Peter Vesterbacka haalii Suomen lukioihin kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia - Eli veronmaksajat maksaa ja Vesterbacka tienaa??

Suurin osa näistä koulutusshoppailijoista lähtee takaisinpäin kun todellisuus iskee märkänä rättinä vasten kasvoja. Ei ole helppoa sopeutua jonnekin peräkylälle umpimielisten paikallisten sekaan, kauas isoista kaupungeista ja niiden elämänmenosta. Puhumattakaan pitkästä, pimeästä ja kylmästä talvesta. Skypepuhelut ja facetimet kaukana asuvien sukulaisten ja kavereiden kanssa ei takuulla ole riittävästi pitämään koti-ikävää poissa. 

Skandinaavisen hyvinvointivaltion ei alunperin ajateltu perustuvan tällaiselle, että yksityiset firmat lypsävät verorahoja ja tienaavat sillä.

On ihan väärin, että KELA (=me veronmaksajat) maksaa isot vuokrat asumistukina sijoitusasunnon omistajille.

On väärin, että KELA maksaa erilaisia tukiaisia työntekijälle, koska työnantaja eli yrittäjä maksaa niin pientä palkkaa, ettei sillä elä.

On väärin, että julkiseksi palveluksi ajateltu terveydenhuolto siirtyy vähitellen yksityisten firmojen KELA:n tuilla hoitamaksi bisnekseksi.

Samoin siirtyy lastenhoito, kun yksityiset päivähoitofirmat jopa mainostavat, kuinka heidän palveluaan voi maksaa myös KELA:n tuilla.

Samaa vääristynyttä markkinointia on se, miten siivous- ym. palveluyritykset mainostavat, miten asiakas voi pistää syntyneet kulut suoraan kotitalousvähennyksiin.

Nyt sitten aletaan lypsää rahaa koulutuksenkin kautta. Suomen ennen niin loistelias PISA-menestys yritetään epätoivoisesti hyödyntää globaalilla tasolla vielä, kun voi. Kohta se on muisto vain.

Mitä suomalainen veronmaksaja saa tästä jalosta toimenpiteestä? Onko mielipidettä kysytty kulujen maksajilta? Ei minulta ainakaan.

Vierailija kirjoitti:

Mitä suomalainen veronmaksaja saa tästä jalosta toimenpiteestä? Onko mielipidettä kysytty kulujen maksajilta? Ei minulta ainakaan.

Saa laskun.

Eiköhän idean isää kiinnosta vaan omalle tilille kilahtavat roposet?

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa näistä koulutusshoppailijoista lähtee takaisinpäin kun todellisuus iskee märkänä rättinä vasten kasvoja. Ei ole helppoa sopeutua jonnekin peräkylälle umpimielisten paikallisten sekaan, kauas isoista kaupungeista ja niiden elämänmenosta. Puhumattakaan pitkästä, pimeästä ja kylmästä talvesta. Skypepuhelut ja facetimet kaukana asuvien sukulaisten ja kavereiden kanssa ei takuulla ole riittävästi pitämään koti-ikävää poissa. 

Kun miettii vielä, miten nuorista ihmisistä on kyse! Ihan pelkkiä pelinappuloita tässä pelissä.

Minusta tämmöinen on epäilyttävää bisnestä, jopa valtion turvallisuuden vastaista toimintaa. Tuotattaa tänne jostakin epämääräisistä maista ties mitä tyyppejä (ja kai alaikäisillä perheet pitää olla matkassa...).

Vesterbackahan kaveerasi myös Kiinan kanssa ja yritti tosissaan lobata tänne sitä Tallinnan-tunnelihanketta. Tuokin oli vain Kiinan kiero tapa levittäytyä länsimaihin hallitsemaan strategisesti tärkeitä kohteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Samaa sanottiin 2015.

Vestbacka myy asiakaskunnalleen ideaa laadukkaasta opetuksesta ja koulutuksesta, joka toki on totta mutta koskee lähinnä isoimpien paikkakuntien parhaita lukioita. En väitä etteikö ns. maaseutulukioissakin voisi saada hyvätasoista opetusta, mutta se on aika sattuman kauppaa. Lisäksi niiden opetushenkilöstö ei ole tottunut operoimaan kansainvälisen oppilasaineksen kanssa. Jos oppilaat eivät puhu kunnolla suomea eikä ope englantia niin tuloksena voi olla aikamoinen sekametelisoppa. 

Ainahan voi haaveilla ja yrittää ties mitä järjetöntä, kaikki ideat eivät kuitenkaan pääse läpi. MITEN TÄLLÄINEN JÄRJETTÖMYYS ON VOINUT MENNÄ VALTIOLLE LÄPI?????! Miten valtio vain sylkee veronmaksajan kuppiin??! Onko tämä joku yritys saada epätoivoisesti koulutettua porukkaa Suomeen? Pikkukuntien koulujen pelastukseen tämä ei mennyt, vaikka sillä tätä paskaa verhotaankin.

Vierailija kirjoitti:

Pärjäisikö suomalainen lukiolainen yksin toisella puolella maailmaa ilman vanhempia, sukua, ystäviä ja läheisiä? Ilman kyseisen maan kielitaitoa, asuen jossain asuntolassa, nuorena epävarmana haavoittuvaisena ihmisenä? Onko näiden nuorten hyvinvointia ja jaksamista mietitty ollenkaan?

Vaihto-oppilaat? Lähtevät ulkomaille ja joutuvat vielä täysin vieraaseen perheeseen. Moni ei edes osaa kieltä minkä kieliseen kouluun on menossa opiskelemaan. Ja silti suurin osa pärjää eikä jätä vuotta kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä huoli, ei se onnistu kuitenkaan. Ei ole onnistunut missään mitä on yrittänyt. Angry Birds oli ihan muiden kehittämä homma, josta Peter vain varasti kunnian.

Peterin jutut ovat näitä kiinalaisten Tallinna-tunneleita ...

Paha vaan, että tässä ideassa pääsee tuhlaamaan veronmaksajien rahoja jonkin porsaanreiän takia.

Jep - ja löisin vaikka vetoa, että tämä on sillä tavalla junailtu, että itse hyötyy tästä eniten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Kyllä varmaan Ruandassa kiinnostaa opiskella vaikka minkälainen kieli, jos se on pääsylippu hyvinvointivaltioon, jossa on rauha ja mukavuutta. Niin mäkin tekisin ja toisin koko suvun mukanani.

Vierailija kirjoitti:

Miten nämä kamerunilaiset yms. saadaan sille tieto- ja taitotasolle että pystyvät läpäisemään suomalaiset ylioppilaskirjoitukset? Eikös esimerkiksi äidinkieli ole pakollinen aine. Ja tällä tarkoitetaan nimenomaan suomen kieltä, ei oppilaan omaa äidinkieltä. 

Kovin kirjavan peruskoulutustaustan omaavia tyyppejä olisi tulossa. Onko heillä vaadittavat ja tarvittavat pohjatiedot suomilukion läpäisyyn? Ja onko kielitaito todella sillä tasolla, että opetus hoituu suomeksi eikä englanniksi tai eri kieliä sekoittaen? Ei kai ylppäreissäkään saa/voi vastata englanniksi. 

Vieraskieliset suorittavat suomi toisena kielenä-kokeen, eivät äidinkieltä.

He opiskelevat omissa maissaan ensin vuoden suomea. Vasta sitten tulevat Suomeen. En ymmärrä mikseivät pärjäisi.

Aikoinaan kun aloitin lukion niin minun luokalleni tuli oppilas joka oli muuttanut Suomeen vasta silloin kesällä. Hän oli omassa maassa jonkun kielikurssin käynyt. Suoritti lukion normaalisti kolmessa vuodessa. Ihan ensimmäisinä kuukausina hän sai esimerkiksi kokeisiin vastata omalla kielellään vastaukset. Mutta sitten sen jälkeen ei ollut hänelle mitään erityisjärjestelyä.

Tässä ketjussa olikin jo Neuvostoliitto/Venäjä mainittu. Siellä tosiaan opiskelee/opiskeli paljon ulkomaalaisia jotka eivät maahan tullessaan osaa yhtään venäjää. Opiskelevat ensin kieltä vuoden ja sen jälkeen aloittavat yliopisto-opiskelun venäjäksi. Meilläkin on Suomessa paljon aikoinaan Neuvostoliitossa juuri tällä tyylillä mm. lääkäreiksi opiskelleita.

Vierailija kirjoitti:

Vestbacka myy asiakaskunnalleen ideaa laadukkaasta opetuksesta ja koulutuksesta, joka toki on totta mutta koskee lähinnä isoimpien paikkakuntien parhaita lukioita. En väitä etteikö ns. maaseutulukioissakin voisi saada hyvätasoista opetusta, mutta se on aika sattuman kauppaa. Lisäksi niiden opetushenkilöstö ei ole tottunut operoimaan kansainvälisen oppilasaineksen kanssa. Jos oppilaat eivät puhu kunnolla suomea eikä ope englantia niin tuloksena voi olla aikamoinen sekametelisoppa. 

Juuri samaa mietin, että eipä kiinnosta opettaa kielipuolia oppilaita tämän enempää. Aivan tarpeeksi on työtä nytkin. Alanvaihto mielessä joka päivä.

t. Aineenope lukiosta

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008381317.html

Taikasana työvoimapula

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Motivaatio voi lopahtaa kesken kun porukka näkee mihin soppaan on lusikkansa pistänyt. On ihan eri juttu sopeutua vaikka pk-seudulle kuin itäsuomalaiseen pikkukaupunkiin tai kylään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Kyllä varmaan Ruandassa kiinnostaa opiskella vaikka minkälainen kieli, jos se on pääsylippu hyvinvointivaltioon, jossa on rauha ja mukavuutta. Niin mäkin tekisin ja toisin koko suvun mukanani.

Ruandassa on hyvinkin rauhallista ja maa kehittyy koko ajan ja vaurastuu. On muuten pääkaupunkikin siistimpi kuin vaikka Helsinki, ei roskan roskaa missään.

Ihmeellisiä oletuksia ja ennakkoluuloja on monilla. Millä perusteella ruandalainen mielestäsi saa tuotua suvun mukanaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kymmenet tuhannet alaikäiset voivat tuosta noin vaan muuttaa Suomeen asumaan ja opiskelemaan 3-4 vuodeksi?? Kuka niitä valvoo ja holhoaa tuon ajan? Ja eihän opiskelija-asuntojakaan riitä kaikille, kun on myös kotimaiset toisen ja kolmannen asteen opiskelijat. Westerbackalla on varmaan vastaus myös tähän kysymykseen.

Miksi opiskelijoita pitäisi jotenkin valvoa? Tuossa iässä noni suomalainenkin muuttaa kotoa pois opiskeluiden takia. Näin erityisesti silloin syrjäseudulla/pienessä kunnassa asuva aloittaa ammattikoulun. Niitä kun ei pienissä kunnissa yleensä ole.

On hieman eri asia kun suomalaisnuori muuttaa omilleen. Heillä on vanhemmat ja muu suku tarvittaessa paikalla ja helposti saavutettavissa. Kylänraitilla voi olla jatkossa vähän tukalaa, kun tulijat jengiytyvät ja ottavat paikan niinsanotusti haltuun. 

Nämä opiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun. Sanoisin että nämä eivät ainakaan aiheuta mitään jengiongelmaa.

Motivaatio voi lopahtaa kesken kun porukka näkee mihin soppaan on lusikkansa pistänyt. On ihan eri juttu sopeutua vaikka pk-seudulle kuin itäsuomalaiseen pikkukaupunkiin tai kylään. 

Ainakin Sallassa on venäläiset pärjänneet vaikka ovat miljoonakaupungeista muuttaneet keskelle korpea.

Vierailija kirjoitti:

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008381317.html

Taikasana työvoimapula

Ei ole. On palkanmaksajapula.