Eniten vituttaa parisuhde

Vierailija kirjoitti:

Poista, jos eivät itsestään poistu.

Poistha

Kuulostaa siltä, että sulla taitaa olla vaan ikävä? Varsinkin nyt kun kerroit että olet ollut kaksi viikonloppuakin erossa niin ette ole käytännössä nähnyt ollenkaan pariin viikkoon. Mitä mieltä sun mies on tuosta tilanteesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa olla hetki erossa kumppanista - tai vähän pidempi. Silloin huomaa että onko se yksin oleminen herkkua vai tuleeko esimerkiksi jossain vaiheessa ikävä .

Mulla oli tuo sama tilanne ja kaksi viikkoa. Kaksi viikkoa siinä meni , kun tajusin miten hirveän typerä olen ollut ja kuinka tylsää olisi olla sinkku. Ja ennenkaikkea miten rakas se toinen on.

Tietysti riippuu ihan parisuhteesta. Mutta erossa oleminen voi saada arvostamaan toista ja näkemään asiat uudella tavalla.

Se että toisesta tulee itsestäänselvyys tappaa hitaasti mutta varmasti rakkauden ja arvostuksen.

Millaisia ongelmia teillä on? Onko pitkä suhde?

Sori mutta en ymmärrä yhtään aikuisia ihmisiä jotka (etenkin jonkun kahden viikon verran) ei kertakaikkiaan osaa olla sinkkuna. Että heti tulee tylsää tai ankeaa, tyyliin sielu kuihtuu pois jos on sinkku. Kuulostaa minusta aika pahalta ongelmalta ja läheisriippuvuudelta. Itse olen siis parisuhteessa mutta ollut monien vuosien ajan myös sinkkuna, ilman että olen edes yrittänyt etsiä mitään. Ennen nykyistä miestä olin noin 5vuotta täysin tyytyväinen itsekseni, tapasimme sattumalta töissä. Olen tietty onnellinen suhteessani, mutta olin kyllä onnellinen myös yksinkin, molemmissa elämäntilanteissa vaan erilaiset asiat ottaa välillä kaaliin. 

Mä olin pitkään sinkkuna, pärjäsin ok. Kuitenkin olen enemmän parisuhdeihminen eli tykkään siitä, kun voin jakaa arkeni toisen kanssa. Nyt mulla taas on kaikki parisuhteen ja sinkkuna olemisen huonot puolet eikä kummankaan hyviä puolia. Ap

Ootko puhunut miehen kanssa tästä ettei teidän asumiskuvio toimi sulle?

Ihmiset osaa olla äärimmäisen vituttavia.

Vierailija kirjoitti:

Ootko puhunut miehen kanssa tästä ettei teidän asumiskuvio toimi sulle?

En vielä, mutta aion ottaa, nyt kun itse tajusin, miten iso asia tämä on minulle. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa olla hetki erossa kumppanista - tai vähän pidempi. Silloin huomaa että onko se yksin oleminen herkkua vai tuleeko esimerkiksi jossain vaiheessa ikävä .

Mulla oli tuo sama tilanne ja kaksi viikkoa. Kaksi viikkoa siinä meni , kun tajusin miten hirveän typerä olen ollut ja kuinka tylsää olisi olla sinkku. Ja ennenkaikkea miten rakas se toinen on.

Tietysti riippuu ihan parisuhteesta. Mutta erossa oleminen voi saada arvostamaan toista ja näkemään asiat uudella tavalla.

Se että toisesta tulee itsestäänselvyys tappaa hitaasti mutta varmasti rakkauden ja arvostuksen.

Millaisia ongelmia teillä on? Onko pitkä suhde?

Mä nimenomaan olen ollut nyt erossa. Mies on arkiviikot pois kotoa ja mä oon taas ollut pois kaksi viikonloppua peräkkäin.

Tämä suhteen muuttuminen etäsuhteeksi on vaikuttanut muhun siten, että se on tappanut mun tunteet. En viihdy sinkkuna, mutta tässä suhteessa olen nyt joutunut kaksi vuotta elämään erillistä arkea. Enää en ilahdu, kun mies tulee kotiin. Kymmenen vuoden suhde takana. Ap

Onko teillä lapsia? Onnistuuko muutto sinne missä miehesi käy töissä

Ei ole lapsia, mutta en halua muuttaa. Ei mulla olisi siellä mitään muuta kuin mies. Nyt sentään on muutakin elämää, mihin paeta vitutusta. Ap

Kannattaa satsata nyt yhteiseen aikaan ja hoitaa parisuhdettanne. Saatte juteltua asiat halki ja lähennytte taas . Kyllä se siitä :)

Lähde?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että elämässäsi on paljon nyt stressaavaa/ikäviä asioita. Silloin yleensä parisuhde ei hirveästi kukoista.

Millaisia ongelmia teillä on? Mikä toisessa ärsyttää?

Kuinka hyvin itse voit?

Suhteen muuttuminen etäsuhteeksi miehen tekemän uravalinnan vuoksi ei sovi mulle. En halua elää yksin, haluan jakaa arkeni toisen kanssa. Olen vihainen miehelle siitä, että teki tuon valinnan.

Arkisin olen apea ja viikonloppuisin vihainen eli en voi hyvin. Ap

Kuulostaapas tutulta. Mullakin mies tekee välillä viikon reissuhommaa ja kun tulee kotiin niin vituttaa. Kaikki ikävä ja muu erossa olo purkautuu noin.. siitä tietysti pitäis yhdessä puhua ja keksiä jotain tuolle tilanteelle.

Kyllä tuossa ihan varmasti parisuhde on ollut kovilla kun noin pitkään jatkunut tuo tilanne. Vaikuttaahan se .

Ollaan sitten kohtalotovereita. Sinäkö kuitenkin vielä ikävöit miestäsi? Mä oon ikävöinyt viimeisen kahden vuoden aikana vain kerran. Kesäloman jälkeen, kun oltiin oltu pidempi jakso taas yhdessä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että elämässäsi on paljon nyt stressaavaa/ikäviä asioita. Silloin yleensä parisuhde ei hirveästi kukoista.

Millaisia ongelmia teillä on? Mikä toisessa ärsyttää?

Kuinka hyvin itse voit?

Suhteen muuttuminen etäsuhteeksi miehen tekemän uravalinnan vuoksi ei sovi mulle. En halua elää yksin, haluan jakaa arkeni toisen kanssa. Olen vihainen miehelle siitä, että teki tuon valinnan.

Arkisin olen apea ja viikonloppuisin vihainen eli en voi hyvin. Ap

Kuulostaapas tutulta. Mullakin mies tekee välillä viikon reissuhommaa ja kun tulee kotiin niin vituttaa. Kaikki ikävä ja muu erossa olo purkautuu noin.. siitä tietysti pitäis yhdessä puhua ja keksiä jotain tuolle tilanteelle.

Kyllä tuossa ihan varmasti parisuhde on ollut kovilla kun noin pitkään jatkunut tuo tilanne. Vaikuttaahan se .

Ollaan sitten kohtalotovereita. Sinäkö kuitenkin vielä ikävöit miestäsi? Mä oon ikävöinyt viimeisen kahden vuoden aikana vain kerran. Kesäloman jälkeen, kun oltiin oltu pidempi jakso taas yhdessä. Ap

Mun mies on aina tehnyt tosi paljon töitä , mutta nyt ollut sellainen parin viikon jakso kun ollut poissa tosi paljon niin olen ollut tosi iloinen siitä, et oon alkanut huomaa näitä ikävän tunteita.

Ne on kieltämättä aika harvinaisia, viihdy niin hyvin itsekseni. Meillä on lapsiakin niin sekin vaikuttaa.

Eli en voi kyllä sanoa niinkään,että olisin mikään kova ikävöimään. Tämä poikkeuksellisen pitkä erossa olo on varmaankin osaltaan tehnyt sen että on alkanut miettimään enemmän ja ikävöinytkin.

Usein siihen on ollut niin tottunut ..

Sekin voisi olla avartavaa , että olisitte normaalista poikkeavan ajan erossa.. silloin se ei ole ns. takaraivossa että "viikon päästä taas nähdään".

Ja kun ottaa asioita puheeksi vielä ennen erossa oloa niin voi olla herättelevää. Myös miehellesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hienoa, tiedät siis mitä tehdä.

Alan sabotoida suhdetta tekemällä kaikkea pientä kiusaa miehelle kunnes ymmärtää ottaa eron.

Ap

Selkeesti aloituksesi on ollut vaan provo, kunnon tarinatäti siellä taas sit vauhdissaan.

Otappa iso lusikallinen chilijauhetta niin helpottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hienoa, tiedät siis mitä tehdä.

Alan sabotoida suhdetta tekemällä kaikkea pientä kiusaa miehelle kunnes ymmärtää ottaa eron.

Ap

Selkeesti aloituksesi on ollut vaan provo, kunnon tarinatäti siellä taas sit vauhdissaan.

Otappa iso lusikallinen chilijauhetta niin helpottaa.

Sinä taas olet se tyyppi, joka tulee jokaiseen ketjuun huutelemaan provoa.