Lue keskustelun säännöt.
Kannustakaa lapsianne mieluummin matemaattisissa
31.10.2006 |
taidoissa 5-7-vuotiaina. On todettu monissakin tutkimuksissa, että varhainen matemaattinen osaaminen ennustaa parempaa koulumenestystä kuin varhainen lukutaito.... Ja matematiikan osaajista on jo nyt pulaa tekuissa ja TKK ssa yms.
Kommentit (32)
Vierailija:
ja päin vastoin. Tämä väittämä osuu minuun tosi hyvin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
parina ekana vuonna sentään yleensä eriytetään äidinkieltä, mutta matikkaa ei pätkääkään. Arvaa onko kiva laskea vuositolkulla niitä 1+2 -laskuja, jotka osasi jo nelivuotiaana?kolmen turhautuneen matikkamiehen kokemuksella....
Meillä kävi samalla tavalla :-(
Välillä ajattelen, että pitäisi enemmän esikoisen kanssa harjoitella numeroita, mm nyt eskari-ikäisenä ei vieläkään jaksa muistaa 100% varmuudella numeroita 6sta ylöspäin. Hyvin tosin tekee eskarissa, siellä jaksaa keskittyä ja saa kehuja. Mutta kun laskeminen ei oikein kiinnosta, ja en halua turhaan painostaa.
Lapsi on kuitenkin selvästi innokas oppimaan, jos ei juuri sitä mitä äiti haluaa opettaa, niin sitte jotain muuta.
Yritän ajatella, että tärkeintä on, että hän saa kannustusta nyt siinä, mistä innostuu ja mitä haluaa oppia. Koulussa tilanne on tietysti vähän erilainen. Jo pelkkä puuhakkuus, hyvä keskittymiskyky ja halu oppia uutta on paljon!
Olen myös miettinyt, miten paljon sukupuoli vaikuttaa. Pojat usein tuntuvat tulevan monissa jutuissa vähän jäljessä, tämä on ainakin oma kuvitelmani.
Välillä oikein huvittaa, miten äitinä osaa aina nähdä hyvää omassa lapsessaan. Taidoista olen ylpeä, ja puuttvuien taitojen kohdalla ajattelen, että " suuret koneet tarvitsevat pitkät kiitoradat" :o)
5-vuotiasta ei todellakaan tarvitse yrittää saada ymmärtämään plus-laskuja, mutta kannattaa etsiä ympäristöstä esim. verrattavia suureita: mikä on suurin puu, onko talossa enemmän ikkunoita vai ovia, pieneneekö vai suureneeko omena syötäessä jne. Matematiikkaahan on tarjolla joka paikassa ja matemaattista ajattelua ja logiikkaa tarvitaan moneen asiaan. Juuri siksi se on tärkeämpää kuin lukutaito. Eihän se lahjakkuus siitä lisäänny mutta valmiudet oppia matikkaa lisääntyvät - ja ala-asteen matematiikasta selviää kyllä aika vähillä lahjoilla, jos vaan on oikealla tavalla opetettu ja kannustettu oppimaan.
jaetana viinirypäleet tasan 3 lautaselle, jaetaan yksi banaani tasan kahdelle, nalle ei näy - missä se on - tuolin takana / missä se nyt on - tuolin alla jne
Tarvitaan 3 munaa, pöydällä on jo yksi, haepa niin, että saadaan kolme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...ainakin jos ne ujutetaan arkeen ja leikkiin mukaan eikä päntätä. Matemaattinen ja kielellinen lahjakkuushan eivät sinänsä ole toisiinsa sidoksissa, mutta onhan lukemaan opettelu alkuvaiheessa aika pitkälti sitä, että oppii tunnistamaan muotoja (kirjaimet) ja ihan silkkaa logiikkaa: miten kirjaimet yhdistyvät toisiinsa ja muodostuu sanoja. Nämä tukevat matemaattistakin oppimista.
Ja kaikistahan ei tule matemaattisesti huippulahjakkaita vaikka mitä tekisi, ja sellaisia lapsia mun mielestä etenkin pitäisi kannustaa jossain sellaisessa, missä he ovat hyviä.
Matemaattinen lahjakkuuskin muuten jakautuu mun mielestäni osa-alueisiin. Itse muistan kouluajoilta, että tietyt asiat tuottivat mulle (ja tuottavat edelleen) vaikeuksia, mutta jotkut muut taas olivat ihan helppoja. Mun matematiikan numerot kohenivat yläasteella hämmästyttävästi, ehkä osittain kasvaneesta motivaatiosta johtuen mutta paljon myös siitä että siellä tuli sen tyyppistä matematiikkaa, jota luonnostani ymmärrän. Tosin mun vahvuuteni on silti kielellisellä puolella. Kannustettu on sekä kieliin että matemaattis-loogiseen puoleen pienestä pitäen, varmaan tulee geeneistä tai jostain tuo kielipainotteisuus.
Matemaatikkoja kaikki ja elämä helppoa, mensan testissä itselläkin hyvät pisteet, eli lahjakas!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
matematiikkahan on itsessään äidinkieltä ;-) Siis sanalliset tehtävät ja loogiset ajatuskulut on " puhuttava auki" ennen kuin ne on ratkaistu ja se edesauttaa hitaampaa ymmärtämään ja pidemmälle ehtinytttä/lahjakasta syventämään ymmärrystään.
Ja jos haluatte auttaa lastanne lukemisen oppimisessa, käykää luistelemassa, hiihtämässä ja muutenkin liikkumassa. Kaikki vuorotahtinen ja kehon keskilinjan ylittävä toiminta auttaa aikanaan oppimisessa.
T. Ope
itsensä ja läheisensä hyväksyvään elämänasenteeseen.
5-vuotias ei saisi olla mikään menestyksen perässä juokseva orja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On erittäin hyvä myös matematiikassa. On siis jo koululainen.
ja ylipäätään loogisessa abstraktissa ajattelussa. Koulun kymppien lisäksi se on tullut todistettua useampaan otteeseen näin aikuisiällä erilaisissa soveltuvuustesteissä.
Toisaalta minulla on aina ollut huippu muisti ja niinpä olin kaikissa lukuaineissa ns. huippu koko kouluajan. Äidinkieli ja kielet sujuivat kuin vettä vain.
Mieheni on myös matemaattisesti lahjakas mutta muisti keskinkertainen, joten muiden aineiden eteen joutui tekemään kouluaikana töitä.
5-vuotias poikamme on selvästi matemaattisesti huippulahjakas mutta myös todella kiinnostunut sanoista ja lukemisesta. Hänen muistinsa on myös ihan järjetön ja tietää " kaiken" kaikesta mikä vaan sattuu kiinnostamaan.
Minä sanoisin siis
a) matemaattinen lahjakkuus on suurimmaksi osaksi periytyvää
b) kielissä ja muissa aineissa pärjäämisessä on isossa osassa hyvä muisti
parina ekana vuonna sentään yleensä eriytetään äidinkieltä, mutta matikkaa ei pätkääkään. Arvaa onko kiva laskea vuositolkulla niitä 1+2 -laskuja, jotka osasi jo nelivuotiaana?
kolmen turhautuneen matikkamiehen kokemuksella....