohtainen valtionosuus on suurempi.

Tänä vuonna lukiokoulutuksen valtionosuuksiin on menossa yhteensä noin 740 miljoonaa euroa.

Jos ja kun siis jostain Kamerunista pamahtaa syrjäkylille opiskelija, niin kunta hommaa asunnon ja Kela maksa asumistuen + toimeentulotuen 532,97 €/kk.

Jep, tästä ei puhuttu mitään. Kuka niitä elättää täällä ja kuka hankkii, ja maksaa, niille asunnot?

Kuka maksaa sitten suomalaisten lasten ja nuorten koulutuksen ulkomailla? Ja asumisen?

Esim. suomalaisia nuoria on pilvin pimein esim. Liettuan yliopistossa lääkäri koulutuksessa. Itsekin tunnen useamman.

Onko heitä Liettuassakin? Ainakin Riiassa Latvian yliopistossa on suomalaisia varsin paljon lääkärikoulutuksessa. Maksavat itse ison summan opiskelustaan.

OT, mutta olin kauan sitten juuri Riiassa opettajana, enkä olisi ikinä uskonut, että joskus vielä siellä koulutetaan tulevia lääkäreitä Suomesta. Hienosti siellä on menty eteenpäin.

"Samaan aikaan maailmalla on rajaton kysyntä suomalaiselle, maailman parhaalle koulutukselle, Vesterbacka sanoo."

Peter on hyvä ja perustaa suomalaisia kouluja suomalaisine opettajineen luettelemiinsa maihin. Ja ihan omilla rahoillaan. Mikä ihmeen velvollisuus meillä on kouluttaa ja elättää vieraiden maiden kansalaisia, joita ilmeisesti olisi tarkoitus rahdata tänne todella paljon. Tuo kymmeniä tuhansia on ihan varmasti vedetty alakanttiin ja tarkoituksella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Kyllä varmaan Ruandassa kiinnostaa opiskella vaikka minkälainen kieli, jos se on pääsylippu hyvinvointivaltioon, jossa on rauha ja mukavuutta. Niin mäkin tekisin ja toisin koko suvun mukanani.

Ruandassa on hyvinkin rauhallista ja maa kehittyy koko ajan ja vaurastuu. On muuten pääkaupunkikin siistimpi kuin vaikka Helsinki, ei roskan roskaa missään.

Ihmeellisiä oletuksia ja ennakkoluuloja on monilla. Millä perusteella ruandalainen mielestäsi saa tuotua suvun mukanaan?

Eiköhän se oletus perustu ihan jo BKT:hen.

Suomen BKT vuodessa per asukas: 45 000

Ruandan BKT vuodessa per asukas: 800

Katsopa ostovoimakorjattu BKT, Ruanda päihittää monta Euroopankin maata.

Noissa lähtömaissa on vaikea teettää halpaa työtä, kun koulutustaso on mitä on, yhteiskunnat epävakaita ja toisaalta on alettu vaatia eettisyyttä sinnekin työoloihin, kun on nähty, että globaalit ongelmat tosiaan ovat globaaleja.

Niin hei! Tuodaan väki tänne. Kääritään ensin fyrkat kielenopetuksesta ja sitten toiseen kertaan veronmaksajilta täällä eikö? Lopuksi poljetaan palkkoja täällä, kun on helpotettu työvoimapulaa. Näinkö? Ai että, on kätevää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Motivaatio voi lopahtaa kesken kun porukka näkee mihin soppaan on lusikkansa pistänyt. On ihan eri juttu sopeutua vaikka pk-seudulle kuin itäsuomalaiseen pikkukaupunkiin tai kylään. 

Ainakin Sallassa on venäläiset pärjänneet vaikka ovat miljoonakaupungeista muuttaneet keskelle korpea.

Venäläiset ovat tottuneet kylmään ilmastoon ja pimeään talvikauteen syntymästään saakka. Joku ruandalainen tai nigerialainen ei ole. Kyseinen manner ei tunne ilmiötä nimeltä talvi, ei edes syksy. 

Ohiksena, täällä on jo aika paljon vierastyövoimaa. Siivoajia Afrikasta, raksamiehiä itä-Euroopasta, ravintolatyöntekijöitä Aasiasta yms. Miten kenenkään oikeudentunto hyväksyy sen, että nämä pienellä palkalla raskaita töitä tekevät joutuvat hekin veroistaan maksamaan tämän Vesterbackan kusetusyrityksen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Ulkomaalainen maksaa Vesterbackalle, että tämä hoitaa sen Suomeen

2. Syrjäseudun lukio maksaa Vesterbackalle, että tämä tuo oppilaita heille

3. Suomalainen veronmaksaja maksaa oppilaiden koulutuksen, asumisen, terveydenhuollon jne.

-> Miten tää eroaa ihmissalakuljetuksesta ja ihmiskaupasta? Tuohan on täsmälleen sama toimintamalli kuin ihmisiä Välimeren yli salakuljettavilla.

Ei niin yhtikäs mitenkään. 

Olet väärässä. Bisnesmalli on aivan täsmälleen sama.

- rahastetaan heikoista oloista tulevia ihmisiä lupauksilla viedä heidät parempaan elämään kunhan vain maksavat tälle "välittäjälle"

- kuskataan heidät sinne

- heivataan heidät veronmaksajien elätettäviksi ja kääritään itse massit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Motivaatio voi lopahtaa kesken kun porukka näkee mihin soppaan on lusikkansa pistänyt. On ihan eri juttu sopeutua vaikka pk-seudulle kuin itäsuomalaiseen pikkukaupunkiin tai kylään. 

Ainakin Sallassa on venäläiset pärjänneet vaikka ovat miljoonakaupungeista muuttaneet keskelle korpea.

Venäläiset ovat tottuneet kylmään ilmastoon ja pimeään talvikauteen syntymästään saakka. Joku ruandalainen tai nigerialainen ei ole. Kyseinen manner ei tunne ilmiötä nimeltä talvi, ei edes syksy. 

Etelävenäläisetkin? Ihminen sopeutuu vaikka mihin jos halua ja tahtoa riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Kyllä varmaan Ruandassa kiinnostaa opiskella vaikka minkälainen kieli, jos se on pääsylippu hyvinvointivaltioon, jossa on rauha ja mukavuutta. Niin mäkin tekisin ja toisin koko suvun mukanani.

Ruandassa on hyvinkin rauhallista ja maa kehittyy koko ajan ja vaurastuu. On muuten pääkaupunkikin siistimpi kuin vaikka Helsinki, ei roskan roskaa missään.

Ihmeellisiä oletuksia ja ennakkoluuloja on monilla. Millä perusteella ruandalainen mielestäsi saa tuotua suvun mukanaan?

Näillä spekseillä on sangen kummallista, että ruandalaisen pitää tulla kaukaiseen Suomeen asti lukioon. Jos valtio kerran on vauras ja rauhallinen niin heillä luulisi olevan laadukasta koulutusta omastakin takaa. Ei ole oikein että sieltä tullaan hyötymään vieraasta yhteiskunnasta ja sen omille kansalaisille tarkoitetuista peruskoulutuspalveluista. Jotka eivät ole ilmaisia vaan verorahoista kustannettuja. Kuinka paljon ruandalaiset ovat makselleet veroja Suomeen?

Saadaan lukioluokatkin sekasin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Joo, niistä saa kivan nöyrää halpatyövoimaa Woltille, eli sinne Vesterbackan kavereille riistettäviksi.

Ovat alaikäisinä vielä kivasti paljon nöyrempiä ja helpompia hyväksikäyttää kuin nykyiset Woltin korkeakouluopiskelijat.

Ja näppärästi noista saa alistuvaa, nöyrää, hyväksikäytettävää ihmismateriaalia moneen muuhunkin vähemmän valoa kestävään juttuun.

Kyllä on Vesterbackalla joo tosi jalot aikeet ...

Eikös tästä suomalaisesta opetusviennistä ole toinenkin karu kokemus tästä vastikään. MOTiss taisi olla juttua, kun joku virkamies keksinyt lyödä suomalaisen koulutuksen maineella rahoiksi ja myy jotain suomikoulu -franchisingia Lähi-idän maihin ja muihin paskastaneihin. Vanhemmat maksaa ison hinman kun saa oikein Suomalaista Koulutusta ja sit siellä on jotkut pahviset seinät, katot murenee niskaan, opettajat haalii jotain värikyniä ja vihkoja omilla rahoillaan. Ja koulutusoikeuden ja nimen ostanut joku ählämyrittäjä, joka ei tiedä koulutuksesta yhtään mitään. Palkattiin muka oikein suomalaisia opettajia samaan bisnes alkuun ja antamaan sitä Suomalaista Opetusta ja sitten kävi ilmi, että mitään vakuutuksia tai työlupia tms. ei ole ja pitää olla hys hys asioista ja valehdella tarvittaessa. Ja tosiaan tilat ja resurssit aivan nolla. Nytkin tää virkamiesrouva varmaan myy tätä bisnestä edelleen....

https://yle.fi/uutiset/3-12463035

En tiedä oliko toi toisen asteen ilmaisuus niin hyvä asia ylipäätään, kun kuuleman mukaan perusopetukseen ja lastentarhoihin ei riitä tarpeeksi varoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pärjäisikö suomalainen lukiolainen yksin toisella puolella maailmaa ilman vanhempia, sukua, ystäviä ja läheisiä? Ilman kyseisen maan kielitaitoa, asuen jossain asuntolassa, nuorena epävarmana haavoittuvaisena ihmisenä? Onko näiden nuorten hyvinvointia ja jaksamista mietitty ollenkaan?

Vaihto-oppilaat? Lähtevät ulkomaille ja joutuvat vielä täysin vieraaseen perheeseen. Moni ei edes osaa kieltä minkä kieliseen kouluun on menossa opiskelemaan. Ja silti suurin osa pärjää eikä jätä vuotta kesken.

Älä nyt naurata. Vaihto-opiskelussa koko juttu on tosi hyvin suunniteltu, perheet tarkalleen valittu ja opiskelijat saavat paljon tukea. Siksihän siitä joutuukin MAKSAMAAN niin paljon. Päinvastoin kuin tässä, jossa kaiken saisi veronmaksajien kustantamana.

Ja kuinkahan paljon kuvittelet tämän yhteiskunnan nykyisellään kykenevän tukemaan kymmeniä tuhansia yksin olevia teinejä toiselta puolelta maailmaa? Meinasitko laittaa sen koko ylivuotavan hoitajareservin töihin? Tai työllistää lastensuojelun, kun niillä on kuulemma liikaa vapaa-aikaa? Vai järjestää lisää puuhaa opettajille, kun ne eivät olekaan muuta kuin valtaosa burnoutin ja irtisanoutumisen partaalla? Vai siirtää ne nyt jo tänne töihin tulleet ulkomaalaiset vanhustenhuollosta babysittaamaan näitä teinejä jotta Vesterbacka saa fyrkkaa?

Tämä on kyllä niin uskomaton alanoteeraus Vesterbackalta, että vaikka olen aina pitänyt häntä valehtelevana huijarina ja naurettavana pellenä, yhdistettynä valtavaan narsismiin ja rahanahneuteen, että ei olisi kuvitellut edes sen vajoavan näin alas.

Perustakoon niitä kouluja Afrikkaan ihan omilla rahoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Pärjäisikö suomalainen lukiolainen yksin toisella puolella maailmaa ilman vanhempia, sukua, ystäviä ja läheisiä? Ilman kyseisen maan kielitaitoa, asuen jossain asuntolassa, nuorena epävarmana haavoittuvaisena ihmisenä? Onko näiden nuorten hyvinvointia ja jaksamista mietitty ollenkaan?

Tai mistä raha näihin opintoihin tulee? Millaisista oloista nämä nuoret tukevat? Onko sitä jotenkin tutkittu, kun tällaiseen laajamittaiseen toimintaan on ryhdytty?